Lue keskustelun säännöt.
Pakottaako itsensä töihin vai jatkaako sairauslomaa? Voimat ovat hyvin vähäiset.
18.02.2025 |
Se miksi edes mietin asiaa on se, että työkaverit eivät pidä siitä että olen sairauslomalla ja ahdistaa olla listoilla kyseisessä paikassa. Voisin irtisanoa itseni muuten mutta sitten saisin karenssin, joten ainoa keino on jatkaa sairaslomaa niin kauan kunnes olen työkuntoinen vaikka tiedän etten työpaikkaan enää palaa. Työkuntoiseksi pitää päästä kuitenkin että jaksan sitten toisessa työpaikassa.
Vointi on tällä hetkellä niin huono, että en jaksa ponnistaa kuin vähän ja sitten on kuin olisi imetty kuiviin. Se on ihan fyysistä uupumusta ja henkinen puoli on kytköksissä myös tässä asiassa.
On absurdia että joku normaali siivoaminen, vaikka sängyn petaus ja tiskien laitto vie puhdin niin että minun on pakko levätä. Ei auta vaikka käskisin itseni ponnistamaan. Koko ajan on pakko jakaa arjen asioita osiin ja pelkän uupumuksen vuoksi olo on masentunut ja peloissaankin olen.
Stressaa nuo työasiat kuitenkin. Olen ollut jo kolme kuukautta pois. Ahdistaa joka kerta soittaa että sairasloma jatkuu. Ahdistaa se mitä työkaverit ajattelevat ja se että roikun listoilla vaikka en haluaisi.
En tiedä mitä enää teen. Voisinpa pakottaa itseni toimimaan mutta en kykene siihenkään. Tämä saa epätoivoa ja itsetuhoisiakin ajatuksia aikaan kun ei käsitä mikä on vialla.
Kommentit (41)
Sitten vielä nuorena piti näyttää hyvältä. Siitäkin voi luistaa nyt vanhana.
Likainen tukka? No problem, teen jonkun kampauksen. Likaiset vaatteet? Vaihdan toiset jos jaksan. Dödö loppu? No otan rauhallisemmin, niin en hikoile. Suihkuun? En jaksa, meen huomenaamulla. Haisenko pahalta? Tuoksua kehiin. Muoti? Mitä se on? Meikkitrendit? En ees tiedä enää niistä. Trenditukka? En jaksa, ponnari on keksitty, ja eiks klipsinuttura oo muotii?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laita paperille nykytyön plussat ja miinukset. Ehkä niitä hyviäkin puolia on, kun viitsit etsiä.
Uupuneena/masentuneena huolet voi paisua äärettömiin mittasuhteisiin. Viime aikoina on sentään myönnetty ja puhuttu siitä ettei perustavanlaatuiset ongelmat työpaikassa katoa saikulla, jos työolosuhteita ei saada kuntoon. Siltä pohjalta ajateltuna vaihtoehdoiksi taitaa jäädä, nostaa kissa pöydälle, että löytyisikö sinulle sopivampi työjärjestely (etää, 50% työaika, tehtävien vaihto tms), tai sitten on varmaan vain rohkeasti etsittävä ihan muuta, tsemppiä sinulle!
Kaikista ei voi tulla sometähtiä tai räppäreitä, bachelorinvaimoja, seiskajulkkiksia vip-kutsuille tai mitä niitä nyt onkaan. Realiteetit haltuun.
Jos sulla on nykyaikana työpaikka, pidä siitä kiinni! Väsyttää meitä muitakin, ja paikkoja kolottaa, eikä aina huvita yhtään mikään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Uupuneena/masentuneena huolet voi paisua äärettömiin mittasuhteisiin. Viime aikoina on sentään myönnetty ja puhuttu siitä ettei perustavanlaatuiset ongelmat työpaikassa katoa saikulla, jos työolosuhteita ei saada kuntoon. Siltä pohjalta ajateltuna vaihtoehdoiksi taitaa jäädä, nostaa kissa pöydälle, että löytyisikö sinulle sopivampi työjärjestely (etää, 50% työaika, tehtävien vaihto tms), tai sitten on varmaan vain rohkeasti etsittävä ihan muuta, tsemppiä sinulle!
Joka työpaikassa on omat ongelmansa ja omat hyvät puolensa. Täydellistä työpaikkaa ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uupuneena/masentuneena huolet voi paisua äärettömiin mittasuhteisiin. Viime aikoina on sentään myönnetty ja puhuttu siitä ettei perustavanlaatuiset ongelmat työpaikassa katoa saikulla, jos työolosuhteita ei saada kuntoon. Siltä pohjalta ajateltuna vaihtoehdoiksi taitaa jäädä, nostaa kissa pöydälle, että löytyisikö sinulle sopivampi työjärjestely (etää, 50% työaika, tehtävien vaihto tms), tai sitten on varmaan vain rohkeasti etsittävä ihan muuta, tsemppiä sinulle!
