Kuinka monta kertaa naisena kysyisit miestä näkemään , kunnes lopetat jutun?
Montako kieltäytymistä katsot läpi sormien? Kieltäytymisille mies toki keksii lukuisia syitä. Uskotko syyt ja kysyt aina uudelleen? Milloin tulee stoppisi, jos mies kieltäytyy aina?
Kommentit (52)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisi uskottava syy, olisin varmaan niin hölmö, että kahdesti. Kerran olisi parempi.
Miksi?
Sosiaalisesti normaali ihminen, myös mies, ymmärtää, että on syytä kutsua itse seuraavaksi, jos joutuu kieltäytymään.
Ja oikeastaan toisen, myös minun, pitäisi ymmärtää, että uskottava tekosyy ja paikkaavan ehdotuksen pois jättäminen ovat hellävaraiset pakit.
Jos ei kutsu itse tapaamiseen ensin kieltäydyttyään, joko ei ole kiinnostunut tai ei ole huomaavainen. Kummastakin syystä on hyvä lopettaa tapailu.
Se, jota lainasit
Kerran. Jos miestä oikeasti kiinnostaa niin hän tekee itse vastaehdotuksen mikäli ensimmäisellä kertaa on jokin oikea syy.
En yhtään kertaa. Sen verran pitää olla itsekunnioitusta, ettei roiku kenenkään perässä.
Miehenä teen aloitteen, pyydän treffeille, ja minulla on huono tapa kysyä uudelleenkin, jos toiselle "ei ole sopinut".
Mutta kyllä tajuan, että tuo mitä teen, tekee itsestäni pellen.
Suhteen, alkavankin, tulee olla symmetrinen. Vaikka mies avaa pelin, niin naisen tulee ehdottaa jotain omalla vuorollaan. Eikä leikkiä vaikeasti saavutettavaa kivirekeä, jota mies yrittää saada liikkeelle.
Persoonallisuushäiriöiset ovat asia erikseen.
Vierailija kirjoitti:
Onko miehet aktivoituneet kun lopetitte kysymästä? Vai hyytyikö juttu sitten totaalisesti?
joskus on ottanut itse yhteryttä, joskus ei koskaan.
pari kertaa voisin kysyä tapaamista, mutta jos kumpikaan ehdotus ei käy, niin jätän pallon miehelle, eli hän saa seuraavaksi kysyä tapaamista, jos haluaa. Se on tosi noloa jatkuvasti ehdottaa tapaamista, kun toinen ei vaikuta kiinnostuneelta.
Yritin houkutella miestä kahville, syömään ja erääseen työjuttuunkin minun kanssani. Näitä kertoja oli ainakin 5. Olin siis todella ihastunut mieheen ja koin, että mieskin oli minuun, mutta tämä aina perääntyi. Sitkeästi yritin, koska ajattelin, että mies on vaan ujo. Ehkä hän oli/on parisuhteessa, en tiedä. Näin jälkikäteen tuo hävettää oikein kunnolla. Kun pää on tunteista sekaisin, järki ei aina pelaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisi uskottava syy, olisin varmaan niin hölmö, että kahdesti. Kerran olisi parempi.
Miksi?
Sosiaalisesti normaali ihminen, myös mies, ymmärtää, että on syytä kutsua itse seuraavaksi, jos joutuu kieltäytymään.
Ja oikeastaan toisen, myös minun, pitäisi ymmärtää, että uskottava tekosyy ja paikkaavan ehdotuksen pois jättäminen ovat hellävaraiset pakit.
Jos ei kutsu itse tapaamiseen ensin kieltäydyttyään, joko ei ole kiinnostunut tai ei ole huomaavainen. Kummastakin syystä on hyvä lopettaa tapailu.
