Lue keskustelun säännöt.
Välivuoden pitäminen töistä
06.02.2025 |
Tilanne on se että olen noin kolmekymppinen ja olen työskennellyt viimeiset 8 vuotta asiantuntijatehtävissä, samalla alalla mutta useamman eri työnantajan alla. Alun alkaenkaan tämä ei ollut ns minun alani vaan lähinnä sellainen mihin ajauduin kun en parempaa lukion jälkeen keksinyt. Missään kohtaa en ole ajatellut että haluan tehdä näitä hommia loppuelämäni ajan ja nyt tuntuu että raja on tullut vastaan. Työni on kuluttanut minua henkisesti aika paljon ja koen että se ottaa minulta paljon enemmän kuin antaa. Koen työni kahlitsevaksi ja työasiat ovat vapaa-ajalla liika mielessä. Haluaisin ottaa ns välivuoden. Tehdä jotain ihan muunlaista juttua, jotain perustyötä. Tänä aikana voisin pohtia, palaanko nykyiselle alalleni vai alanko tekemään jotain muuta.
Tämä on minulle selvä tahtotila. Tiedän, että palkka tulee laskemaan jos näin teen ja se ei minua haittaa. Nykyiseen työpaikkaani en varmasti pääsisi enää takaisin (enkä haluaisikaan), mutta tiedän että alalla on ainakin tällä hetkellä paljon töitä ja jos myöhemmin haluaisin tehdä paluun niin uskon että se ainakin jossain muotoa onnistuisi. Tiedän että tarvitsen tätä ihan sen takia että kestäisin tätä elämää paremmin koska nyt työ on ottanut osan minusta pois.
Silti pelottaa. Pelkään muutosta, oli kyse sitten mistä tahansa. Vanhempieni mielestä minun pitäisi olla tässä nykyisessä työssäni. Olen myös jokseenkin tarkka ja vastuullinen ja pelkään mitä ihmiset tästä ajattelisivat ja että näyttäisikö tämä oudolta CV:ssä. Pelkään myös irtisanoutumista. En ole nykyisessä työpaikassani ollut kuin 1,5 vuotta ja perehdyttämiseeni on laitettu paljon aikaa. Pelkään että työnantaja pahoittaa mielensä ja suuttuu.
Tiedän, kuulostaa epätoivoiselta ja säälittävältä. Onko muut tehneet koskaan vastaavaa? Onko tässä mitään järkeä?
Kommentit (30)
Mikä sulle on elämässä tärkeää? Se että on joku katkeamaton ura ja hyvä cv, vai se että lähdet tavoittelemaan unelmia? Jos se on sinulle taloudellisesti mahdollista, suosittelen ehdottomasti kokeilemaan siipiä! Kyllä elämä aina kantaa. Loppujen lopuksi elämä on lyhyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole lukenut koko ketjua, enkä tiedä onko joku jo ehdottanut, mutta sinun sijassasi kirjautuisin jollekin kurssille, ja väittäisin opiskelevani sen vuoden ajan.
Laittaisin sen myös CV -tietoihin, niin ettei tauko näyttäisi niin epäilyttävältä.
En tietenkään tekisi mitään, vaan lepäisin. Pitää uskoa omaa oloaan. Jos rahaa on säästössä, niin miksi ei.
Olen kahdelta työmaalta irtisanoitunut ja ainoa mikä harmitti jälkeenpäin oli, etten tehnyt sitä aikaisemmin.
Talous pitää silloin olla kunnossa, eli muutaman tulevan kk menoihin rahat tilillä.
Pyysin työnantajalta palkatonta virkavapaata vastaavanlaisessa tilanteessa. Ei myöntänyt, joten irtisanouduin. Se oli rohkeaa, mutta pelottavaakin, silti en palaisi tai vaihtaisi entiseen. Töitä eri alalla on ollut ja on edelleen.
Olen irtisanoutunut vakituisesta työpaikasta 5 kertaa työurani aikana ja aina olen löytänyt uuden työn. Joten suosittelen irtiottoa, tuskin tulet sitä katumaan. Enemmän kadut sitä, että jämähdät paikallesi.
Ammatillisesti oppii kaikkein eniten uutta, kun vaihtaa työpaikkaa. Nyt tosin olen jo yli 60 v, joten pysyttelen tiukasti tässä viimeisessä työpaikassani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunnen erään, joka jättäytyi töistä pois. Oli ollut noin kolmekymmentä vuotta samassa firmassa töissä, huippu ammattilainen. Välivuoden ajatteli pitävänsä. Joutui myöntämään, että oli kuvitellut työn saamisen olevan helpompaa. Tutustuimme velvoitetyöllistettyinä puolenvuoden määräaikaisina. Ko. tuttu on jo 63 vuotias, että tuskin työllistyy enää, itse olen vasta 54, eikä ole paljoa eläkettäkään kertynyt.
Työ ei ole elämän tärkein asia. Ketjussa näköjään monia jotka ei sitä vielä ole tajunneet .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ketjun aloittaja. Kiitos kaikille vastauksista. En siis tänä ns välivuoden aikana ajatellut että olisin ihan työttömänä vaan voisin sinä aikana tehdä jotain kaupan kassan töitä yhtenä esimerkkinä. Jotain sellaista mikä olisi vähemmän stressaavaa.
Tuota olen miettinyt että jos voisin tehdä nykyistä työtäni osa-aikaisesti, mutta valitettavasti en usko sen olevan mahdollista ainakaan tässä tehtävässäni. Työpaikkani on myös sen verran kankea että en usko että voisin kovin helposti vaihtaa muihin tehtäviin. Samalla alalla toisessa yrityksessä osa-aikaisuus voisi toimia.
Taloudellinen tilanteeni näin työssäkäyvänä on hyvä ja puskuria on ehkä kolmeksi tai neljäksi kuukaudeksi, mutta ei siis ihan kauheasti.
Tuo tässä tosiaan eniten pelottaa että mitä jos käykin niin että kaikki meneekin pieleen enkä onnistu saamaan enää koskaan kunnon työtä. Inhoan nykyistä työtäni vaan niin paljon että teen melkein mitä vaan päästäkseni pois sieltä.
itsekin 30v mies ja ollut nykyisellä työnantajalla 8 vuotta. Ajatellut pitää välivuoden myös ja alkaa vain kotikaupunki olee nähty ja jotai muuta sisältöä elämään,koska vuodet ovat samallaisia. En voi kuvitella että asuisin vielä eläkkelle asti samassa paikkaa ja olisin ollut jumissa samassa duunissa vuotta. Säästöjä on hyvin. Tietoa ei tulevasta mutta varmasti kadun jos en tee muutosta.
Voit yrittää neuvotella työssäsi palkatonta virkavapaata, mutta työnantajasi joutuisi rekrytoimaan jonkun sijaistamaan ja se tietenkin maksaa rahaa ja resurseja. Riippuu ihan neuvottelutaidoistasi ja työnantajasi hyväntahtoisuudesta. Kolmikymppisenä uraputkesi on vielä aika lyhyt, joten onnea vaan yritykselle.