Lue keskustelun säännöt.
Olen niin pettynyt, että syön liikaa nyt kun en juo enää alkoholia? Ollako armollinen vai itseään piiskaava?
05.02.2025 |
Olen alkoholisti ja raittiina nyt toista viikkoa, sitä jatkan päivä kerrallaan ja olen siitä ollut varsin kiitollinen, että päätöksen olen tehnyt.
Kuitenkin huomaan syöväni ihan liikaa. Mielihaluja ja ylensyömistä. Ne rahat mitä käytin alkoholiin niin olen nyt syönyt roskaruokaa, herkkuja ja sellaista. Olen yrittänyt sitäkin nyt vähentää mutta tässä parin viikon aikana mielihalut sokeriin ovat oikein moninkertaistuneet. Ihan tosi tuo tuntuu paskalta koska en saisi lihoa enempää eikä muutenkaan ole terveydelle hyväksi. Budejttikin venynyt ihan turhaan tuon takia.
Miten ihmeessä pääsen tästä kierteestä eroon?
Kommentit (14)
Vierailija kirjoitti:
Jatka vain samaan malliin, pari viikkoa ei ole vielä tarpeeksi aikaa päästä kokonaan yli alkoholista. Sitten parin kuukauden päästä voisit alkaa korjaamaan ruokavaliota, retkahtamisen riski on pienempi silloin. Jos lihoaminen huolettaa, niin liikuntaharrastuksen aloittaminen voi auttaa.
Se just kun en halua oikeasti retkahtaa enkä ole onneksi mitään pahoja himoja kokenut, paljon olen myös itkenyt ja tunteitani käsitellyt. Saatan purskahtaa itkuun ihan yhtäkkiä jos joku triggeröi.
Täytyy tässä kuitenkin myös ruokavaliota jo nyt vähän katsoa. Esimerkiksi ettei tilaa ruokaa. Hän jotain nopeaa mielihyvää ja vaikka olen syönyt hyvin ja täysipainoisesti niin silti minulla on tullut pakkomielle syödä vaikka mitään nälkää ei olisikaan. Eli huomaan hakevani jostain ns lohtua ja se harmittaa. Yritän olla sekä armollinen että tiedotavampi syömisen kanssa.
Aloittaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksi elämänmuutos kerrallaan. Laita ruokavalio kuntoon kun näyttää siltä että holittomuus pitää, ja kun syöminen alkaa sujua, lisää liikuntaa.
Onnea matkaan, on se kuitenkin aina parempi retkahtaa roskaruokaan kuin viinaan. Ehkä sinun ei tarvitse vielä alkaa rajoittaamaan syömistä, vaan voisit ensin vaikka itseopiskella terveellisen ruokavalion perusteita ja opetella myös laskemaan kaloreita jos et tee sitä jo.
Vierailija kirjoitti:
Onnea matkaan, on se kuitenkin aina parempi retkahtaa roskaruokaan kuin viinaan. Ehkä sinun ei tarvitse vielä alkaa rajoittaamaan syömistä, vaan voisit ensin vaikka itseopiskella terveellisen ruokavalion perusteita ja opetella myös laskemaan kaloreita jos et tee sitä jo.
Juu tiedän millaista on terveellinen ruokavalio, sitä paljonkin opiskellut ikäni aikana mutta valitettavasti tässä on tuo tunnesyöminen ollut ongelma myös ja etenkin nyt kun en juo niin kyllä sen huomaa. Yritän kuitenkin vähän realisoida tätä tilannetta, ettei kaikki tapahdu kerralla ja hetkessä. Kyllä tämä tietenkin harmittaa mutta täytyy myös kiittää itseään raitistumisen tiellä olemisesta.
Aloittaja
Niin ja kiitos teille tsemppaamisesta.
Aloittaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanoisin, että noin VUODEN verran ainakin voi ihan rauhassa sallia itselleen noita korvaavia nautintoja, jos ne vaan auttaa pysymään irti siitä viinasta. Sen jälkeen voi vähitellen alkaa terveellistää muita elintapoja. Useimmille on ihan liikaa vaadittu, että alkoholin lopettamisen lisäksi viedään muutkin dopamiinitasoja nostavat nautinnot.
Itse lopetin 44-vuotiaana yli 20 vuotta jatkuneen päivittäisen juomisen. Yritin ensin useamman kerran tosi tiukasti, mutta aina retkahdin kun elämä oli ankeaa. Lopulta sallin itselleni kaiken muun epäterveellisenkin, kunhan ei juo viinaa. Karkki, hampurilaiset, limsat, epäterveellinen määrä ruutuaikaa, antaa mennä, jos se auttaa nauttimaan selvästä elämästä. Joo, lihoin 13 kg vuoden aikana, mutta olen sen sittemmin pois laihduttanut, eipä haitannut mitään.
