Miksi naiset suuttuvat jos mies käy muutaman kerran viikossa vanhemmillaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei aikuisen puolison kontrollointi ole koskaan ok, missään tapauksessa. On sitten kyse harrastuksista, ylitöistä tai omien sukulaisten tai ystävein  tapaamisesta. Jatkuva toisen kontrollointi on henkistä väkivaltaa.

 

Oletko siis sitä mieltä, että puolisosi saa tulla ja mennä miten haluaa?  Sinua ei siis haittaa, vaikka näkisitte tunnin viikossa ylitöiden, vanhempiensa jne. tapaamisten ja aktiviteettien vuoksi tai hän ei ilmoita esim. muutaman viikon reissusta ystävänsä kanssa etukäteen?  Turha varmaan kysyä, koska tietenkin tuollainen on sinulle ok, muuhan on toisen kontrollointia. Jos sinä et tahdo viettää aikaasi puolisosi kanssa, niin se ei kovin suurista tunteista kerro, toiset meistä viihtyvät ja rakastavat puolisoaan ja tahtovat myös viettää aikansa hänen kanssaan.

Ei ap eikä kukaan muukaan tässä ketjussa ole sanonut, että asiat ovat noin ja että yhteistä aikaa ei olisi. Se on sinun oma tulkintasi.

Koska menisi kaikki rahat polttoaineeseen, välimatka 220km.  1000km viikkoon tulisi helposti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei aikuisen puolison kontrollointi ole koskaan ok, missään tapauksessa. On sitten kyse harrastuksista, ylitöistä tai omien sukulaisten tai ystävein  tapaamisesta. Jatkuva toisen kontrollointi on henkistä väkivaltaa.

 

Oletko siis sitä mieltä, että puolisosi saa tulla ja mennä miten haluaa?  Sinua ei siis haittaa, vaikka näkisitte tunnin viikossa ylitöiden, vanhempiensa jne. tapaamisten ja aktiviteettien vuoksi tai hän ei ilmoita esim. muutaman viikon reissusta ystävänsä kanssa etukäteen?  Turha varmaan kysyä, koska tietenkin tuollainen on sinulle ok, muuhan on toisen kontrollointia. Jos sinä et tahdo viettää aikaasi puolisosi kanssa, niin se ei kovin suurista tunteista kerro, toiset meistä viihtyvät ja rakastavat puolisoaan ja tahtovat myös viettää aikansa hänen kanssaan.

Ap: n tapauksessa ei ollut millään tavoin kyse siitä, etteikö puolison kanssa haluttaisi viettää aikaa. Ap viettää vanhempiensa kanssa aikaa 2 tuntia viikossa, muun ajan puolisonsa kanssa. Kysymys on nimenomaan siitä, että kyseessä ovat miehen vanhemmat, erityisesti äiti, jonka avovaimo kokee kilpailijana ja itsensä syrjäyttäjänä. Avovaimon oma epävarmuus ja alemmuus purkautuu sairaalloiseen kontrollointiin, mikä ei missään tapauksessa ole ok. 

Vierailija kirjoitti:

Oletetaan, että puolisolla on kaveri Pena. Olisi sekin outoa, että puoliso kävisi JOKA AINOA viikko pari kertaa Penan luona. Kuka aikuinen ehtii tavata ystäviään tuollaista määrää?

Minä tapaan ystävääni kahdesti viikossa maanantaisin ja perjantaisin. Syödään hyvää ruokaa, katsotaan pari jaksoa tv-sarjaa samalla ja pelataan ps4sella loppuilta.

Hyvin ehtii tavata töiden jälkeen. Jää moni muu ilta muulle tekemisellekin. Voisi vaikka ap tavoin käydä vanhemmilla siirtämässä huonekaluja

" Joten onko ihme, jos naiset eivät tuollaisesta käytöksestä pidä. Kuka nyt haluaa olla puolisolleen kakkonen, jonka toiveilla ei ole mitään väliä! Toivottavasti sinulla ei ole puolisoa, kun et ilmiselvästi tajua mitä parisuhteessa olo on. "

.......

