Lue keskustelun säännöt.
Henkisesti tai fyysisesti väkivaltaisen muuttuminen. Onnistuneita tapauksia?
Kommentit (58)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko tavallinen tarina? Naisen kertomuksella "väkivaltainen" puoliso tai ex-puoliso - ja kukaan ei ole nähnyt väkivaltaa.
Erotessa tapahtuu sitten ihmeparaneminen väkivallasta :D
Lapset saatu vieraannutettua, niin kaikki hyvin ja case closed?
Kukaan ei eroa hyvästä suhteesta. Erittäin harva väkivaltainen puoliso paljastaa itsensä ulkopuolisille.
Välillä kun on uutisissa näitä puolison tappaneita, niin monesti esimerkiksi naapurit kommentoivat että "en olisi ikinä uskonut". Varmasti tarkoituksellista luoda muille kuvaa, että olisi hyvä tyyppi. Kulissit kuntoon ns.
Ei välttämättä tarkoituksellista. No, mieheni ei ole tappanut minua, mutta käyttäytynyt mua kohtaan niin että kukaan ulkopuolinen ei koskaan, ikinä sitä uskoisi. Miksi? No koska ei hän suutu kenellekään niin paljon, kuin on mulle suuttunut. Olen se lähin ihminen, jonka kanssa eniten elämässään on viettänyt aikaa. Hyvässä ja pahassa. Ei hänellä kenenkään muun kanssa riitoja ole.
Veikkaan että meistä aika moni käyttäytyy, edelleen hyvässä ja pahassakin, eri tavalla puolison kanssa kuin esimerkiksi työkaverit koskaan uskoisi. Tai ne naapurit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleensä onnistuminen on sitä, että joku laittaa tuota väkivaltaista turpaan tai muuten näyttää sille paikkansa, ja sen jälkeen hänen väkivaltansa muuttuu passiivisaggressiiviseksi ja epäsuoraksi. Jos on oppinut varhaislapsuudessa, että omaa pahaa oloa saa purkaa toisiin, niin eipä sille oikein mitään mahda
Jos joku olisi tuosta muuttua niin hänen pitäisi oppia hallitsemaan tunteitaan sekä omaksua hyvinvointiin, positiivisuuteen keskittyvä elämänasenne. Iso kakku kakaramaiselle ja väkivaltaiselle ihmiselle
Tästä on olemassa tosipohjainen elokuva. Voin yrittää etsiä leffan nimen, jos kiinnostaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko tavallinen tarina? Naisen kertomuksella "väkivaltainen" puoliso tai ex-puoliso - ja kukaan ei ole nähnyt väkivaltaa.
Erotessa tapahtuu sitten ihmeparaneminen väkivallasta :D
Lapset saatu vieraannutettua, niin kaikki hyvin ja case closed?
Kukaan ei eroa hyvästä suhteesta. Erittäin harva väkivaltainen puoliso paljastaa itsensä ulkopuolisille.
Välillä kun on uutisissa näitä puolison tappaneita, niin monesti esimerkiksi naapurit kommentoivat että "en olisi ikinä uskonut". Varmasti tarkoituksellista luoda muille kuvaa, että olisi hyvä tyyppi. Kulissit kuntoon ns.
Ehdottomasti. Ja niitä kulisseja ei luoda vain olemalla hyviä seuramiehiä vaan paha saattaa jopa itse uhriutua ja kerjätä muilta sääliä, syyttää puolisoaan. Samalla tavalla kuin lapsi joka hakkaa sisarustaan, saattaa syyttää tätä ensimmäisenä äidille. Oikeastaan vain uhri voi tietää, mutta koska pahantekijä valehtelee ja esittää muille, häntä ei välttämättä uskota
Mutta yleensä näillä on useampia, kuin yksi uhri. Ja usein myös paljastavat itse itsensä joko valittamalla eksistä tai heistä tulee muuten epämääräinen olo. Kuunnelkaa vaistojanne tarkasti ja jos epäilette valehtelua, luottakaa siihen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko tavallinen tarina? Naisen kertomuksella "väkivaltainen" puoliso tai ex-puoliso - ja kukaan ei ole nähnyt väkivaltaa.
Erotessa tapahtuu sitten ihmeparaneminen väkivallasta :D
Lapset saatu vieraannutettua, niin kaikki hyvin ja case closed?
