Mikähän siinä on, että tietyt merkit keräävät " ei ikinä" -leiman?
Palstalla kun vilisee paljonkin näitä, useimmiten vähän kalliimpiin, mutta toki myös ketjuihin, liittyviä kyseisen merkin _kokonaisuudessaan_ teilaavia kommentteja.
Otetaan nyt sitten vaikka tuo Lingon&Blåbär, josta taaempana on keskustelua. Minä löydän sieltä lapsilleni sopivat ja silmääni miellyttävät vaatekerrat, mutta myös vaatteet, jotka meillä jäisivät kaapin pohjalle pyörimään. Samoin esim. Kenzosta olen joskus todennut, että ei miellytä silmää, mutta nytpä pyörrän puheeni, parin vaatteen ja yhden sisäänostajan perusteella tein hätiköityjä johtopäätöksiä.
H&M:lle mennessä joskus löydän vinon pinon kivoja vaatteita, joskus en taas mitään - ja uskoisin, että suurimmalla osalla ihmisiä tilanne on kuitenkin ihan sama.
Sitähän se lasten pukemisen ihanuus on, että voi valikoida kaikista tarjolla olevista mallistoista omasta mielestään parhaat palat - eikö?!
Kommentit (18)
..kun muut on jotain mieltä niin sitten minäkin ;) Esim. tällä hetkellä on hienompaa ostaa POPilta punaiset trikoot kuin L&B:ltä. Normaalihinta on kutakuinkin sama, molemmat laadukkaita ja kutakuinkin samanlaiset (ja vielä ruotsalaiset;), mutta tämän hetken imago erilainen. POP viestii enemmän trendikkyyttä. Tätä tää on ;)
Nyt ei saa suuttua, mutta eiks tää ole vähän naisen logiikkaa esim. Jonathanit ovat " kaikista" niin hemmetin hyviä ja hyvin toimineet vesikeleillä, vaikka niissä ei ole kuin YKSI sauma teipattu. Vastaavasti Reimatec on susi ja vuotaa kuin seula, jos siitä yhden sauman teippaus puuttuu!? Onko epäloogista? Eikö? :-)
Joo, joo, ok, lopetan. Hyvähän se on viisastella vielä, kun omat ostokset ei ole vuotaneet, mutta kun vuotaa kuin seula, niin sitten olen suu mutturalla ja siirryn seuraavaan merkkiin. =)
Minun " ei ikinä" merkki on Ticket to heaven.
Eikä ole syynä huono laatu, eikä sen vastaan tuleminen joka toisella tenavalla. Puhdas syy on merkin nimi.
En voi kuvitellakaan pukevani vaatetta lapselleni joka on " ticket to heaven" .
Ostelen kaikenhintaisia merkkejä, ja vaikka vaate olisi kuinka ihana muuten, niin kauppaan jää jos tiedän sen olevan eka pesun jälkeen saumat vinossa ja nyppyinen..
merkkisiä vaatteita en pue lapselleni lapselleni. Eikä sillä ole mitään tekemistä merkin laadun kanssa. Se on se nimi.
Samoin karsastan lassien vaatteita vain yhden hassusti mitoitetun haalarin takia.
Mutta jos oikein ihanan näköisiä ja edullisia vaatteita tulisi mainitsemistani merkeistä vastaan varmaan muuttaisin mieleni ja ostaisin kuitenkin...
Ajattelin aikaisemmin myös etten ikinä voisi pukea lapselleni mitään pääkälloaiheisia vaatteita, mutta enkös vaan ole ostanut kevääksi yhden sellaisen pipon. (saa nähdä tuleeko käytettyä.)
Materiaaleista karsastan keinokuituja sisävaatteissa ja fleeceä välivaatteissa.
juuri noita teidän ajatuksianne ajan takaa. Olemmeko me todella niin johdateltavissa, että kun pari tyyppiä julistaa päättäväisesti, että Sejase -merkki on aivan syvältä tai Jokutoinen ainoa ja paras mahdollinen, emme uskalla käyttää omaa harkintaamme ja tehdä johtopäätöksiämme oman makumme ja kukkaromme perusteella?