Entä itse , otatko sinä huomioon puolisosi toiveet ?  90% tähän ketjuun kirjoittaneista puhuu vain miten minut pitää huomioda .

Jos kuten ap: n tapauksessa noin 2h viikossa henkilöiden seurassa ( pl.baari, yökerho, maksulliset palvelun tarjoajat, casino tms) joita vaimo ei hyväksy rikkoo parisuhteen niin joutaakin mennä. Onpahan tilaa hengittää , puolin ja toisin.

En ole kertaakaan miettinyt olenko ykkönen, kakkonen vai x ^10 parisuhteessa. 

Onhan tuo äsken siteerattu kirjoittaja sanonut, ettei puolison kontrollointi ole koskaan missään tapauksessa oikein.

Harvinaisen hölmösti sanottu sinänsä. Yhteisessä kodissa asuessa on pakko koordinoida menoja, jotta kodin asiat tulevat hoidetuiksi ja esimerkiksi ruokatalous pyörii järkevästi. Usein taustalla luuraakin ajatus, että naisen kuuluu olla tavoitettavissa ja hoitaa koti, ja miehen pitäisi saada mennä ja tulla miten huvittaa.

Oletko siis sitä mieltä, että puolisosi saa tulla ja mennä miten haluaa?  Sinua ei siis haittaa, vaikka näkisitte tunnin viikossa ylitöiden, vanhempiensa jne. tapaamisten ja aktiviteettien vuoksi tai hän ei ilmoita esim. muutaman viikon reissusta ystävänsä kanssa etukäteen?  Turha varmaan kysyä, koska tietenkin tuollainen on sinulle ok, muuhan on toisen kontrollointia. Jos sinä et tahdo viettää aikaasi puolisosi kanssa, niin se ei kovin suurista tunteista kerro, toiset meistä viihtyvät ja rakastavat puolisoaan ja tahtovat myös viettää aikansa hänen kanssaan.

Ei ap eikä kukaan muukaan tässä ketjussa ole sanonut, että asiat ovat noin ja että yhteistä aikaa ei olisi. Se on sinun oma tulkintasi.

Juurihan sinä edellisessä kommentissasi kerrot, että muu on toisen kotrollointia, ihan jopa henkistä väkivaltaa, käytti puoliso ajan sitten mihin tahansa ja miten paljon tahansa. Sitähän sinä kommentissasi kritisoit, että puolison menoihin ei saa puuttua. Päätä nyt kumpaako mieltä oikeasti oletkaan.  Tästä nimittäin on kyse, jos puoliso ei pidä siitä, että vanhemmilla jne. hypätään jatkuvasti niin se että toinen toivoo siihen muutosta on sinun milestäsi henkistä väkivaltaa! Mitä ap:n piittaamattomuus puolisonsa tunteista sitten on?

Vierailija kirjoitti:

Onhan tuo äsken siteerattu kirjoittaja sanonut, ettei puolison kontrollointi ole koskaan missään tapauksessa oikein.

Harvinaisen hölmösti sanottu sinänsä. Yhteisessä kodissa asuessa on pakko koordinoida menoja, jotta kodin asiat tulevat hoidetuiksi ja esimerkiksi ruokatalous pyörii järkevästi. Usein taustalla luuraakin ajatus, että naisen kuuluu olla tavoitettavissa ja hoitaa koti, ja miehen pitäisi saada mennä ja tulla miten huvittaa.

Tietenkin menoja on koordinoitava, mutta tässä ap:n tapauksessa ei ole kyse siitä, etteivätkö menot tulisi hoidetuksi ja ruoka riittäisi, vaikka ap viettääkin vanhemmillaan kaksi tuntia viikossa. Eiköhän tuossa lapsettomassa parisuhteessa avovaimolleen jää ihan riittävästi aikaa omiin menoihinsa ilman että kukaan jää nälkäiseksi tai pyykit pesemättä. 

Minä olen jo kerran maksanut oppirahat, kun otin äitinsä luona ramppaavan miehen. Kerta menee opista ja toinen kerta tyhmyydestä, eikös?

Mites ap:n oppirahojen laita? Monesko suhde tämä nyt olikaan kaatumassa samaan asiaan?