Riippuen juomismääristäsi ja elimistösi vauriotasosta, sulla voi olla vielä pahimmat ajat edessä. Itsellä ainakin oli alkuun raittiina ihan että jes, eihän tämä olekaan vaikeaa, ylläri. Mutta sitten alkoi tulla ihan kuin fyysisen sairauden oireita: kauhea väsymys, lihaskipuja, apea mieliala, päätä särki koko ajan. Tämä alkoi noin 3 viikkoa juomisen lopettamisesta. Luulin että on flunssa tms, mutta ei mennyt ohi. Kummallista kyllä, koko ajan mieli sanoi, että jos ottaisit alkoholia, olo lopppuisi. Aloin googlettaa asiaa, ja kyllä, pitkäaikaisen alkoholinkäytön lopettamiseen liittyy tällainen pitkäaikaisten vieroitusoireiden ilmiö. Englanniksi sitä kutsutaan nimellä sobriety fatigue, raittiusväsymys, vaikka siihen siis kuuluu paljon muutakin kuin se lopton väsymys jossa jopa sängyssä maatessa usein tuntui ettei jaksaisi sitäkään, ettei jaksaisi edes olla elossa. https://www.renaissancerecovery.com/sobriety-fatigue/
Sormet ja varpaat ristissä, ettei sulle tule tuota, mutta jos tulee, niin sitten erityisesti tarvit armollisuutta itseäsi kohtaan ja kaikkien sellaisten nautintojen sallimista, jotka auttaa pysymään irti viinasta silti, vaikka tiedät että muutama annos poistaisi heti viikkoja jatkuneen kamalan olon.
Piilouduit alkoholiin käsittelemättömiä tunteitasi, vaikeita asioita. Nyt syöt liikaa ruokaa. Voisitko saada jostain keskusteluapua, esim. AA-yhdistys. Olet tehnyt loistavan päätöksen. Tie ei ole helppo, ja saatat retkahtaa joskus, mutta jatka vain eteen päin. Olisiko kirjallisuudesta apua (kirjastosta saa lainata) tai oletko hyvä käsittelemään tunteitasi kirjoittamalla. Etsi sellaisia ihmisiä lähellesi, jotka kannustavat ja ovat tukenasi, heivaa ankeuttajat hiiteen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin, että noin VUODEN verran ainakin voi ihan rauhassa sallia itselleen noita korvaavia nautintoja, jos ne vaan auttaa pysymään irti siitä viinasta. Sen jälkeen voi vähitellen alkaa terveellistää muita elintapoja. Useimmille on ihan liikaa vaadittu, että alkoholin lopettamisen lisäksi viedään muutkin dopamiinitasoja nostavat nautinnot.
Itse lopetin 44-vuotiaana yli 20 vuotta jatkuneen päivittäisen juomisen. Yritin ensin useamman kerran tosi tiukasti, mutta aina retkahdin kun elämä oli ankeaa. Lopulta sallin itselleni kaiken muun epäterveellisenkin, kunhan ei juo viinaa. Karkki, hampurilaiset, limsat, epäterveellinen määrä ruutuaikaa, antaa mennä, jos se auttaa nauttimaan selvästä elämästä. Joo, lihoin 13 kg vuoden aikana, mutta olen sen sittemmin pois laihduttanut, eipä haitannut mitään.
Riippuen juomismääristäsi ja elimistösi vauriotasosta, sulla voi olla vielä pahimmat ajat edessä. Itsellä ainakin oli alkuun raittiina i
Kiitos tästä viestistä. Onnea tosi paljon sinulle raitistumisesta!
Tuossa on kyllä pointti, että siinä on todellisuudessa riski jos yrittää tehdä liikaa yhdellä kertaa. Olen myös luonteeltani sellainen, että yritän ihan liikaa kerralla ja siksi myös tiedostan tämän kuvion tässä, että pitää olla armollinen ja sallia myös mielihyvää koska se on paljon parempi kuin juoda alkoholia. Juominen on paljon vienyt elämästäni ja tehnyt minusta ihan toisen ihmisen, eli vienyt elämästä kipinän ja se kaikki mitä juominen on tuonut niin vienyt epätoivoon. Minulla ei itseasiassa ole muuta vaihtoehtoa kuin raitistua jos haluan elämästäni parempaa ja olen tosi iloinen siitä, että heräsin tilanteeseen ja kyllästyin siihen, joka sai minut haluamaan muuttamaan suuntaa.
