80-luku, mitä kaipaat siltä ajalta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taksikuskit ei raiskannu ja pahoinpidelly asiakkaitaan.

Suomalaisia pikkutyttöjä ei joukkoraiskattu.

Roadmanit ei ryöstänu kadulla.

rilollisuus oli 1980 -luvulla korkeampaa mitä nykyisin, raiskauksia oli enemmän ja tappoja tuplasti mitä nykyään

Tämä. Itsekin muistuttaisin tosiasioista, eli kyllä oli kasarilla aika villi meno nykyiseen verrattuna, varsinkin maaseudulla. Toisaalta olihan se myös jotenkin voimaannuttavaa, että itsekin silloin teininä pyörittiin ihme porukoissa ja pämpättiin Suomi-rokin parhaimmiston keikoilla syrjäkylillä ympäri Suomea. Musiikki oli muutenkin todella laadukasta, taidolla tehtyä ja muusikoilla jotain sanottavaa, poislukien Tarot, jonka älyttömät lyriikat tosin olivat toissijaisia solistin äänijänteisiin verrattuna. Ja sitten tulikin jo grunge.

Kasari oli kokonaisuutena ankeaa aikaa, mutta vapautta kyllä oli lapsilla ja nuorilla eri tavalla kuin nykyään.

Reduced lethality of murder

The rate goes down every year from 1960, presumably because trauma care got better. Theres a big drop after 1974, which maybe came from trauma care lessons learned in the Vietnam war.

Tukkaani ja erektiotani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Musiikki oli heittämällä parempaa kuin nykyään. 

Osattiin soittaa instrumenteilla ja laulajalla piti olla lauluääntä.

Ei uskoisi, kun suurin osa 80-luvun musiikista oli täyttä sontaa. Mutta 2000-luvun musiikin rinnalla kuunneltuna ovat pelkästään mestariteoksia.

Juu, ei sitä silloin edes tajunnut miten hyviä ne bändit oli. Melkein tuli tippa linssiin kun eräänä päivänä kuulin varmaan eka kertaa vuosikymmeniin 90-luvun alun suosikkeja. Siis radiosoittosuosikkeja, joita en silloin oikein jaksanut kuunnella kun olivat muka huonoja. Nyt tuntui, että miten voi olla näin hyvää musiikkia!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli kyllä huoletonta aikaa! Olen syntynyt jouluna -89.

Vietitkö riehakkaan uuden vuoden, kun vuodeksi vaihtui 1990?

Luulen, että nukuin noiden juhlien ohi. Olen kuulemani mukaan ollut aina hyvä sängyssä.

80-luvulla junalla oli mukavaa matkustaa. Ihmiset oli vaunuissa hiljaa ja sinisten pikajunavaunujen penkit oli ihanan, upottavan pehmeitä. Nykyisten junien kovia istuimia ei perse kestä ja siksi en niitä käytä. Pitää kuitenkin muistaa (tai siis moni ei tiedä) että kasarin nousukausi oli oikeastaan kokonaan valetta. Muutos 70-luvun ankeuteen johtui siitä, että rahamarkkinat Suomessa vapautuivat, kun pankit saivat markkinoilta rahaa, mitä lainata eteenpäin kansalaisille. Kun ennen piti hattu kourassa mennä pankinjohtajalta anelemaan lainaa, yhtäkkiä sitä alettiin pankeista tyrkyttää kaikille. Siitähän se kasarin nousukiito lähti pystysuoraan ylös ja tuli sitten rytinällä alas ysärin alussa. Mutta kyllä kasarillakin työpaikkoja joutui hakemaan, ei töihin niin vain menty vaikka semmoista väitetään.

Hyvää musiikkia

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Musiikki oli heittämällä parempaa kuin nykyään. 

Osattiin soittaa instrumenteilla ja laulajalla piti olla lauluääntä.

Ei uskoisi, kun suurin osa 80-luvun musiikista oli täyttä sontaa. Mutta 2000-luvun musiikin rinnalla kuunneltuna ovat pelkästään mestariteoksia.

Juu, ei sitä silloin edes tajunnut miten hyviä ne bändit oli. Melkein tuli tippa linssiin kun eräänä päivänä kuulin varmaan eka kertaa vuosikymmeniin 90-luvun alun suosikkeja. Siis radiosoittosuosikkeja, joita en silloin oikein jaksanut kuunnella kun olivat muka huonoja. Nyt tuntui, että miten voi olla näin hyvää musiikkia!

Ennen vanhaan lähes kaikki laulajat osasivat laulaa, eivätkä hönkineet. Sitä kaipaan. Sen lisäksi olivat viihdyttäjiä, keikoilla tapahtui yleensä aina jotain kummaa (tosin Eddie Vedder ja Ozzy varmaan olivat äärimmäisiä tapauksia)

Vierailija kirjoitti:

80-luvulla junalla oli mukavaa matkustaa. Ihmiset oli vaunuissa hiljaa ja sinisten pikajunavaunujen penkit oli ihanan, upottavan pehmeitä. Nykyisten junien kovia istuimia ei perse kestä ja siksi en niitä käytä. Pitää kuitenkin muistaa (tai siis moni ei tiedä) että kasarin nousukausi oli oikeastaan kokonaan valetta. Muutos 70-luvun ankeuteen johtui siitä, että rahamarkkinat Suomessa vapautuivat, kun pankit saivat markkinoilta rahaa, mitä lainata eteenpäin kansalaisille. Kun ennen piti hattu kourassa mennä pankinjohtajalta anelemaan lainaa, yhtäkkiä sitä alettiin pankeista tyrkyttää kaikille. Siitähän se kasarin nousukiito lähti pystysuoraan ylös ja tuli sitten rytinällä alas ysärin alussa. Mutta kyllä kasarillakin työpaikkoja joutui hakemaan, ei töihin niin vain menty vaikka semmoista väitetään.

80-luvulla mainostettiin TV:ssä "Junassa on hauska matkustaa" ja se piti kyllä paikkansa. Varsinkin 1. luokan plyysilaiskanlinnoissa meni mikä vain matka mukavasti, mutta 2. luokan penkitkin olivat hyviä. Kesällä oli kyllä välillä kuuma, mutta ainakin ikkunat sai kunnolla avattua toisin kuin nykyään. Kaiholla muistelen myös kauniisti hoidettuja asema-alueita kukkaistutuksineen, pensaineen ja muotoonleikattuine puineen. Ja konduktööreillä ja junanlähettäjillä oli arvokkaat tummansininset virkapuvut ja koppalakit. Nythän konduktöörit näyttävät lähinnä kiinteistöhuoltotyöntekijöiltä tai S-marketin hyllyttäjiltä.