Suositelkaa koirarotua
Tein aiemmin jo aloituksen samasta asiasta, mutta aloitus katosi johonkin. Haluaisin kuulla ehdotuksia meille sopivista koiraroduista.
Perheeseemme kuuluu vanhemmat ja kouluikäiset lapset. Asumme omakotitalolähiössä ja takapihamme on aidattu. Takapiha soveltuu lähinnä hengailuun. Päivisin olemme koulussa ja töissä. Itse teen 1-2 päivää viikossa etätöitä. Meillä ei ole aikaa vieviä harrastuksia ja jokin koiraharrastus olisi kiinnostava esim toko tai agility. Vanhemmat harrastavat juoksua ja viikon pisimmät lenkit ovat 10-20 km. Muut lenkit ovat lyhyempiä / rauhallisempia. Koirakokemusta on jonkin verran omasta edesmenneestä koirasta ja lähipiirin koirista (seurakoiria ja metsästyskoiria). Lasten aikana on ollut yksi trimmattava ja vilkas koirarotu. Lähipiirissä on erilaisia koiria ja lapset ovat tottuneita olemaan ja hoitamaan koiria. Eivät ole saaneet lenkittää, mutta muuten hoitaa ja touhuta. Matkustelemme kotimaassa ja jonkin verran retkeilemme luonnossa.
Etsimämme rotu on pienehkö tai keskikokoinen yleisesti terveenä tunnettu rotu. Säkäkorkeus korkeintaan 50cm, mutta ei mikään kääpiörotu. Turkin on oltava helppohoitoinen, korkeintaan harvakseltaan harjailua. Koira saa haukahdella, mutta ei räksyttää kaikkea mahdollista. Vieraisiin se saisi suhtautua varauksellisesti, mutta ei olla aggressiivinen. Luonteeltaan koira on innostuva, jonka kanssa voi tehdä asioita, mutta joka rauhoittuu myös omiin oloihinsa. Rauhoittumista toki harjoiitellaan pennusta lähtien. Koira olisi aktiivinen perheenjäsen, joka olisi mukana touhuissa.
Mitä rotuja ehdotatte?
Kommentit (122)
Keskikokoinen villakoira. No sen turkkia on toki ajettava.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Shetlanninlammaskoira?
Tuttavaperheessä on remmirähjääjä sheltti, räkytystä ja murinaa riittää. Koiran omistaja lepertelee koiran rähjätessä äipän kultaa 🙄
Jotkut paimenkoirat sekoavat ympärillä kulkevasta liikenteestä. Shelteissä ilmeisesti enemmän päävikoja. Tosin omistaja saa pilattua minkä tahansa koiran.
Vierailija kirjoitti:
Beagle ja cockersspanieli.
Lähipiirissä ollut beagleja ja ne sopivat vain metsästäviin koteihin. Todella vahva metsästysvietti ja koira sekoaa, jos ei saa riittävästi toimintaa. Cockerspanieli on kokonsa ja luonteensa puolesta ok, mutta turkki on työläs ja on terveysongelmia.
Ap
Huhtikuussa on Helsingissä lemmikkimessut. Kannattaa mennä jos rotuvalinnat mietityttää. Siellä on paikalla eri rotuja joihin voi tutustua livenä ja niiden esittelijöitä (omistajia ja rotuyhdistysten edustajia) joiden kanssa voi keskustella rodusta ja pohtia sopisiko juuri joku itseäsi kiinnostava rotu juuri teille. Saattaa olla myös joitain agilityn ja tokon ym. harrastajia paikalla esittelemässä lajeja ja on myös pentunäyttely jos sellainen kiinnostaa.
Vierailija kirjoitti:
Ehdotan, että kuljet koiraharrastuksissa katsomassa toimintaa ja koirarotuja. Siellä näkee vähän harrastuksesta riippuen erikokoisia ja erilaisen luonteen omaksuvia koiria.
suurin osa aiemmin ehdotetuosta eivät täytä aloittajan vaatimuksia. Esim. Suomen pystykorva on niin mahdoton räksyttäjä ettei se sovi kuin jonnekin syrjäseudun maataloon pihalla olevaksi ovikelloksi.