...Siis minähän en ole johdateltavissa ;), mutta ajattelin taas nostaa vähän kriittistä ajattelua pintaan...
Mutta oikeasti, tiedänpä esimerkiksi äidin, jonka kunnia-asiana on pukea lapsensa nimeltä mainitsemattomaan haalariin, jonka osamaksueriä riittää sitten maksettavaksi pidemmäksi aikaa kun haalarilla riittää ikää. Eräs toinen, edelliseen nähden moninkertaisesti ansaitseva äiti lapsineen on kuitenkin onnellinen kirppari- tai halpsihaalareissaan.
Materiaaleissa on luonnollisesti eroja, ja vähänkin herkkäihoisempi tietää, miten tukalaa keinokuituisessa sisävaatteessa on olla - oli se sitten 5 tai 50 euroa maksanut, hyväksi kehuttu tai pohjamutiin parjattu merkki, omasta mielestä kaunis tai ei. Tuota merkkihysteriaa vain huvittuneena seurailen.
Titicaca, otin esille hauskan esimerkin kahdesta äidistä. Minä olen tehnyt ihan saman huomion. Minulla on aika laaja äiti-lapsi tuttavapiiri ja siellä asiat menevät juuri kuvaamallasi tavalla. Mitä pienempituloinen äiti (esim. Prisman kassa), sitä parempaa pitää kaikki lapsella olla, vaikkei oikein olisi varaakaan. Eikä taatusti mitään käytettyjä vaunuja tai vaatteita, hui kamala! Sitten on muutama meitä parempituloisia, hieman vanhempia äitejä, joiden lapsilla on hyväkuntoisia käytettyjä vaatteita ja rattaita, ja oikein hehkutamme löytöjämme.
Ja välissä tietenkin kaikki siltä väliltä.
Usein se vaan menee niin, että pienituloiset äidit pitävät tärkeänä lasten pukeutumista ja viimeisimmän muodin mukaisia vaatteita. Tämän osittain selittää sekin, että nämä pienituloiset ovat usein nuoria äitejä. Nuorissa äideissä on paljon sellaisia, joita kierrätysaate ja ekologisuus esim. kestovaipoissa ei ole koskaan oikein tavoittanut.
OK, menee pahasti yleistyksen puolelle, mutta ainakin osittain totta.
Juu, aikaisempiin sen verran että tosiaan Ticket on sellainen merkki, jota en osta nimen vuoksi. Jopa mieheni pitää sitä ihan kummallisena vaikkei muuten lasten vaatemerkeistä niin piittaakaan ; )
Mutta kyllä järki on tosiaan pahasti kadoksissa, jos lastenvaatteita pitää ostaa osamaksulla!
Toisaalta sitten suomalainen häveliäisyys, että pitää näyttää kurjemmalta kuin on, ettei vaan kukaan tulisi kateelliseksi. =)
hankinnassa...? Trendikkyys ja merkin luoma status menee joillakin yli kaiken.
Sitten on tullut täysin perusteettomasti boikotoitua saman valmistajan muitakin tuotteita maistamatta. Yksi naapuri lauantaina sanoi, että ei voisi koskaan juoda bulgarialaista viiniä. Miksi? No ööh...
Eniten ihmetyttää ihmisten käsitys siitä, että tuote vaikkapa nyt jonkin valmistajan vaatteiden yhden vuoden väri tai rattaiden malli ei miellytä silmää ja sitten perustellaan tuotetta huonoksi tai huonolaatuiseksi täysin perusteettomasti. Tätä tuntuu esiintyvän tällä palstalla tosi paljon. Juuri tuo Reimatecien haukkuminen ja sen epäloogisuus on sitä pahimmillaan.
