Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Asiallinen pohdintaketju jatkokoulutusvalinnastani valilla amk ja yliopisto. Kyse ei ole nyt akateemisuuden maarittelysta, vaan tyollistavan ratkaisun loytymisesta.

Vierailija
07.03.2007 |

Olen valmistunut yliopistosta ja tehnyt pätkätöitä ja ollut työttömänä. Haluaisin vakituisen työn ja opiskeluhalujakin olisi vielä jäljellä. Nyt pohdin hyvin vakavasti sitä, että lähtisinkö suorittamaan amk:uun joko sosionomin tai tradenomin tutkintoa vai esimerkiksi ensin avoimessa yliopistossa opiskellen uutta yliopistotutkintoa joka kandin tai jopa maisterin tasolle.

Kommentit (8)

Vierailija
1/8 |
07.03.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

En tiedä miksi, mutta näin olen kuullut, ja sori että tämä alemmuuskompleksi tuli heti esiin :D



Joten ehkä avoimen opinnot olisivat sen puoleen luontevin jatko opiskelussasi.

Vierailija
2/8 |
07.03.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Uskon sinun sen jälkeen työllistyvän hyvin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/8 |
07.03.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

ei musta ole mikään huono juttu opiskella " alempi tutkinto" yliopistotutkinnon jälkeen - ei ainakaan jos se on ERI alaa kuin se yliopistotutkinto. Alan vaihdon jälkeen voi sen edellisen korkeakoulututkinnon halutessaan vaikka jättää mainitsematta ja kysyttäessä selittää vain halunneensa vaihtaa alaa sekä oman kiinnostuksen että työllisyystilanteen takia.



Yliopistossa sosiaalityöstä tai nuorisotyöstä valmistuneen ei kuitenkaan kannata lukea sosionomiksiuudestaan amkissa. Tradenomiksi taas ei nykyään juuri kannata lukea ollenkaan. Eikä amk-tason viestintää...



Se, kannattaisiko kuitenkin lukea toinen yo-tutkinto riippuu aika lailla myös siitä, mikä se toinen yo-tutkinto olisi. Terveystiede tai taidehistoria ei paljon työllistä. Kasvatustieteestä tai hallinnosta voi olla hyötyä joillain aloilla. Lääkäriksi kannattaa kai vieläkin lukea. Kandinpapereihin sitä ei kuminkaan kannata sitten jättää, ei niillä vielä juuri töitä saa.

Vierailija
4/8 |
07.03.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Johtunee siitä, että oman seudun palveluja pitää tukea ja käyttää, toisaalta siitä vanhakantaisuudesta ja myös tulevasta modernista ajattelusta, että ylikoulutus on hyvin pahasta, eli moni ei osaa arvostaa tai vaati yo-koulutusta, kun amk:kin tuntuu ihan riittävältä ja lähes vastaavalta.

Vierailija
5/8 |
07.03.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja tuurilla sain melkein heti valmistuttuani vakituisen työsuhteen kaupungilta. Suurin sosionomien työllistäjä taitaa olla kuntasektori, jossa on pätkätyöt tunnettuja, mutta töitä tekevälle löytyy varmasti, joten työttömyydestä ei tarvitse huolehtia. Palkka tietenkin on mitä on...



Jos luet yliopistossa esimerkiksi sosiaalityötä ja pätevöidyt sosiaalityöntekijäksi, niin vakipaikankin luulisi irtoavan helposti -ainakin suuremmissa kaupungeissa. Helsingissä on jatkuva pula pätevistä sosiaalityöntekijöistä ainakin lastensuojelun puolella.



Tsemppiä päätöksen tekoon

terv. Itsekin jatkokoulutusta suunnitteleva

Vierailija
6/8 |
07.03.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Haluaisin vaihtaa sosiaalisempaan työhön, nykyistä olen tehnyt myös todella pitkään jo.



Silloin kuin minä opiskelin ei edes ollut ammattikorkeakouluja, joten ei kai se nyt niin ihmeellistä ole, vaikka tekisi tässä järjestyksessä.



Kaikki koulutus kai on kuitenkin ihmiselle plussaa?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/8 |
07.03.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

niin mites kuitenkin olisi kanditutkinto yliopistosta? Ei mahdoton urakka, mutta kuitenkin ihan suoritettu tutkinto. Avoimen kurssit jäävät usein vähän hajalleen, ja jos vertaan amk-tutkintoa ja kandidaatin tutkintoa, näkisin jälkimmäisen jotenkin vaan pakettiin sopivammaksi.

Vierailija
8/8 |
07.03.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen yo-merkonomi ja haluaisin lukea itseni tradenomiksi.

Ongelmana on, että pystyisin kyllä opiskelemaan etänänä, mutta en ehtisi ikinä tunneille.



Pystynkö mitenkään suorittamaan tutkintoa täysin etänä?

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi viisi yksi