Miksi haluta kumppani mikä ei viehätä?
Kanssani on halunnut seurustella ja jopa avioitua useampi mies vaikka en ole heidän tyyppiään. Sitten suhteen edetessä on ilmennyt, että viehättyvät esim iso rintaisista tai paljastavasti pukeutuvista naisista. Minä en ole sellainen ja sen voi varmasti nähdä aivan vaatteet päälläkin. Myös harrastukset, koulutus, kodinhoito, lapsen haluaminen jne käyvät ilmi parissa tunnissa. Miksi annetaan ymmärtää, että haluaa minut vaikka haluaa vain muuttaa minua tai ns tyytyä minuun paremman puutteessa? Sitten kun en halua suhdetta jatkaa ollaan aina ihmeissään miksi en. Mikä syy tähän on?
Kommentit (49)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sun miehen tyyppi pitkät ja hoikat, mut sä oot lyhyt ja lihava? Hmm.
Ei siinä ole mitään ihmeellistä. Ulkonäkö ei ollut hänelle ensisijainen parinvalintakriteeri, kuten ei mullekaan. Kuten joku täällä hyvin sanoi, joku voisi hyvin vaikka olla kovasti isojen tissien perään, mutta ei nyt pidä sitä niin tärkeänä asiana, että vakiparisuhde valittaisiin tissien perusteella. Ottaa semmoisen, jonka kanssa on hyvä ja mukava olla, seksikin sujuu, ja katselee niitä tissejä sitten vaikka pornossa tai netistä välillä. Tai fantasioi.
Tällainen on monen naisen painajainen.
Vierailija kirjoitti:
Ei ei ei. Ei se toimi ollenkaan noin. Mä voisin kans listata toivelistan, että tällainen nainen kiitos. Mutta ei se tosielämän ihastuminen kuitenkaan niitä mun kriteerejä katso. Ihastuminen tulee, jos se on tullakseen. Ja varmaan siis eittämättä ihastuisin ihmiseen, joka sen kriteerilistani täyttäisi. Mutta se on sellainen toivelista. Tai ehkä listaus asioista, mitkä koen yleisellä tasolla viehättäviksi. Se ei poista sitä, ettenkö voisi ihastua muunlaiseen.
Mulla on esim. itselläni ollut jo nuoresta miehestä saakka miltei ykköskriteerinä se, että naisen pitää olla hoikka. Mutta sitten tunteet leimahti työkaveria kohtaan, joka ei todellakaan ole hoikka nainen. Ei hän lihavakaan ole, mutta siihen mun stereotyyppiseen ihannekuvaan verrattuna rasvaa on vartalossa liikaa. Mutta ne jumalaisen kauniit silmät, hymy, täydellinen hammasrivistö, muhkeat vaaleat kutrit ja niin ihanan söpö persoonallisuus. Naisellinen, siis isolla ännällä. Rehellisyy
Onko tuossa kuitenkin käynyt niin, että se toivelists on kuitenkin muuttunut tai laajentunut?
Mies haluaa panna naista ja jättää sitten vähän ajan päästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sun miehen tyyppi pitkät ja hoikat, mut sä oot lyhyt ja lihava? Hmm.
Ei siinä ole mitään ihmeellistä. Ulkonäkö ei ollut hänelle ensisijainen parinvalintakriteeri, kuten ei mullekaan. Kuten joku täällä hyvin sanoi, joku voisi hyvin vaikka olla kovasti isojen tissien perään, mutta ei nyt pidä sitä niin tärkeänä asiana, että vakiparisuhde valittaisiin tissien perusteella. Ottaa semmoisen, jonka kanssa on hyvä ja mukava olla, seksikin sujuu, ja katselee niitä tissejä sitten vaikka pornossa tai netistä välillä. Tai fantasioi.
Tällainen on monen naisen painajainen.
Olin tälläisen miehen kanssa. Suhteeseen mennessä olin tyytyväinen ulkonäkööni ja olin saanut kehuja hoikkuudestani, tiimalasi mallistani, kiinteistä pienistä rinnoistani jne. Mies huomioi kaikkialla suuret rinnat, oli sitten televisiossa, kaupassa, uimarannalla, ystäväpiirissä ihan missä tahansa. Lopulta en nähnyt itsessäni kuin liian pienet rinnat. Jouduin suhteen jälkeen tekemään pitkään töitä oman naisellisuuteni löytämiseksi uudelleen. Tämä miehen "tyytyminen" olisi saanut jäädä minun kohdaltani väliin.
Vierailija kirjoitti:
Yksin on parasta olla. Ei tarvitse pohtia omaa riittämättömyyttään
Tämän olen itsekin todennut oltuani muutamassakin suhteessa kuuntelemassa, kuinka se toisen ihannekumppani on vastakohtani.
Ja kyllä se tyytyminen tulee esiin muullakin tavoin. Ei mitään panostusta suhteeseen, koska enhän minä ole se ihannekumppani, niin olen ihan täysin se ja sama itsestäänselvyys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksin on parasta olla. Ei tarvitse pohtia omaa riittämättömyyttään
Tämän olen itsekin todennut oltuani muutamassakin suhteessa kuuntelemassa, kuinka se toisen ihannekumppani on vastakohtani.
Ja kyllä se tyytyminen tulee esiin muullakin tavoin. Ei mitään panostusta suhteeseen, koska enhän minä ole se ihannekumppani, niin olen ihan täysin se ja sama itsestäänselvyys.
Tuo on niin totta, että näkyy monin tavoin.
Mielestäni parisuhteessa tärkeintä on seksi ja läheisyys. Jos ei ole ennen ollut parisuhteessa tai on ollut kauan sitten, voi se huuma viedä mennessään, vaikka ei olisi lähelläkään sitä omaa "tyyppiä". Sitten, kun alkuhuuma laantuu, saatetaan häpeissään(tai kun ei haluta loukata kumppania) pitää kulisseja yllä pitkään ja esimerkiksi koittaa muuttaa kumppania haluamakseen, esim. ehdottamalla laihtumista, hommaamalla lihaksia tai silareita yms. Jotta voisi välttää eron. Suosittelen olemaan rehellinen omille tarpeilleen, enkä vain sokeana kuuntelemaan mitä muut syöttävät meille. Vaikka 90% mielestä ei haittaa lievä ylipaino ja sinä kuulut siihen 10% joita haittaa, et ole huonompi ihminen, vaikka siltä voi ehkä tuntuakkin, jos kerrot oman mielipiteesi. Sama pätee kaikkiin asioihin. Mielestäni, jos uskallat myöntää rehellisesti asian/mielipiteen, joka kuuluu selvään vähemmistöön olet erityisen rohkea ja luotettava ihminen. Valitettavasti tässä maailmassa, jos et ole samaamieltä muiden kanssa, joudut monesti naurun ja nimittelyn alaiseksi. Siitähän ei tietenkään tule kovin kiva olo, joten jatkossa valehdellaan mielipiteillä ja jossain vaiheessa aletaan sitten itsekkin uskomaan niihin.
Aikamoinen ääliömagneetti näytät olevan
Onko kurvi yhtä kuin läski? Mielestäni ei. Hoikka todella voi olla kurvikas. Eihän nuo monet kauniit hoikat julkkisnaisetkaan nyt mitään tasapaksuja pölkkyjä ole.
-marilyn m.