Lue keskustelun säännöt.
Nainen, myönnätkö että nuorempana halusit ensisijaisesti lapset, ei niin väliä onko lasten isä pysyvä elämänkumppani?
13.02.2025 |
Aika usein tuntuu keskusteluissa jollain tapaa törmäävän tähän asiaan muodossa tai toisessa. Naiselle tulee jossain vaiheessa halu saada lapset osaksi elämäänsä ikään kuin periaatteella "se asia alta pois". Naisen oma fiilis voi olla jopa se, että silloinen kumppani ei ole se oikea loppuelämän kumppaniksi, mutta sitä varsinaista loppuelämän kumppania voidaan katsoa sitten myöhemmin. Siis kukaanhan ei voi varmuudella tietää, että kestääkö parisuhteet, mutta näissä asioissa usein tuntuu, että nainen jo ennalta tietää, ettei se lasten isä ole se lopullinen kumppani kuten todettua.
Kommentit (79)
Niin. Mutta lasten synnyttyä tunteet kumppania kohtaan syvenee. Mulla ainakin näin. Ollaan kyllä erottu lasten isän kanssa. Mutta se on toinen juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En. Aina ensin kumppani, ja vain sopivan kumppanin kanssa noussut lapsihaave esiin.
Ja tekstistä voi päätellä, että nyt puhutaan useista kumppaneista.
En kumpaakaan.
sanoin jo 11 vuotiaan äidilleni, että ikinä en halua lapsia, mennä naimisiin tai asettua aloilleni.
minulle suoraan naurettiin päin naamaa.
nyt 45 vuotiaana elän edelleen vapaata elämää ja saan mennä ja tulla. Tämä on ollut unelmaa!
kuka edes haluaa lapsia tähän sairaaseen maailmaan? Kuka haluaa miehen rinnalle joka ei olisi muuta kun tiellä..
todella typerä ja vanhanaikainen ajatus sulla.
NEXT!
En myönnä koska ei pidä paikkaansa. Kyllä mä luulin olevani lapsen isän kanssa loppuelämän, mutta ei siinä käynyt niin.
Oikea,min en. En ole koskaan ole lapsenhankinnassa ja sen suunnittelussa se aloitteellinen osapuoli. En tarkoita, että en olisi lapsia lainkaan halunnut, mutta ei ollut "pakko" niitä saada tai olla saamatta.
Ja tämä kulma on tabu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En. En ole koskaan halunnut lapsia.
Halusin hyvän, tasapainoisen miehen. Sellaisen sain ja yhdessä haluttiin kaksi lastakin. Elämä on ollut hyvää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En, en halunnut lapsia, halusin ammatin.
Naiset haluavat lapset ja sitten alkaa pihtaaminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Halusin hyvän, tasapainoisen miehen. Sellaisen sain ja yhdessä haluttiin kaksi lastakin. Elämä on ollut hyvää
Toistaiseksi.
Jännämies siittää, kilttimies elättää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En. Aina ensin kumppani, ja vain sopivan kumppanin kanssa noussut lapsihaave esiin.
Ja tekstistä voi päätellä, että nyt puhutaan useista kumppaneista.
Mitä sitte?
Ensin tuli mies. Ei ollut aatettakaan lasten tekemisestä. Mutta miehen kanssa yhdessä päätimme , että pesäämme mahtuu jälkikasvuakin. Hän oli ja on erinomaista isäainesta kaiken muun lisäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En. Aina ensin kumppani, ja vain sopivan kumppanin kanssa noussut lapsihaave esiin.
Sama täällä.
Uskon että moni 30+ ikäinen ottaa "ihan hyvän" kumppanin jotta ehtii saada lapset. Jos tulee ero paljonkin yli kolmekymppisenä, ei siinä ehdi välttämättä mitään unelmien miestä jäädä etsimään.
Höpön löpön. Ensin hyvä parisuhde ja avioliitto, siihen sitten lapsia. Tottakai haluan, että heillä on hyvä isä.
Naiselle tulee jossain vaiheessa halu saada lapset osaksi elämäänsä ikään kuin periaatteella "se asia alta pois"
Minä kyllä ihan ymmärrän tuon, koska länsimaisen naisen elämässä se on käytännössä kymmenisen vuotta minkä aikana pitää lisääntyä jos haluaa. Ymmärrän siis sen, ettei kaikki halua jättää oman perheen saamista sen varaan, sattuuko tulemaan Se Oikea vastaan siinä iässä, että voisi saada niitä lapsia ikävälillä 28-38..
Vierailija kirjoitti:
Jännämies siittää, kilttimies elättää.
Ei kiitos kumpaakaan vaan tavallinen normaali mies. Jännämies on epäluotettava kusipää, kilttimies on sekopää ja kusipää.
Mä en ymmärrä tuota jankutusta, että kaikki naiset tekee muka jännämiesten kanssa lapset. No eikä tee vaan suurin osa haluaa nimenomaan sen tavallisen ja luotettavan miehen. Niin halusinkin mäkin ja sellaisen kanssa olen lapseni saanut. Mitään jännämiespaskiaista en todellakaan huolisi.
En. Aina ensin kumppani, ja vain sopivan kumppanin kanssa noussut lapsihaave esiin.