Jos elämäntilanteet ei kohtaa, onko vaan parempi erota?
Tytär on pinkeissä laseissaan rakastunut oikein mukavaan ja järkevän tuntuiseen poikaan. Kelpaisi kyllä minulle vävyksi. Tytär ei nyt vaan näe sitä minkä minä näen. Eli hän on innolla lähdössä syksyllä opiskelemaan "suureen maailmaan" mutta tämä poikaystävänsä on selvästi koulunsa käynyt ja tykkää tasaisesta ja rauhallisesta maalaiskunta elämästä. Hän on jo opiskellut paikkakunnalla, jonne tyttäreni mielii ja on kertonut suoraan, että se aika oli ihan yhtä hel###iä. En ymmärrä eikö tyttäreni kuuntele, vai eikö hän nuoren ikänsä(18v) takia ymmärrä. Sekaannunko, vai annanko vain virheen tapahtua? Tässä voi nyt tapahtua niin, että tytär ei joko lähdekkään yliopistoon tai sitten eroaa poikaystävästään. En näe mitenkään mahdollisena jatkoa yhteiselämälle. Ero tulisi varmasti jossain vaiheessa, jos poikaystävä jättää mieleisensä elämän ja työnsä työnsä ja lähtee tyttäreni unelman mukaan.
Kommentit (15)
Kunnon curling-mama. Kauanko meinaat harjata tyttäresi polkua?
Anna tehdä omat virheet! Ja jokainen pari joutuu jossain vaiheessa vaikeisiin valintoihin, se joko erottaa tai yhdistää. Ei siihen anoppia tarvita takapiruksi vahtimaan.
No kai se suhde katkeaa jos tyttö menee opiskelemaan kaupunkiin, elleivät muuten pidä yhteyttä, ei poika sinne enää lähde. Ja poika jää maalle. Kaupungissa asuvana voin sanoa että on tämä yhtä hel*ttia ollut joillekin nuorena ja aikuisena (liikaa autoja ja ihmisiä), mutta ehkei kaikille jos löytää hyviä puolia vaikka kodista ja lenkkeilystä. Ja on sitten palveluja enemmän, kuten löytää kaupasta vaikka sen tarvitun ruuvin tai muun.
Vierailija kirjoitti:
Anna tyttäresi elää omaa elämää ja tehdä valintansa itse.
Täysi-ikäinen tekee ne joka tapauksessa itse. Vanhemmat voivat vain valita, kulkevatko rinnalla vai ei.
Minun anoppini joskus kuvitteli, että kyllähän se love kestää kun poikansa lähti eri paikkakunnalle ja minä jäin opiskelemaan sinne missä alunperin asuttiin. 1,5 vuotta meni ja homma oli taputeltu. Olisi kannattanut vaan erota heti.
Tyttäresi ei menesty opinnoissaan, jos on yhtä tyhmä kuin äitinsä. Opettele nyt edes kirjoittamaan oikein.
Eiköhän tuo ole heidän välisensä asia.
Eihän sitä sen takia olla yhdessä, että elämäntilanteet sopivat yhteen, vaan koska rakastetaan toisiaan.
Miten paljon ap itse kuuntelit omien vanhempiesi neuvoja tuossa iässä?
Onko tällä ap suhde tyttären poikaystävään?
Eikö opiskelun jättäminen poikaystävän takia olisi virhe? On tietysti mahdollista mutta melko epätodennäköistä että pari pysyy yhdessä.
Joillakin suhde kestää tilapäistä eri paikkakunnilla asumista, joillakin ei kestä. Mutta mitä tyttäresi tekee sillä yliopistotutkinnolla, jos tulevaisuuden suunnitelma on asua maalla, jossa ei ole tarjolla koulutusta vastaavaa työtä? Jos tyttäresi unelma on kaupungissa, ja poika haluaa pysyä maalla, niin eihän tuolla suhteella ole mitään yhteistä tulevaisuutta ellei jompi kumpi jousta. Ole tyttäresi tukena, aina, ja miten tahansa tuossa käykin. Mutta älä puutu heidän ratkaisuihin.
Vierailija kirjoitti:
Eikö opiskelun jättäminen poikaystävän takia olisi virhe? On tietysti mahdollista mutta melko epätodennäköistä että pari pysyy yhdessä.
Ei välttämättä. Voihan olla ihan onnellinen maalla vaimona ja äitinä ilman koulutustakin. Tai voi opiskella tutkinnon ja palata sitten maalle. Todennäköisempää kuitenkin on, että tytär lähtee opiskelemaan, tapaa kaupungissa uuden pojan, ja ehkä hän ehtii ihastua vielä muutamaan kertaankin ennen kuin asettuu aloilleen.
Voithan varovasti sanoa ajatuksiasi tyttärelle mut hän tietysti itse päättää.
Voit kertoa, että mielestäsi opiskelu kannattaa pitää ykkösasiana elämässä tuossa iässä tms.
Anna tyttäresi elää omaa elämää ja tehdä valintansa itse.