Lue keskustelun säännöt.
Onko ihmiset teidän ympärillä outoja?
08.02.2025 |
Ihmettelen millaiseksi maailma on mennyt ja kokevatko muutkin samalla tavalla?
Olen 40+ ikäinen ja tuntuu että mitä enemmän on elämänkokemusta, sitä enemmän näkee outoja ihmisiä ympärillään ja haluaa erakoitua koska en vaan jaksa ottaa pskaa vastaan enää yhtään.
Olen perusluonteeltani rauhallinen, kiltti, vältän riitoja, olen rehellinen, kommunikoin selkeästi, pidän lupaukseni, en valehtele ja manipuloi. Tämä pätee töissä ja vapaalla.
Tuntuu että iso osa ihmisistä on päinvastaista nykyään. Avioliittoni ja lapsiperheemme hajosi exän toistuvan uskottomuuden vuoksi. Hän sanoi syyksi jatkuvaan pettämiseen sen, että haluaa testailla eri naisia ja että minä en ole seksikäs. Häntä edeltävä ex-kihlattuni petti myös ja jätti minut toisen naisen vuoksi.
Töissä huomaan, että ihmiset nykyään valehtelevat minkä kerkeävät saavuttaakseen jonkun oman edun. Ja saattavat mustamaalata aiheettomasti kollegoitaan vain näyttääkseen itse paremmilta. Vaihtoehtoisesti työyhteisöissä on ihmisiä jotka ylikehuvat kolleegoitaan vain hyötyäkseen siitä jotenkin, saamalla vaikka itselleen hännystelijän. Ja tämä tuntuu nykyään olevan niin läpinäkyvää, että valehtelu työpaikoilla on ihan normihuttua. Itsellä pitkä ura takana suurissa yrityksissä joten on tullut nähtyä tätä touhua laajasti.
Tuntuu että keneenkään ei voi luottaa. Ei lähimpään työkaveriin, ei vanhaan lapsuuden ystävään, ei kehenkään. Koska jossain vaiheessa se henkilö puukottaa sua selkään. Itse kuitenkin olen perusluonteeltani ollut aina sellainen että olen halunnut uskoa kaikista ihmisistä hyvää. Mutta sen vuoksi saanut siipeni tosi pahasti.
Onko muiden mielestä maailma muuttunut pinnalliseksi oman edun tavoitteluksi, missä kehenkään ei voi luottaa?
Kommentit (30)
Aika lailla samaa mieltä.
Ero on vain siinä, että minä olen lähipiirissäni se outo lintu, mutta olen päätynyt erakoksi juuri siksi, että olen tullut petetyksi liian monta kertaa.
Olipa työkaverit, sukulaiset tai ystävät, sain tarpeekseni niiden valehtelusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on paljon hienoja luonteenpiirteitä ja arvoja. Tuntematta sinua -miten pidät puoliasi tai ilmaiset kiukkuasi? Nyt huomaat, että muut ihmiset ovat ns. pahoja. Varmaan näin osittain onkin, mutta miten käsittelet kiukkuasi?
Miten käsittelen kiukkuani? Olen hiljaa ja poistun tilanteesta.
Inhoan riitelyä, kinastelua, väittelyä. Jos aikuiset ihmiset eivät pysty keskustelemaan raivoamatta ja kiukkuamatta, poistun tilanteesta tyynesti ja arvokkaasti sekä jätän kiukkupussit oman onnensa nojaan. En halua käyttää heihin aikaa, enkä alentua heidän tasolleen.
Mitä olette mieltä tästä? Onko syy siihen että minua kohdellaan huonosti se, että en lähde riitakaveriksi? En nyt haluaisi alkaa väittelemään ja riitelemään ihmisten kanssa vastoin perusluonnettani.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen tuntenut noin aina. Ehkä jotkut sitten kypsyvät vähän hitaammin.
Ajatteletko siis, että tuo tapa kokea maailma on ainoa, ja jos ei koe niin, ei ole kypsynyt?