Vierailija kirjoitti:

" Joten onko ihme, jos naiset eivät tuollaisesta käytöksestä pidä. Kuka nyt haluaa olla puolisolleen kakkonen, jonka toiveilla ei ole mitään väliä! Toivottavasti sinulla ei ole puolisoa, kun et ilmiselvästi tajua mitä parisuhteessa olo on. "

.......

Entä itse , otatko sinä huomioon puolisosi toiveet ?  90% tähän ketjuun kirjoittaneista puhuu vain miten minut pitää huomioda .

Jos kuten ap: n tapauksessa noin 2h viikossa henkilöiden seurassa ( pl.baari, yökerho, maksulliset palvelun tarjoajat, casino tms) joita vaimo ei hyväksy rikkoo parisuhteen niin joutaakin mennä. Onpahan tilaa hengittää , puolin ja toisin.

En ole kertaakaan miettinyt olenko ykkönen, kakkonen vai x ^10 parisuhteessa. 

Tietenkin otan ja niin tekee myös ap:n puoliso, siksihän hän ei kiellä häneltä kokonaan esim. vanhemmillaan käyntiä. Ap sitä vastoin ei ota huomioon puolisonsa tunteita lainkaan! Ap. on kuin sinä ajattelette ja näette vain itsenne, joudattaisittekin olla ihan yksin loppuelämänne.

Täällä ei kukaan ole vielä kertaakaan sanonut, ettei vanhemmillaan saa käydä vaan, että se pitää olla kohtuullisissa mittasuhteissa ja yhdessä sovittu ja kummallekin ok.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan tuo äsken siteerattu kirjoittaja sanonut, ettei puolison kontrollointi ole koskaan missään tapauksessa oikein.

Harvinaisen hölmösti sanottu sinänsä. Yhteisessä kodissa asuessa on pakko koordinoida menoja, jotta kodin asiat tulevat hoidetuiksi ja esimerkiksi ruokatalous pyörii järkevästi. Usein taustalla luuraakin ajatus, että naisen kuuluu olla tavoitettavissa ja hoitaa koti, ja miehen pitäisi saada mennä ja tulla miten huvittaa.

Tietenkin menoja on koordinoitava, mutta tässä ap:n tapauksessa ei ole kyse siitä, etteivätkö menot tulisi hoidetuksi ja ruoka riittäisi, vaikka ap viettääkin vanhemmillaan kaksi tuntia viikossa. Eiköhän tuossa lapsettomassa parisuhteessa avovaimolleen jää ihan riittävästi aikaa omiin menoihinsa ilman että kukaan jää nälkäiseksi tai pyykit pesemättä. 

Tuo tunnin vierailu ei ole uskottava aloitukseen nähden, enkä oikein itse usko tuota kahta kertaa viikossakaan, kun aluksi puhe oli muutamasta kerrasta. Aloittajan tarina muuttuu. Ehkä hän on tosiaan joskus ollut vain tunnin, mutta onko yleensä, tuskin.  Ja ehkä jollain viikolla käynyt kahdesti, mutta käykö usein kuitenkin enemmän. Fakta on, että aloittajan naisystävät pitävät tahtia sietämättömänä.

Nainen on silloin keskenkasvuinen lapsi ja pelkää menettävänsä miehen.

No kun ap:n tapauksessa pari on lapseton niin eiköhän sitä omaa aikaa nyt kuitenkin tule ihan riittävästi. Viimeisessä pitkässä parisuhteessamme (puoliso on jo valitettavasti kuollut)  kun ei kummallakaan ollut enää pieniä lapsia, niin ei kyllä koskaan tullut sanomista mistään toisen menoista. Molemmat olimme aktiivisia yhdistysihmisiä, molemmilla paljon harrastuksia, myös yhteisiä, ja paljon sekä yhteisiä että omia ystäviä. Vanhemmatkin hoidettiin hautaan asti. Olimme onnellisia ja molemmat saivat tilaa. Kun molemmat olivat riittävän kypsiä tunne elämältään (tavattiin aikuisiällä) ei tullut koskaan pieneen mieleenkään rajoittaa toisen menemisiä. Kuulostaa hirveältä kontrolloinnilta tuommoinen kieltäminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan tuo äsken siteerattu kirjoittaja sanonut, ettei puolison kontrollointi ole koskaan missään tapauksessa oikein.