En juonut joka päivä mutta join viikkotasolla todella runsaasti ja humalanhakuisesti monia vuosia. Alkoholi on määritellyt elämääni todella paljon. Huomaan olevani hyvin väsynyt, huomasin sen viikon juomattomuuden jälkeen. On myös ollut alavireinen mieliala jopa itsetuhoisia ajatuksia. Yöt hikoilen ja jäseniä särkee. Tosin huono ruokavaliokin voi vaikuttaa mutta väsymys on kyllä ollut todella läsnä. Kuitenkin tiedän että tämä on tällainen pakollinen ohimenevä vaihe joka täytyy nyt kestää ja tunteet myös mitä tulee.
Aloittaja
Vierailija kirjoitti:
Piilouduit alkoholiin käsittelemättömiä tunteitasi, vaikeita asioita. Nyt syöt liikaa ruokaa. Voisitko saada jostain keskusteluapua, esim. AA-yhdistys. Olet tehnyt loistavan päätöksen. Tie ei ole helppo, ja saatat retkahtaa joskus, mutta jatka vain eteen päin. Olisiko kirjallisuudesta apua (kirjastosta saa lainata) tai oletko hyvä käsittelemään tunteitasi kirjoittamalla. Etsi sellaisia ihmisiä lähellesi, jotka kannustavat ja ovat tukenasi, heivaa ankeuttajat hiiteen!
Niin. Järjellä tiedän, että syön johonkin, tyhjyyteen? En oikeastaan saa yhteyttä siihen mikä minussa ajaa tuollaiseen pakonomaiseen mielihyvä hakemiseen. Vai onko se vain totuttua tyhjyyden täyttämistä. Monenlaisia tunteita kyllä ollut, ihan vuoristorataa ja itkua riittää, joskus parempia fiiliksiä ja sekin uuvuttaa kun yrittää läpikäydä kaiken sellaisenaan. Apua saan aa:sta, ryhmissä olen ollut mukana ja minulla on ystäviä joille soittaa (heillä ei alkoholiongelmaa mutta tietävät tilanteeni, tsenppaavat). Olen myöntänyt kaikille läheisilleni tilanteeni ja jokainen heistä on todella onnellinen puolestani että heräsin tilanteeseen.
Aloittaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anna itsesi nauttia elämästä. Tänään on Runebergin päivä, mene ja osta leivos, nauti siitä hyvällä omatunnolla :)
Asia kerrallaan. Voimia!
Yksi asia kerrallaan. Olet jo jättänyt alkoholin pois, se on iso ja tärkeä muutos. Anna itsellesi aikaa sopeutua tilanteeseen. Kiitä itseäsi jokaisesta alkoholittomasta päivästä. Nyt ei ole aika "ruoskia" itseään. Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jatka vain samaan malliin, pari viikkoa ei ole vielä tarpeeksi aikaa päästä kokonaan yli alkoholista. Sitten parin kuukauden päästä voisit alkaa korjaamaan ruokavaliota, retkahtamisen riski on pienempi silloin. Jos lihoaminen huolettaa, niin liikuntaharrastuksen aloittaminen voi auttaa.
Jospa joskus joku ei ehdottaisi liikuntaharrastusta.
Tsemppiä!
Sitten kun sinulla on paremmin voimavaroja, kannattaa alkaa pohtimaan mistä muusta saat hyvänolon tunnetta kuin pelkästä syömisestä. Joillekin se voi olla pitkä, kuuma suihku ja toisille esimerkiksi aamuinen tapa napata kahvilasta erikoiskahvi töihin mennessä. Tärkeintä, että ne olisi helppoja toteuttaa tai toisivat tunteen "arjen luksuksesta".
Addikteilla on tapana korvata addiktio toisella - ylensyönti, uhkapelit, hurahtaminen uskoon/liikuntaan/neulomiseen tms. Addiktio on kuitenkin tapa paeta emotionaalista tyhjyyttä/vajetta. Kun sen aika on, mieti mitä tunnetta pakenet ja miksi - mistä tilanne on alunperin saanut alkunsa ja miten asiaa voisi korjata.
Jatka vain samaan malliin, pari viikkoa ei ole vielä tarpeeksi aikaa päästä kokonaan yli alkoholista. Sitten parin kuukauden päästä voisit alkaa korjaamaan ruokavaliota, retkahtamisen riski on pienempi silloin. Jos lihoaminen huolettaa, niin liikuntaharrastuksen aloittaminen voi auttaa.