Aloittajalle annan neuvon, että mieti vielä yksi vuosi ennenkuin laitat. Käytä se vuosi tutustuaksesi eri rotuihin. Ja jos vielä haluat ottaa koiran niin ota sitten.
koirien vakuutukset on kalliita, mutta eläinlääkärikulut ne vasta kalliita ovatkin.
itselläni ollut 4 koiraa eli muutaman kymmenen vuotta. Mutta ei onneksi enää.Ei tarvitse etsiä hoitopaikkaa ulkomaan matkan takia. Koiran kuluilla maksaa sen ulkomaan matkan joka vuosi (ruoka, lääkkeet, vakuutus, lelut, muut tilpehöörit). Siivouskin helpottuu kun koiran turkissa eikä jaloi
Kiitos asiallisesta viestistäsi! Olen myös pohtinut sitä, ettei hankittaisi uutta koiraa. Olen pohtinut muita lemmikkivaihtoehtoja, mutta mikään ei ole sama asia. Koira olisi meille perheenjäsen ja harrastus, joten koen luonnollisena, että rahaa siihen menee. Koska meillä on ollut yksi koira niin olen tarkkaan pohtinut millaista rotua etsimme. Rotuja on kuitenkin todella paljon ja monet rotukuvaukset antavat liian ruusuisen kuvan roduista. Toisaalta vaikuttaa siltä, että jos rotu on joku muu kuin labbis tai chihu niin pentuja ei ole tai kasvattaja edellyttää todella aktiivista harrastamista. Koira saisi meillä aktiviteetteja, mutta en kyllä uskaltaisi luvata, että aktiiviselle kilpailu-uralle lähdettäisiin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Huhtikuussa on Helsingissä lemmikkimessut. Kannattaa mennä jos rotuvalinnat mietityttää. Siellä on paikalla eri rotuja joihin voi tutustua livenä ja niiden esittelijöitä (omistajia ja rotuyhdistysten edustajia) joiden kanssa voi keskustella rodusta ja pohtia sopisiko juuri joku itseäsi kiinnostava rotu juuri teille. Saattaa olla myös joitain agilityn ja tokon ym. harrastajia paikalla esittelemässä lajeja ja on myös pentunäyttely jos sellainen kiinnostaa.
Ja on esillä toki muitakin lemmikkejä kuin koiria.
Ette tarvitse rotukoiraa. Ottakaa terveempi sekarotuinen.
Vierailija kirjoitti:
Ette tarvitse rotukoiraa. Ottakaa terveempi sekarotuinen.
On totta, että joissain roduissa esiintyy liikaa sairauksia. On kuitenkin valetta väittää sekarotuisia terveiksi. Millä perusteella sekarotuinen, jossa yhdistyy kahden tai useamman rodun perinnölliset viat ja lähes aina tuntemattoman ja terveystutkimuksettoman koiran geenit, olisi muka terveempi kuin vastuullisesti kasvatettu terveystutkittujen rotukoirien jälkeläinen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdotan, että kuljet koiraharrastuksissa katsomassa toimintaa ja koirarotuja. Siellä näkee vähän harrastuksesta riippuen erikokoisia ja erilaisen luonteen omaksuvia koiria.
suurin osa aiemmin ehdotetuosta eivät täytä aloittajan vaatimuksia. Esim. Suomen pystykorva on niin mahdoton räksyttäjä ettei se sovi kuin jonnekin syrjäseudun maataloon pihalla olevaksi ovikelloksi.
Aloittajalle annan neuvon, että mieti vielä yksi vuosi ennenkuin laitat. Käytä se vuosi tutustuaksesi eri rotuihin. Ja jos vielä haluat ottaa koiran niin ota sitten.
koirien vakuutukset on kalliita, mutta eläinlääkärikulut ne vasta kalliita ovatkin.
itselläni ollut 4 koiraa eli muutaman kymmenen vuotta. Mutta ei onneksi enää.Ei tarvitse etsiä hoitopaikkaa ulkomaan matkan takia. Koiran kuluilla maksaa sen ulkomaan matkan joka vuosi (ruoka, lääkkeet, vakuutus, lelut, muut tilpehöörit).
