Hermo menee.... :( 23-vuotias nuoreni palasi kotiin ja...
makoilee päivät pitkät, kaipaa jatkuvaa henkistä tukea, pyykkäys-, ruoka- jne. palveluita. En arvannut miten koville tämä ottaisi. Lisäksi levittelee tavaroitaan kaikkialle eikä voimat riitä osallistua kotitöihin.
Hän on loppuun palanut parisuhteestaan eronnut ja elokuuhun asti saikulla. Lupasin että voisi tulla mun luo, mutta nyt ottaa itsellä koville.
Vinkkejä?
Kommentit (56)
23-vuotias on aikuinen eikä nuori.
Luulen, että hän arvostaa, että jaat hänen elämänsä tänne julkiselle palstalle.
Vierailija kirjoitti:
23-vuotias on aikuinen eikä nuori.
Alle 30v on nuori
Kotityöt on terapiaa ja kuntouttavaa. Asunto on sinun, pidä huoli että sääntöjäsi noudatetaan. Paapominen tekee passiivisesti ja avuttomaksi. Nyt pitää ryhdistäytyä, molempien.
Voi ei, olimme samassa tilanteessa pari vuotta sitten. Ei siinä muu auttanut kuin loputon kärsivällisyys ja tukeminen. Mutta ei silti saa olla vaaatimatta mitään. Puhu hänelle tunteistasi ja kerto mitä odotat häneltä. Tsemppiä, kyllä se siitä.
Ota se mukaan kotitöihin. Mitä se makoilu mitään auttaa?
Sähän mahdollistat sen ettei se kykene toipumaan. Lopeta passaaminen.
Jos saa puoli vuotta saikkua, on mukana burnout. Kuntoutussuunnitelman mukaan toimikaa.
Puhu sille "nuorellesi" ja tee selväksi talon säännöt. Muuten sinulla on ajan päästä 35-vuotias "nuori" edelleen siellä peräkammarissa vaatimassa asiaa x y ja z.
Pelkkä makoilu vasta masentaakin. Ota hänet kotitöihin mukaan, vaikka ihan pikkuhiljaa.
23 v on vielä aika lapsi, auta ja tue häntä nyt, hän muistaa sen ikuisesti.
Sanoo ehkä joskus, että kiitos äiti nyt on minun vuoroni tukea sinua!
Anna hänelle oma huone johon voi levitellä tavaransa, samalla ne pyykit menee kuin omasi. Väliin on mukava laittaa toiselle ruokaa, olla avuksi.
t. kokemusta omaava äiti
Saiko siivottua huoneensa viime kerran jälkeen? Sehän sulle oli tärkeintä, ei lapsesi vointi. Nytkin näyttää olevan kyse taas _sinusta_. Ei ihme, että lapsellasi on mielenterveysongelmia.
Sinä sanot säännöt ja jos ei homma toimi niin ulos. Lupasit nuoren tulla asumaan, et luvannut sotkea. Jos jaksaa tavaransa levitellä niin jaksaa myös siivota. Nyt vaadit ja on hänen oma valinta kunnostautua tai muuttaa pois.
Jospa eron syykin oli tuo hänen toimintansa? Miten kehtaa vaatia palveluita. Oikeasti masentunut ei jaksa edes vaatia ja haluaa olla huomaamaton.
Itse lupasit että voi palata kotiin. Eiks ole parempi, että tolla diagnoosilla on sun luona turvassa, kuin järjestelisit hautajaisia.
Ota lunkimmin, tee helppoja ruokia tai osta välillä valmiina. Eikä niitä pyykkejäkään tarvitse koko ajan pestä, varsinkaan hänen jos vaan on kotona.
Ilmoita napakasti, että myös sinä tarvitset huilaamista säännöllisesti. Ei siitä kukaan loukkaannu ja jos loukkaantuu niin mitä sitten.
Ja sanot, että niitä tavaroita EI levitellä ympäriinsä että viihdyt siistissä kodissa
Noi on kaikki sellaisia asioita jotka tuon ikäisen jo pitää ymmärtää. Ei se sairaus ole lupa sotkussa elämiseen.
Jos pystyt niin ehdota että ryhdytty yhdessä käymään pienillä käveylenkeillä edes 2-3 kertaa vähitellen viikossa. Saa raitista ilmaa, näkee muutakin kuin seiniä ja kyllä se vähän piristää. Jos siinä jossain vaiheessa vois vähän juttuakin syntyä.
Tsemppiä, kyllä sä jaksat, kun kyseessä sun oma muksu. Ajattele omalle kohdalle, kyllä se nuorena parisuhteen päättyminen voi olla iso kriisi, mutta hänellä on hyvä vanhempi siinä tukemassa, eli sinä.
On pakko vaan yrittää kestää. Jouduin muuttamaan 90-luvun lopulla siskoni nurkkiin ja järjestely sopii, kun hän asui miesystävänsä kotona osan ajasta, mutta hän alkoi v****maan minulle aika pahasti ja suutuin ja sisuunnuin niin paljon, että pääsin opiskelemaan ja sain opiskelijakämpän. Hänkään ei ollut mikään mukava tuolloin, kun joi.
Meillä suvussa harrastetaan tuota v**tuilemista tai hylätään kokonaan, jos sukulainen ei pärjää. Nykyään siskon kanssa ihan ok välit, kun pidetään riittävä etäisyys.
Vierailija kirjoitti:
Puhu sille "nuorellesi" ja tee selväksi talon säännöt. Muuten sinulla on ajan päästä 35-vuotias "nuori" edelleen siellä peräkammarissa vaatimassa asiaa x y ja z.
"Niinkauan kun mun kattoni alla asut, nämä ovat säännöt..." JA eikun listaa seinälle, astiat, imurointi , pyykkäys, roskat...ja rasti ruutuun kun on suorittanut!
Aika pitkä sairasloma. Ei mitään ihme jossei ihan kaikkia velvoitteitaan hoida.
Aikuista kun ei voi enää lyödä niin kai se puheella pitää pärjää.
Itse lupasit että saa tulla sinun luo. Nyt saat sitä mitä lupasit.