Oleellista on, että eri tuotteet sopivat eri käyttäjille ja erilaisia ominaisuuksia tarvitaan eri elämäntavoissa ja vaiheissa. Makuja ja mieltymyksiä on yhtä paljon kuin ihmisiä ja siksi on typerää arvostella toisten valintoja tai väittää niitä huonoiksi tai vääriksi.
" ei ikina" merkkia, mutta jostain syysta Tommy Hilfigerin vaatteet ei mua ollenkaan innosta. Itsellani on pari paitaa, joissa logo on vain pikkiriikkinen hihassa, mutta pojalle niita en ole jotenkaan " osannut" ostaa. En tieda mika mattaa. Tammikuussa olisi ollut Hilfigerin liikkeessa kaikki tuotteet - 50%, mutta en jaksanut edes menna sisaan. Ma jotenkin yhdistan Hilfigerin merkkina sellaseen elaman asenteeseen ja -tyyliin, joka on tosi kaukana omastani. En tieda ymmarratteko mita tarkotan kun sanon sen olevan " purjehdustyylia" :) Se amerikkalaisuus ei kuitenkaan ole hairitseva tekija kun kuitenkin Ralph Laurenin, Timberlandin ja McGregoryn vaatteita pojalla on. River Woods myos kelpaa, vaikka noita edella mainittuja nihkeammin.
Ma olen alle 3-kymppinen koyha aiti (opiskelija, ei mitaan tuloja), mutta en tunnista itsestani tota, etta olisi pakko pukea lapselle vaate merkin takia. Suurin osa meidan merkkivaatteita on kirppareilta, outleteista ja aleista ja merkkivaatteiden kanssa sulassa sovussa ovat halpahalli vaatteet. Ma ostan sita mika viehattaa silmaa ja mihin on varaa. Oon kuitenkin ihan aito vaatefriikki, tunnen varmaan kaikki mahdolliset ja mahdottomat merkit ja tutkin tarkkaan tulevat trendit. Samalla kuitenkin omaan tosi niuhon omatunnon, joka vaatiin kierrattamaan ja mahdollisuuksien mukaan tekemaan ekologisia ostospaatoksia. Kestovaippojakin kaytettiin vaippa-aikana;) Mutta hyvalaatuinen merkkivaatehan onkin toki ekologisestikkin parempi ratkaisu kuin huonolaatuinen markettivaate. Ja jotenkin ma haluan uskoa, etta noi kaalliimmat merkkituotteet olisi myos ilman lapsityovoimaa ja muun tyovoiman hyvaksikayttoa tuotettu. Tieda sitten totuudesta.
Ymmärrän myös niitä " köyhiä" äitejä jotka panostavat lastenvaatteisiin. Yksi tuttumme on esim. sanonut avoimesti ettei halua että lapsi kulkee ryysyissä ja että häntä kiusataan sen vuoksi ettei vanhemmilla ole rahaa.Osamaksu on tietenkin hyvin kyseenalaista. Toisaalta tunnen myös äidin jonka perheen tulot/varallisuus on oikeasti tosi suuri kaikkien mittapuiden mukaan.Siltikäään lapsiin he eivät halua sijoittaa vaan kaikki vaatteet on ostettu muutamalla eurolla kirpparilta.Tuntuu käsittämättömältä että äiti kulkee viimeisen päälle muotivaatteissa ja lapsi siinä vuodelta x olevassa sata kertaa pestyssä toppahaalarissa!
Itselläni ei kuitenkaan ole sellaista merkkiä mitä en lapsella käyttäisi.Aikaisemmin ehkä Ticket juuri nimen vuoksi mutta nykyisin sekin menee.
se älytön mustavalkoisuus, jolla näitä asioita katsotaan. Jos lapsi ei kullje Reimatecissä tai Ticketissä, on ainoa toinen vaihtoehto on tässäkin ketjussa jo mainitut " ryysyt" eli " ainakin sata kertaa" pesty toppahaalari, haisevat asusteet kirpputorilta, risat kengät jne.
Meidän lasten päiväkodissa Reimatecit on vähemmistössä. Silti yksikään ei kulje ryysyissä, vaan ihan tavallisissa, hyväkuntoisissa vaatteissa.