Meidän koiralle otin vakuutuksen pentuna. Samassa vakuutusyhtiössä on muutkin vakuutukset. Sain alennushintaan hieman yli 200 euroa per vuosi on lasku. Kattaa hyvin monet asiat, koska vakuutuksen otin jo alle kolmekuukautiselle pennulle.
Jos vakuutuksen ottaa vanhemmalle koiralle, niin vakuutus ei kata niin laajasti sairauksien hoitoa.
Tutulla oli tuo russeli ja se ei haukkunut koskaan. Innokas lenkille lähtijä. Asui kerrostalossa. Kävin ventovieraana ensin, eikä silloinkaan haukkunut. Ei kyllä haukkunut lenkeilläkään, vaikka kaupunkioloissa liikuttiin.
Vierailija kirjoitti:
Harvaa pientä koiraa varmaan voi säännöllisesti käyttää noin pitkillä juoksulenkeillä, korjatkaa jos olen väärässä? Juoksukaveriksi sopisi esim. dalmatialainen.
Meillä jackrussellinterrieri ja jaksaa hyvin juosta kympin lenkkejä. Metsästyskaudella kilsoja kertyy vielä enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ette tarvitse rotukoiraa. Ottakaa terveempi sekarotuinen.
On totta, että joissain roduissa esiintyy liikaa sairauksia. On kuitenkin valetta väittää sekarotuisia terveiksi. Millä perusteella sekarotuinen, jossa yhdistyy kahden tai useamman rodun perinnölliset viat ja lähes aina tuntemattoman ja terveystutkimuksettoman koiran geenit, olisi muka terveempi kuin vastuullisesti kasvatettu terveystutkittujen rotukoirien jälkeläinen?
Sitäpaitsi rotukoiria tutkitaan todella tarkkaan ja siksi niiden sairauksista tiedetäänkin. Lisäksi vastuulliset kasvattajat pohtivat oikeasti yhdistelmiä ja millaisia jälkeläisiä on odotettavissa. Sekarotuisista ei ikinä tiedä millaisia niistä tulee ja ne usein ovatkin vahinkopentuja. Lopputulos voi olla täysi katastrofi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harvaa pientä koiraa varmaan voi säännöllisesti käyttää noin pitkillä juoksulenkeillä, korjatkaa jos olen väärässä? Juoksukaveriksi sopisi esim. dalmatialainen.
Meillä jackrussellinterrieri ja jaksaa hyvin juosta kympin lenkkejä. Metsästyskaudella kilsoja kertyy vielä enemmän.
Miten koiran pienuus vaikuttaisi koiran liikuntaan millään tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Tanskalais-ruotsalainen pihakoira
Jackrusselin terrieri isommassa muodossa. Räksyttää ja on ärhäkkä terrierin luontoinen.
Älä ota koiraa jos täältä pitää kysyä rotuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ette tarvitse rotukoiraa. Ottakaa terveempi sekarotuinen.
On totta, että joissain roduissa esiintyy liikaa sairauksia. On kuitenkin valetta väittää sekarotuisia terveiksi. Millä perusteella sekarotuinen, jossa yhdistyy kahden tai useamman rodun perinnölliset viat ja lähes aina tuntemattoman ja terveystutkimuksettoman koiran geenit, olisi muka terveempi kuin vastuullisesti kasvatettu terveystutkittujen rotukoirien jälkeläinen?
Jos sekarotuisen vanhemmiksi on valittu terveet geenitestatut yksilöt niin se on terveempi. Rotukoiriin valittava myös niitä sairaita kantajia, että geenipooli monipuolistuisi ja ulkonäkö menee terveyden ohi.
En edes harkitsisi harvinaista koirarotua Suomessa, ellei vanhempia ole tuotu suoraan ulkomailta.
Etköhän ap jo tunne koirarodut, joista valinta on tehtävä, jos olet ollut koiraharrastaja on ennalta.
Tuttavaperheessä on remmirähjääjä sheltti, räkytystä ja murinaa riittää. Koiran omistaja lepertelee koiran rähjätessä äipän kultaa 🙄