Voiko olla masennus vaikka ei tunne oloaan surulliseksi juuri koskaan

Kuulostaa laiskuudesta tai joltain kirjain diagnoosilta.

Tunteiden häviäminen, myös surun, on merkki masnennuksesta.

Vakavassa masennuksessa et tunne tunteita, olet turta.

Onhan mahdollista, että sinulla on joku muu mielenhäiriö tai olet vain luonteeltasi tuollainen. Kuvauksesi sopii itseenikin ja minä nimitän sitä laiskuudeksi, en masennukseksi.

Samanlaista on mulla. En ole masentunut vaan laiska. 

Sanoisin, että kyllä voi. Toisaalta en malta olla huomauttamatta, ettei ole yhtä oikeaa tapaa kokea tai tuntea surua.

Masennuskin on käsitteenä moninainen. Mutta uskoakseni syvässä masennuksessa on tai voi elää ikäänkuin täysin tunteettomana, jolloin mikään ei tunnu miltään. Jolloin myös surun tunteminen/ kokeninen ei toteudu, vaan masennus tavallaan tukkii/ estää sen toteutumisen.

Voinee tällöin kysyä, että onko tällöin jopa mahdollista, että jos tavallisesti ihminen kokisi surua, voiko suru myös ohittaa masentuneen ihmisen? Hän ei saata surra, koska masennus estää surun tulemasta osaksi häntä kokonaan, vaikka "normaalisti" suru "tarttuisi' osaksi häntä, jollei olisi niin masentunut kuin on

Oma kysymyksenon, että voiko suru tällöin patoutua ja jäädä ikäänkuinn odottamaan vuoroaan ja oikeaa hetkeä

Tai purkautuuko se lopulta tavalla tai toisella jollain muulla tavoin, jota emne, ainakaan ulkopiuolisena enää tunnistaisi masentuneen tapaa suremiseksi ts  suru saisi masentuneen toimimaan jotenkin  täysin muulla tavoin , jonka motiivi tai pohjalla olisi suru mutta sitä ei (/emne) tunnistaisi, että se on syvästi masentuneen tapa surra 

Uskovainen mies

Voi. Ennen diagnoosiani, ajattelin olevani laiska, enkä saanut mitään aikaiseksi. Aiempina masennuskausina koin olevani selkeästi alakuloinen ja hieman jopa itsetuhoinen, mutta niinä kertoina ymmärsin itse olevani masentunut ja se tieto auttoi minua tekemään tarvittuja korjausliikkeitä, hakeutumaan ihmisten seuraan, säännöllistämään päivärytmini ja ulkoilemaan.

Sitten iski paha ihottuma, minkä takia hakeuduin lääkäriin. Onneksi älysin kysyä masennuksesta ja tein testin. Kyselin lääkäriltä voiko toimintakyvyn aleneminen olla masennuksen oire, ja se aika usein kuulemma onkin.

Ettet vain olisi laiskottunut. Saattaahan sitä ketä tahansa välillä masentaakin, ihan normaalia toimintaa. Ei se elämä ole vain iloa ja kullan kimallusta.

Ei se ole sen kummempaa, kuin niiden laitteiden aiheuttamaa tylsistymistä.