Lue keskustelun säännöt.
Kasvatuserot eri puolilla Suomea
05.02.2025 |
Tuli mieleen, että mitenköhän erilaisen kasvatuksen ja erilaisen perhekulttuurin parissa lapset ja nuoret eri puolilla Suomea kasvavat. Millaiset erot on kasvatuksessa maaseudulla kaupunkeihin verrattuna. Etelä-Suomessa lienee aika rentoa maakuntien Suomeen verrattuna. Mielikuva on ainakin se, että pohjanmaalla on aika karu meininki ja lapset kurissa ja nuhteessa. Millaisia kokemuksia?
Kommentit (26)
Vierailija kirjoitti:
Itä-Suomessa ihmiset ovat rakastavampia lapsiaan kohtaan kuin läntisessä Suomessa, missä on muutenkin kylmiä ihmisiä.
Tuo "rakastaminen" on vaan idässä aika julman omituista. Olisi eri mieltä lännen kylmistä ihmisistä. Jos olisin lapsena hädässä, niin mieluummin lännessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma kokemukseni Etelä-Pohjanmaan ja Pääkaupunkiseudun rajakansalaisena on se, että Etelä-Pohjanmaalla kasvatetaan oikeasti lapsista yritteliäitä ja työteliäitä. Ilmapiiriä ja kasvatuksen henkeä on vaikea kuvailla, se näkyy niin monissa pienissä jutuissa. Mutta eteläpohjalaisissa tuttava- ja sukulaisperheissä lapset esimerkiksi otetaan ihan pienestä kaikkiin hommiin mukaan, pollevana siellä on vasaran kanssa joku viisivuotias uutta laudoitusta tekemässä muiden mukana. Kaikenlaiseen yritteliäisyyteen ja omatoimisuuteen kannustetaan. Kyllä se mun mielestä näkee monien asenteessa aikuisenakin, jos nyt voi yleistää.
Sitten taas se pistää Etelä-Pohjanmaalla silmään, mun mielestä negatiivisena asiana, että tyttöjä ja poikia kasvatetaan edelleen eri tavoin. Monilla pohjalaisperheissä ja maatiloilla on ihan selvästi miesten työt ja naisten työt - ei tulisi mieleenkään, että mies tekisi keittiössä mitään kahvinkeittoa kummempaa tai nainen osallistuisi mitenkään mihinkään ulkotöihin puutarhanhoitoa lukuunottamatta - vaikka siis kyse on nuorista pareista ja perheistä. Omassa tuttavapiirissä se menee just niin, että tytöt laitetaan keittiöhommiin ja pojat isän avuksi ulkotöihin, vaikka lapset itse haluaisi toisin päin. Tätä olen kyllä kummastellut. Yhdessä tuttavaperheessä on kolme lasta, hyvin lyhyillä ikäeroilla. Siellä kun on vieraana, niin tytär komennetaan heti äidin avuksi kahvin keittoon ja pöydän kattamiseen, kun pojat istuvat persiillään ja juttelevat vieraiden kanssa. Tuntuu aivan antiikkiselta järjestelyltä!
Vierailija kirjoitti:
Kaupunkilaiset ovat keskimäärin koulutetumpia, joten lapsiin kohdistuu enemmän normeja kuin maalla. Ruoka on terveellisempää, harrastuksia enemmän, ruutuaikaa vähemmän, ympäristötietoisuus suurempaa. Toki sitten taas kaupungin lähiössä voi asia olla ihan päinvastoin.
Ruoka on maalla terveellisempää ja lapset liikkuvat enemmän kuin kaupungeissa.
Vierailija kirjoitti:
Ruoka on maalla terveellisempää ja lapset liikkuvat enemmän kuin kaupungeissa.
Ei pidä paikkaansa! Lapsia joudutaan kuljettamaan joka-ainoaan paikkaan, jopa taksilla kouluun (harrastuksista puhumattakaan) ja terveellinen ruoka on kaupassa kalliimpaa. Kuka muka maalla kasvattaa itse terveellistä ruokaa, Suomen oloissa? Joku pikkupuutarha jonkun biovessan takana ei tuota sitä kasvista ja vihannesta joita tarvitaan. Niin usein olen sisareni mökillä ollut kylässä, että tiedän kyllä (koska maksan aina ruuat siellä ollessani) mitä jossain yrttitarhassa kituliaasti kasvaa ja toisaalta, mitä maaseutukaupassa ruuat maksavat: Maltaita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruoka on maalla terveellisempää ja lapset liikkuvat enemmän kuin kaupungeissa.
Ei pidä paikkaansa! Lapsia joudutaan kuljettamaan joka-ainoaan paikkaan, jopa taksilla kouluun (harrastuksista puhumattakaan) ja terveellinen ruoka on kaupassa kalliimpaa. Kuka muka maalla kasvattaa itse terveellistä ruokaa, Suomen oloissa? Joku pikkupuutarha jonkun biovessan takana ei tuota sitä kasvista ja vihannesta joita tarvitaan. Niin usein olen sisareni mökillä ollut kylässä, että tiedän kyllä (koska maksan aina ruuat siellä ollessani) mitä jossain yrttitarhassa kituliaasti kasvaa ja toisaalta, mitä maaseutukaupassa ruuat maksavat: Maltaita.
Jaa, en tiedä missä korvessa olet kyläillyt? Jossain kituliaassa mökissä?
Maaseudulla viljellään itse runsaasti erilaisia kasviksia. Meillä kotona viljeltiin perunaa, sipulia, lanttua, porkkanaa, naurista, keräkaalia, sokerihernettä, tilliä, salaattia, tomaattia, kurkkua ja kaikkea en muistakaan.
Oli omia omenapuita, vadelmapensaita, viinimarja- ja karviaismarjapensaita, raparperia ja iso mansikkamaa.
Pihalta 50 metrin päästä mentiin keräämään mustikoita, puolukoita, sieniä ja vähän kauempaa lakkoja ja karpaloita.
Maatiloilla myös muuta terveellistä ruokaa on paljon omasta takaa: kananmunia, lampaanlihaa, tilamaitoa jne.
Kouluihin kuljetetaan linja-autolla, mutta kavereille, jotka voivat asua 3-5 km päässä kuljetaan itsenäisesti kävellen tai pyörällä. Hiihtoladulle pääsee omasta pihasta.
Sääliksi käy kaupunkilaislapsia. Ruoka on jalostettua ja siten epäterveellisempää. Hedelmät ja marjat kalliita. Liha HK-paskaa.
Kokemukseni kahdeksasta suomalaisesta au-pairista täällä Saksassa: Kaupunkilaiset olivat itsenäisempiä, avoimempia, kohteliaampia, itseensä luottavaisempia kuin maalta tulleet. Olivat kaikki 18 tai 19 meille tullessaan, juuri ylioppilaaksi valmistuneita, joten saatan vertailla. Kaupunkilaisilla oli myös enemmän harrastuksia.