Harvinaisen hölmösti sanottu sinänsä. Yhteisessä kodissa asuessa on pakko koordinoida menoja, jotta kodin asiat tulevat hoidetuiksi ja esimerkiksi ruokatalous pyörii järkevästi. Usein taustalla luuraakin ajatus, että naisen kuuluu olla tavoitettavissa ja hoitaa koti, ja miehen pitäisi saada mennä ja tulla miten huvittaa.

Tietenkin menoja on koordinoitava, mutta tässä ap:n tapauksessa ei ole kyse siitä, etteivätkö menot tulisi hoidetuksi ja ruoka riittäisi, vaikka ap viettääkin vanhemmillaan kaksi tuntia viikossa. Eiköhän tuossa lapsettomassa parisuhteessa avovaimolleen jää ihan riittävästi aikaa omiin menoihinsa ilman että kukaan jää nälkäiseksi tai pyykit pesemättä. 

 

Jos se edes on aloittaja, joka vastannut myöhemmin. Kuka tahansa voi sanoa olevansa ap

Onpas saatu keskustelu aikaiseksi päivänselvästä asiasta - se nainen on kontrollifriikki hullu ja tyhmä. Jätä se ennen ku myöhästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jätin aviomieheni osittain siksi, että hän oli niin kiinni vanhemmissaan ja ramppasi heidän luonaan lähes päivittäin. Jätti mut kerran koko päiväksi 40-asteen kuumeessa hoitamaan kahta kipeää vaippaikäistä, kun vanhemmat juoksuttivat hänet omille asioilleen. 

Kannattaa miettiä siis minkälaisen viestin tuolla käytöksellä annat..

Sama! Otin avioeron kun kyllästyin siihen, että mies oli kiinni äitinsä esiliinan nauhoissa. Hoiti asioita ja teki askareita, vaikka anoppi oli vielä terve työikäinen ihminen. Omassa kotonaan ehti sitten vähemmän tehdä tai harrastaa mitään.

Kyllähän se nyt eron paikka on jos mies auttaa muita ihmisiä.

Silloin ihan ehdottomasti, jos muiden tarpeet menevät toistuvasti oman perheen tar

No jos se "oma perhe" on avovaimo ja jos se vaimo jää 2h viikossa vaille  miehensä huomioa, kun tämä käy vanhemmillaan niin mitä ihmettä???

Ihmiset käy toistuvasti harrastuksissakin ja yleensä parisuhde sen kestää. 

Jos avovaimo ei kesta olla kotona tuota  2h viikossa, kun mies on vanhemmillaan, niin voisihan vaimokin mennä vaikka kävelylle siksi aikaa.  Olis muuta tekemistä, kuin kiristellä kotona hampaitaan ja miettiä, että mies on katsomassa vanhempiaan. 

Vierailija kirjoitti:

"Lapsi on äidilleen lapsi, oli sitten vaikka 50-vuotias. Mieti omia lapsiasi, muuttuvatko he muiden lapsiksi tai muiksi ihmisiksi, kun vanhenevat?"

Lapsen aikuistumisen myötä suhteen pitää muuttua vanhempi-lapsi -suhteesta aikuinen-aikuinen -suhteeksi. Siitä ei seuraa mitään hyvää, jos vanhempi pitää ja kohtelee 50-vuotiasta lastaan lapsena eikä tasavertaisena aikuisena. Silloin lapsen itsenäistyminen on jäänyt kesken.

Totta kai niitä kohdellaan aikuisina, mutta "lapsia" he silti on vanhemmilleen aina, mutta ei siinä mielessä, että niitä yrittettäisiin vielä imettää ja vaihtaa vaippoja. Tai lukea iltasatuja pukea toppahaalariin ennen leikkipuistoon menoa. 

