Lue keskustelun säännöt.
ajatteletko sinä " jos mies lähtee ulos niin minäkin lähden ulos että ollaan sujut" ?
06.03.2007 |
en jotenkin ymmärrä miksi pitäisi laskea vuoroja, aivan kun kotonaolo olisi jotain pahaa, joku rangaistus. Olen huomannut että jotkut oikeesti laskee kuka käynyt kuinka monta kertaa missäkin ja jos mies lähdössä esim kavereiden kanssa ulos pitää naisenkin lähteä, jos ei samana päivänä pääse niin varmasti pitää sen asian muistossa. Miksi näin pitää toimia, en koe kotia vankilana mistä pitää päästä yhtä lailla , yhtä usein jne.....
Kommentit (3)
Tykätään molemmat hurjasti lapsista ja ollaan lasten kanssa paljon. teen esim. nelipäiväistä työviikkoa ja lapset ovat 3 päivää viikossa kotona. Mutta me tykätään molemmat myös töistämme ja niihin liittyy matkoja ja iltatöitä. Samoin molemmat urheiltaisiin mielelläme enemmän kuin ehdimme (noin kerran viikossa urheillaan, 2-3 krt /vko olis molempien toive). Siksi tuntuu helpoimmalta puhua vuoroista, ja kannustaa vaikka toista liikkumaan kun se on sun vuoro. Jos toinen vaan pääsee menemään, niin toinen katkeroituu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En laske vuoroja, mutta ns. pidän kyllä puoleni. Kumpikin mennään, kuten tuntuu - perheen ehdoilla tietenkin. Tuskin kumpikaan on " voitolla" tai " häviöllä" merkittävästi.
En kyllä laske tarkasti, mutta tiedän, että mies on minulle velkaa sen, että edes joskus pääsisin jonnekkin. Hän ei vielä ole asiaa tajunnut. Jos minä menen, niin vauva hoitoon että hänkin pääsee... Miten jaloa...
Että raivostuttaa mokomakin.