Joka työpaikassa on omat ongelmansa ja omat hyvät puolensa. Täydellistä työpaikkaa ei ole.
Kirjoitinkos täydellisestä? En, vaan sopivammasta työjärjestelystä. Pyhä yksinkertaisuus!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suojele jäljellä olevaa toimintakykyäsi. Älä tee mitään, missä pitää ponnistella vaan tunnista väsymys heti ja lopeta. Tee mahdollisimman paljon kaikkea kivaa, se auttaa aivoja palautumaan. Mielellään jotain luovaa.
En lukenut koko ketjua. Onko jo lääkitys? Testaa Voxra.
Psykiatrini sanoin: alentuneen toimintakyvyn toipumiselle on rajansa, mutta puolittua se voi rajattoman määrän, kunnes on loppu.
Kaikki yli voimien tekeminen syö toimintakyvystä palansa. Opettele tunnistamaan aidosti voimasi ja niiden rajallisuus.
Lopeta laiskottelu. Itseä niskasta kiinni ja töihin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mene töihin tai ota lopputili. Ei ihme jos työkaveteita ottaa pattiin. Niillehän ne sinun työt kasaantuu. Uutta ei voi palkata kun ei tiedä milloin arvon masentunut saattaa palata töihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mene töihin tai ota lopputili. Ei ihme jos työkaveteita ottaa pattiin. Niillehän ne sinun työt kasaantuu. Uutta ei voi palkata kun ei tiedä milloin arvon masentunut saattaa palata töihin.
Teillä on hieno työyhteisö, kun siellä on sulassa sovussa ja tolpillaan masentuneet, syöpäsairaat, keuhkokuumeiset ja vyöruusupotilaat.
Ole saikulla vaan parantele itseäsi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli tollasta, kun lapsi oli pieni. Silti kävin töissä milloin buranan, milloin energiajuomien avulla. Olin yksinhuoltaja, ja asuntolainaa, niin oli pakko. Kotikin piti olla mintissä, tai muuten olisi joku lasu vienyt lapsen.
Sitten kun lapsi kasvoi ja muutti pois kotoa, sain aikaa alkaa huolehtia taas itsestäni. Söin terveellisemmin, söin vitamiineja, harrastin taas ulkoilua ja liikuntaa. Hankin taas kavereita. Voimat palasivat, mutta siihen meni vuosia. Ja nykyään voin lintsata esim. petaamisesta tai keittiön siivoamisesta. Tästä ei oikeasti puhuta, miten paljon nykynaisilta vaaditaan. Miehet saa jaksaa teini-ikää ja pelaamista, kun vaimot tekee kotona kaiken.
Lapset, nuo pirun huonot tekosyyt...
Korjaako uusi potkulaki nämä loisijat pois meidän muiden niskasta?
Vierailija kirjoitti:
Terveys ensin
Ja se paranee kotona uhriutumalla?
Vierailija kirjoitti:
Ole saikulla vaan parantele itseäsi
Juu, pistä eläkepaperit vetämään.
Karenssin aikana voi saada sairaspäivärahaa. Olen itse kerran irtisanoutunut huonosta työpaikasta kesken sairaspäivärahan kun en vaan pystynyt enää palaamaan takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uupuneena/masentuneena huolet voi paisua äärettömiin mittasuhteisiin. Viime aikoina on sentään myönnetty ja puhuttu siitä ettei perustavanlaatuiset ongelmat työpaikassa katoa saikulla, jos työolosuhteita ei saada kuntoon. Siltä pohjalta ajateltuna vaihtoehdoiksi taitaa jäädä, nostaa kissa pöydälle, että löytyisikö sinulle sopivampi työjärjestely (etää, 50% työaika, tehtävien vaihto tms), tai sitten on varmaan vain rohkeasti etsittävä ihan muuta, tsemppiä sinulle!
Joka työpaikassa on omat ongelmansa ja omat hyvät puolensa. Täydellistä työpaikkaa ei ole.
Tämä on totta, mutta on työpaikkoja, itsekin haksahtanut pariin tällaiseen, joista kaikki työntekijät häipyy vuoden-parin jälkeen työpaikan jatkuvien ongelmien vuoksi.
Fakta on se, että on olemassa huonoja työpaikkoja. Ongelmat on yleensä johtamisessa ja/tai johdossa, mutta ongelmille ei haluta tehdä mitään.
Työpaikkakiusaaminen siis jatkuu, vaikka et ole edes paikalla. Aikamoinen työyhteisö tosiaankin.
Käy lääkärissä pyytämässä jatkoa saikulle. Koita löytää aikaa uuden työpaikan etsimiselle. Ihmisellä ei ole kuin yksi elämä elettävänä (ellei muuhun usko), joten kannattaa elää sitä niin, että on hyvä olla eikä jää kaduttamaan asiat. On ajan tuhlaamista kitkuttaa työssä, joka sairastuttaa.