Itsellä oli videoita, kuvia ja magneettikuvista näkyi kaikki 18 vammaa mitä kuvissa. Ja kuristusjäljet oli useampaan otteeseen, niistä vaan videoita.
Silti minua ei uskonut kuin lääkärit ja poliisi. Ei perhe,tutut tai sossut.
Ei edes perhe? Hohhoijaa mitä touhua. Roskikseen tuollainen perhe
Joillakin ihmisillä on ihmeellinen ajatus, että se mitä perheen sisällä tapahtuu ei kuulu heille. Eli kun naista tapetaan, katsellaan seiniä ja todetaan, että perheen sisäinen asia. Minä ehdotan, että laitetaan miehet välillä perustamaan perheitä keskenään. Pysytään me naiset sinkkuina ja naiskommuuneissa, ja katsotaan mitä tapahtuu. Fiksut tietävät jo lopputuloksen, mutta ilmeisesti tarpeeksi moni ei tiedä
No, keskenkasvuiset aikuiset lapset voivat kasvaa aikuisiksi, jos kokevat sen itselleen hyödylliseksi.
Reaktiivisesti väkivaltaiset voivat olla leppoisia ja ns. ongelmattomia rennossa, väkivallattomassa ympäristössä. Tätä on ihmisten hankala ymmärtää, kun aina jankutetaan kuinka kaikkien kanssa "täytyy tulla toimeen".
Kaikki muu taitaa olla vakavia luonnevikoja. Tuskin muuttuvat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin itse väkivaltainen päihderiippuvainen, mutta päihderiippuvuudesta parannuttuani pikkuhiljaa myös väkivaltaisuus jäi. Nykyään olen rauhallinen ja sekä henkisesti että fyysisesti turvallinen, väkivaltaan turvautumaton perheenäiti.
Ei muutu. Nää on yleensä aina persoonallisuushäiriöisiä ja koko ihminen aivan häiriintynyt ja vinoon kasvanut.
Ehkä joskus joku alkoholisti on väkivaltainen juodessaan ja kun lopettaa juomisen niin ei enää ole. Harvinaista lienee.
Jos väkivalta on myös manipulointia, kontrollointia, häpäisemistä ja valehtelua - ei toivoa ole. Se on solutasolta tulevaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei muutu. Nää on yleensä aina persoonallisuushäiriöisiä ja koko ihminen aivan häiriintynyt ja vinoon kasvanut.
Ehkä joskus joku alkoholisti on väkivaltainen juodessaan ja kun lopettaa juomisen niin ei enää ole. Harvinaista lienee.
Jos väkivalta on myös manipulointia, kontrollointia, häpäisemistä ja valehtelua - ei toivoa ole. Se on solutasolta tulevaa.
Kyllä on toivoa aina. Jos tuollainen henkilö pystyy katsomaan tekojaan ja katumaan niitä, on siinä muutoksen siemen. Se vain, että harva siihen pystyy, kaikkihan oikeuttavat oman elämäntyylinsä jollain selittelyillä, jotka menevät ainakin itselle loputtomiin läpi. Jos vielä ei edes ymmärrä oikean ja väärän eroa, niin tilanne on aika toivoton.
Kyllä pystyy muuttumaan, mutta yleensä vaatii terapiaa ja sen, että itse myöntää että on ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Väkivalta on yleensä kahden kauppa. Samat harvat naiset raportoivat väkivaltakokemuksia. Mistäköhän johtuu?
Vierailija kirjoitti:
Väkivalta on yleensä kahden kauppa. Samat harvat naiset raportoivat väkivaltakokemuksia. Mistäköhän johtuu?
Yleensä siitä, että on jossakin vaiheessa ehdollisunut vastaanottamaan huonoa käytöstä. Tällaisille naisille olisikin ensiarvoisen tärkeää
- opetella asumaan yksin
- kehittää tervettä omanarvontuntoa
Omanarvontuntoa voi kehittää olemalla itse itselleen mukava, rakastava, kehua, helliä, antaa tilaa, hemmotella, pitää hyvänä, jne. Affirmaatiot ovat hyviä, lempeä musiikki on hyvää. Erilaiset spa-tyyppiset hoidot, vartalon helliminen ja hyvänä pitäminen. Näitä ei tarvitse kovin montaa vuotta jatkaa, niin itsekin ihmettelee silmät pyöreänä, että miten on suostunut aiemmin niin huonoon kohteluun toisten toimesta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minun henkisesti väkivaltainen eksäni muuttui 20 vuoden aikana. Kun hän huomasi, että pakottaminen ei minuun toiminut, siirtyi hän syyllistämiseen ja häpäisemiseen.