Omat "lapset" asuu satojen kilometrien päässä, eikä meillä ole tuollaisia ongelmia, kuin ap:llä, ja kun lapset käy lapsuuden kodissaan, heitä toki kohdellaan aikuisina(osa on itsekin perheellisiä)mutta kyllähän he aina ovat meidän "lapsia" koska ovat meidän lapsia, mutta ns aikuisia lapsia:D Jos ymmärrät mitä tarkoitan ja jos sinulla on omia aikuisia lapsia tiedät kyllä mitä tarkoitan. 

Biologisesti he ovat meidän lapsia, mutta silti aikuisia ja aikuisena heitä kohdellaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletetaan, että puolisolla on kaveri Pena. Olisi sekin outoa, että puoliso kävisi JOKA AINOA viikko pari kertaa Penan luona. Kuka aikuinen ehtii tavata ystäviään tuollaista määrää?

Minä tapaan ystävääni kahdesti viikossa maanantaisin ja perjantaisin. Syödään hyvää ruokaa, katsotaan pari jaksoa tv-sarjaa samalla ja pelataan ps4sella loppuilta.

Hyvin ehtii tavata töiden jälkeen. Jää moni muu ilta muulle tekemisellekin. Voisi vaikka ap tavoin käydä vanhemmilla siirtämässä huonekaluja

Teillä molemmilla parisuhde? Tuo on aika harvinaista. Itse en katsoisi sitä, ettei kumppani olisi läsnä perjantaisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan tuo äsken siteerattu kirjoittaja sanonut, ettei puolison kontrollointi ole koskaan missään tapauksessa oikein.

Harvinaisen hölmösti sanottu sinänsä. Yhteisessä kodissa asuessa on pakko koordinoida menoja, jotta kodin asiat tulevat hoidetuiksi ja esimerkiksi ruokatalous pyörii järkevästi. Usein taustalla luuraakin ajatus, että naisen kuuluu olla tavoitettavissa ja hoitaa koti, ja miehen pitäisi saada mennä ja tulla miten huvittaa.

Tietenkin menoja on koordinoitava, mutta tässä ap:n tapauksessa ei ole kyse siitä, etteivätkö menot tulisi hoidetuksi ja ruoka riittäisi, vaikka ap viettääkin vanhemmillaan kaksi tuntia viikossa. Eiköhän tuossa lapsettomassa parisuhteessa avovaimolleen jää ihan riittävästi aikaa omiin menoihinsa ilman että kukaan jää nälkäiseksi tai pyykit pesemättä. 

Tuo tunnin vierailu ei ole uskottava aloitukseen nähden, enkä oikein itse usko tuota kahta kertaa viikossakaan, kun aluksi puhe oli muutamasta kerrasta. Aloittajan tarina muuttuu. Ehkä hän on tosiaan joskus ollut vain tunnin, mutta onko yleensä, tuskin.  Ja ehkä jollain viikolla käynyt kahdesti, mutta käykö usein kuitenkin enemmän. Fakta on, että aloittajan naisystävät pitävät tahtia sietämättömänä.

Ajattelen samoin. Määrä hupenee koko ajan. Nyt se olisi kaksi kertaa viikossa tunti matkoineen. Tuskin häiritsee oikeasti yhtään ketään, ellei se puoli tuntia paikallaoloa käytetä aivopesuun kumppania vastaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskaltaisiko yksikään mies ilmaista vaimolleen rttä tämän yhteys äitiinsä on liiallinen, mies tuntee itsensä kakkoseksi?

Jos nainen töiden jälkeen kävisi syömässä miehen valmistaman ruuan, sanoisi heipat, jättäisi miehen siivoamaan jäljet ja lähtisi illaksi vanhempiensa luokse muutaman kerran viikossa, niin varmaan mies sanoisi jotain.

Kuten mitä? Parempihan tuokin tilanne on kuin se normaali, missä nainen heittäytyy sohvalle valittamaan joka ilta viilossa. 

Jos sulla on tuollainen kokemus naisesta, niin voin vannoa sinulle, ettei se ole normaali tilanne. 

Kiinnostaa vielä tietää, että tekikö siis äitisi noin, vai onko sinulla kokemusta muistain naisista, eli onko sinulla ollut/on tuollainen tyttöystävä?  Omituista joka tapauksessa.