Ja henkilökohtaisesti en olisi koko PoP-merkistä kuullutkaan, ellen vierailisi tällä palstalla. ;-)
Minulla ei olisi minkäänlaista hajuakaan lasten vaatemerkeistä ilman Vauvapalstaa ja Huuto.nettiä...
Jokainen tekee valintansa omien periaatteidensa mukaan, mutta onhan se hassua, jos vanhempien ja lasten vaatetus menee pahasti ristiin - on se sitten niin, että lapsi kulkee ryysyissä ja äiti merkkivaatteissa tai toisinpäin. Ja on surullista, jos itsearvostus on kiinni siitä, mitä merkkiä on päällä. Laatua minäkin toki arvostan, ja olen enemmän ja enemmän alkanut satsata laatuun ja toisaalta myös etiikkaan, ketjukamaakin meiltä silti löytyy. Mutta en nauti siitä, että muut muodostavat mielipiteensä meistä sen perusteella, mikä logo vaatteesta löytyy. Itse asiassa melkeinpä mukavimpia merkkivaatteita ovat mielestäni ne, joissa merkki on piilossa muiden katseelta :). Liekö tämä nyt sitä suomalaista häveliäisyyttä, että vaatteilla ei koreilla... ;) Mukana kyllä on myös " No logo" -omatuntoa ylikansallisista firmoista.
No, useimmat kyllä pysyvät kohtuudessa, eli koko perheen vaatetuksessa on samanlainen linja. Ja lähes kaikki tuntemani lapset puetaan kyllä siististi ja nätisti. Mustan ja valkoisen välissä on se tasainen harmaa. Tällaisella palstalla kommentit kärjistyvät, mutta valitettavasti jotkut -harvat- opiskelevat tällaisia mielipiteitä Sanana.
Ja kyllä, tämä palsta on aivan erinomainen väline merkkitietouteen, ja muiden käyttökokemuksia on mukava kuulla. Kyllä minäkin näiden vuosien varrella luettujen viestien perusteella olen monta merkkiä viisaampi ;).
vaatteita, joiden merkki on ihan tuntematon. Äitini kun on joskus tuonut jotain Tarjoustalovaatteita, niin ne ovat olleet tosi lyhytikäisiä huonon laadun takia.
En yleensä uskalla ostaa täysin tuntemattomia merkkejä. Matkoilta on joskus tullut sellaisiakin ostettua ja osa on hyviä yllätyksiä ja osa taas tosi tosi huonoja.
Lindex ja Kappahl on tällä hetkellä ei-merkkejä. Lindex yhden onnettoman punavalkoraitaisen bodyn takia (eli voitte arvata mitä pesussa tapahtui;) ja Kappahl yhden vaatteen takia, joka nukkaantui ihan kelvottomaksi kahdessa pesussa (täällä on hiukan pesunukkaherkkä äiti;)
Vendin vaatteita olen saanut pari kertaa lahjaksi ja ovat olleet aivan loistavia. Joskus löysin ko. vaatteita lähikaupasta, mutta silti jostain syystä en ole ostanut, koska ' minähän en maitokaupasta vaatteita osta...' Ei vaan osunut ostosfiilis kohdalle, mutta vika ei siis ollut laadussa...
Minulla on tuollainen " ongelma" ainoastaan yhden merkin kohdalla ja se on Reimatec, uutena ja täyshintaisena. Käytettynä ja alesta voin hyvinkin ostaa. Minusta ne vaan on niin järjettömän hintaisia (esim. rukkaset 30 euroa) ja ottaa muutenkin päähän, kun lapsi ei voi suunnilleen elää Suomessa ilman...
Kaikki muut merkit käyvät kyllä, jos miellyttävät silmää ja laatu on hyvä. Myös noita Lingon&Blåbärin vaatteita on. Suosikkini on PO.P, mutta esim. tämän kevään mallistosta en poikkeuksellisesti löytänyt mitään joka oli " pakko saada" .