Höpöhöpö, ei kukaan roikkuis noin kauaa huonossa suhteessa.
Ei kukaan ,ei siis kukaan .
Vierailija kirjoitti:
No, keskenkasvuiset aikuiset lapset voivat kasvaa aikuisiksi, jos kokevat sen itselleen hyödylliseksi.
Reaktiivisesti väkivaltaiset voivat olla leppoisia ja ns. ongelmattomia rennossa, väkivallattomassa ympäristössä. Tätä on ihmisten hankala ymmärtää, kun aina jankutetaan kuinka kaikkien kanssa "täytyy tulla toimeen".
Kaikki muu taitaa olla vakavia luonnevikoja. Tuskin muuttuvat.
Niin, itse olin juuri reaktiivisesti väkivaltainen, Eksäni uhkaili ja löi ja yritti tappaa, ja selitti sen väliajoilla (ei siis suinkaan aina käyttäyytynyt näin, muutenhan olisin tiennyt lähteä, räjähdysten väliajoilla osasi olla kerrassaan hurmaava, ja vakuutella että muuttuu kyllä, tämä johtui taas jostain välttämättömästä olosuhteesta x, joka ei toistu). Olin tietenkin hyvin nuori, muuten en olisi moista puutaheinää uskonut. Mutta kun olin, uskoin ja uskoin, kunnes etäänä päivänä pimahdin ja löin takaisin oikein kunnolla.
Kun pääsin siitä hullutuksesta ulos, oma käyttäytymiseni oli hyvin aggressiivista -en nyt sentään yrittänyt tappaa ketään, mutta koin kaikki konfliktitilanteet potentiaalisesti henkeäni uhkaavina, ja reaktio sen mukaan. Tajusin kuitenkin, ettei se ollut tervettä ollenkaan, ja askel kerrallaan opettelin käyttäytymään kuten normaali ihminen. Pystyin sitten muodostamaan normaalin parisuhteen miehen kanssa, joka riitelee asiat riitoina jotka sitten sovitaan, eikä alista saati käy kimppuun.
Eli sanoisin, että muutos on mahdollinen, jos itse tajuaa että jossain on vika ja on halukas korjaamaan asian. Mutta muutosta ei kannata jäädä venailemaan, vaan löytää joku, joka ei ollut rikki alun perinkään, tai vaihtoehtoisesti on ymmärtänyt korjata itsensä. Ihminen, joka tietää olevansa muille vaarallinen ja ymmärtää sen ongelmaksi, ei hakeudu tilanteeseen jossa voi taipumustaan toteuttaa, vaan hakeutuu hoitoon ensin, ja katsoo suhdetta sitten, kun pystyy sellaisessa ihmisiksi olemaan. Jos ei näin tee, arvelisin että puhetta vain.
Voi muuttua. Riippuu tietysti ihmisestä, mutta näitä osataan hoitaa hyvin psykiatrian puolella.
Jos ihminen riehuu päihteiden vaikutuksen alaisena, siihen ei auta mikään terapia. Juominen pitää lopettaa. Samoin parisuhde, jos se triggeröi väkivallan. Vanha neuvo pätee aina: jos mies lyö, se kannattaa jättää saman tien. Se oli sitten siinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun henkisesti väkivaltainen eksäni muuttui 20 vuoden aikana. Kun hän huomasi, että pakottaminen ei minuun toiminut, siirtyi hän syyllistämiseen ja häpäisemiseen.
Höpöhöpö, ei kukaan roikkuis noin kauaa huonossa suhteessa.
Ei kukaan ,ei siis kukaan .
Meillä meni 13 vuotta että mies lopetti fyysisen väkivallan ja 27 vuotta että henkisen. Eri.
Välillä kun on uutisissa näitä puolison tappaneita, niin monesti esimerkiksi naapurit kommentoivat että "en olisi ikinä uskonut". Varmasti tarkoituksellista luoda muille kuvaa, että olisi hyvä tyyppi. Kulissit kuntoon ns.