Olen eri kuin keneltä kysyt, mutta aika moni pettyy vuosien saatossa. Niin kauan kun on terve ja kuntoa riittää, voi kokea elämän ja ihmiset myönteisesti. Olen havainnut tämän lähipiirini ikääntyvien ihmisten kohdalla. Ikä tuo elämään pettymyksiä. Kun huomaa, että vaivannäöstä ei kiitetä eikä palkita, kun ystävät erkaantuvat eivätkä ymmärrä toisiaan, kun sairaudet loitontavat ihmisiä toisistaan ja tuttavat poistuvat luonnollisen poistuman kautta, niin monelta vähenee huumorikin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on paljon hienoja luonteenpiirteitä ja arvoja. Tuntematta sinua -miten pidät puoliasi tai ilmaiset kiukkuasi? Nyt huomaat, että muut ihmiset ovat ns. pahoja. Varmaan näin osittain onkin, mutta miten käsittelet kiukkuasi?
Miten käsittelen kiukkuani? Olen hiljaa ja poistun tilanteesta.
Inhoan riitelyä, kinastelua, väittelyä. Jos aikuiset ihmiset eivät pysty keskustelemaan raivoamatta ja kiukkuamatta, poistun tilanteesta tyynesti ja arvokkaasti sekä jätän kiukkupussit oman onnensa nojaan. En halua käyttää heihin aikaa, enkä alentua heidän tasolleen.
Mitä olette mieltä tästä? Onko syy siihen että minua kohdellaan huonosti se, että en lähde riitakaveriksi? En nyt haluaisi alkaa väittelemään ja riitelemään ihmisten kanssa vastoin perusluonnettani.
ap
Varmaan siinä tilanteessa pitäisi pystyä puhumaan asiasta ja selvittämään se.
En itsekään aina osaa, vaan mykistyn ja poistun tilanteesta. Asiat pitäisi kuitenkin kyetä puhumaan ja selvittämään. Muuten ne voivat jäädä vaivaamaan vuosiksi.
Mulla on hattarapäinen snaipperi naapurina. Toinen naapuri on himokolaaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En oikein samaistu. Ihmiset on mukavia mutta toki kukin omalla tavallaan. Työtovereissa on juoruisempia ja hiljaisempia ja yksi jonka melkein kirkolle luokittelisin mutta mukava se on ja etenkin teamsissq korostuu tämä. Meillä on tosi mukava työporukka. Kaveripiirissä on kaikenlaista säätäjää ja menestyjääkin mutta rakkaita kaikki
Vierailija kirjoitti:
Mulla on hattarapäinen snaipperi naapurina. Toinen naapuri on himokolaaja.
Jos tulee hätä, niin soitan snaipperin ovikelloa. Tiedän löytyvän aseita ja ammuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parikymmentä vuotta sitten ihmiset vielä jaksoi teeskennellä normaalia työpaikoillakin. Kaikki ihmiset vaikutti samanlaisilta kun niillä oli rooli päällä. Nykyään kaikki vaikutta mielenvikaisilta, autistisilta ja mielialahäiriöisiltä. En tietenkään valita tästä rehellisyydestä, mutta. Siis olen autistinen itsekin,mutta silti.
Vierailija kirjoitti:
Parikymmentä vuotta sitten ihmiset vielä jaksoi teeskennellä normaalia työpaikoillakin. Kaikki ihmiset vaikutti samanlaisilta kun niillä oli rooli päällä. Nykyään kaikki vaikutta mielenvikaisilta, autistisilta ja mielialahäiriöisiltä. En tietenkään valita tästä rehellisyydestä, mutta. Siis olen autistinen itsekin,mutta silti.
Ehkä kaikki ovat niin uupuneita ja myöskin yksilökeskeisyyden tuoma itsekkyys on tuntunut yleistyneen. Toivoisin vanhojen kunnon käytöstapojen ja huomaavaisuuden uutta tulemista.
T. toinen autisti
Ovathan ne monet aika hyypiöitä ja yllättävän vähän itsetietoisia. Pitää valita seuransa tarkkaan. Outous voi olla positiivista laatua.