Irtisanotun tarina: Työttömyyteen pakotettu ahkera vastuunkantaja
Olen aina ollut töissä, opiskellut yliopistotutkinnon ja koko elämäni ahkerasti hoitanut osuuteni yhteiskunnassa sekä työnteossa että verojen maksussa.
Kun jouduin työttömäksi hyvinvointialueen muutosneuvotteluissa, en ole onnistunut saamaan töitä Suomessa, vaikka olen terve, ajatteleva ja ahkera työntekijä valmiina lähes mihin tahansa työhön.
Olen joutunut miettimään työnteon merkitystä niin syvällisesti uudestaan, ettei se enää tunnu merkitykselliseltä. Ennen halusin edetä ja olla uratykki. Kun siihen ei ole mahdollisuutta, ajatukset ovat kääntyneet päinvastaiseen, minkä takia haluaisin tuota.
Onko muilla samanlaisia ajatuksia?
Kommentit (5)
Suomessa ei ole työtä. Tulee yleistymään, että elämän sisältö koostuu muusta asioista kuin työnteosta.
Vain pakon edessä suomalainen alkaa miettiä, että ehkä se työidentiteetti ei olekaan koko elämä.
Kun ihmiset puhuvat työstä, tosi monet asiat kuulostavat ihan turhanpäiväisiltä.
Työpaikkoja on tosi vähän!
Hakemusta hakemuksen perään. Voi onneksi keskittyä muuhun elämiseen.
Joku kirjoitti tänään töistä irtisanoutumisesta ja mökkiin muuttamisesta, se kuulosti hyvältä ja oli lämmittävä ajatus.