Se, jota lainasit
Olen itsekin parilta tyypiltä saanut vastaavat "hellävaraiset pakit", mutta näin autistina on lähes mahdoton hyväksyä, että ihmisten väliset suhteet tosiaan ovat tällaista leikkiä ja esittämistä. En loukkaantuisi suorasta kieltäytymisestä, mutta tekosyiden keksijää kohtaan menee kaikki kiinnostus ja kunnoitus. Jotenkin tuntuu, että näille ihmisille on liian tärkeää olla pidetty "hyvä tyyppi", eikä uskalleta sanoa suoraan "ei" oikein mihinkään asiaan.
Mulla on vain huonoja kokemuksia aloitteellisuudesta, että nykyään en kysy kertaakaan. Mies olkoon se, joka pyytää parille ekoille treffeille. Jos kaikki sujuu hyvin niin kolmansia saatan jo itsekin ehdottaa, mutta jos mies kieltäytyy ilman vastaehdotusta, niin juttu päättyy siihen. Oharit, feidaaminen ja ghostaus on nykyään niin yleistä. Viimeeksi minut feidasi mies, joka oli itse aluksi aktiivinen ja kauhisteli nykyajan ghostausilmiötä.
Vierailija kirjoitti:
Yritin houkutella miestä kahville, syömään ja erääseen työjuttuunkin minun kanssani. Näitä kertoja oli ainakin 5. Olin siis todella ihastunut mieheen ja koin, että mieskin oli minuun, mutta tämä aina perääntyi. Sitkeästi yritin, koska ajattelin, että mies on vaan ujo. Ehkä hän oli/on parisuhteessa, en tiedä. Näin jälkikäteen tuo hävettää oikein kunnolla. Kun pää on tunteista sekaisin, järki ei aina pelaa.
Älä turhaan häpeile. Tulipahan selväksi, että mies on pelle, eikä osannut sanoa suoraan asioita. Sinun ei tarvitse jossitella, kun teit kiinnostuksesi kuitenkin selväksi ehdotuksillasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisi uskottava syy, olisin varmaan niin hölmö, että kahdesti. Kerran olisi parempi.
Miksi?
Sosiaalisesti normaali ihminen, myös mies, ymmärtää, että on syytä kutsua itse seuraavaksi, jos joutuu kieltäytymään.
Ja oikeastaan toisen, myös minun, pitäisi ymmärtää, että uskottava tekosyy ja paikkaavan ehdotuksen pois jättäminen ovat hellävaraiset pakit.
Jos ei kutsu itse tapaamiseen ensin kieltäydyttyään, joko ei ole kiinnostunut tai ei ole huomaavainen. Kummastakin syystä on hyvä lopettaa tapailu.
Se, jota lainasit
Olen itsekin parilta tyypiltä saanut vastaavat "hellävaraiset pakit", mutta näin autistina on lähes mahdoton hyväksyä, että ihmisten väliset su
Juuri näin. Enkä ole autistinen.
Vierailija kirjoitti:
Yritin houkutella miestä kahville, syömään ja erääseen työjuttuunkin minun kanssani. Näitä kertoja oli ainakin 5. Olin siis todella ihastunut mieheen ja koin, että mieskin oli minuun, mutta tämä aina perääntyi. Sitkeästi yritin, koska ajattelin, että mies on vaan ujo. Ehkä hän oli/on parisuhteessa, en tiedä. Näin jälkikäteen tuo hävettää oikein kunnolla. Kun pää on tunteista sekaisin, järki ei aina pelaa.
Lohdutan kertomalla, että nuorempana olin tosi ihastunut, ja luulin tämänkin olevan minuun. Ajattelin olevani rohkea laittamalla asiasta tekstiviestin, johon ei tullut vastausta.
No, ihastuslasit silmillä laitoin tälle vielä sähköpostia, kun vastaamattomuus varmaan johtuu siitä, että puhelin rikki/ jokin bugi käynyt eikö viesti mennyt perille.... 🤦
Sain yhdeltä yhteiseltä tuttavalta kuulla, että oli pohtinut miten saisi minut ymmärtämään hienovaraisesti, ettei kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yritin houkutella miestä kahville, syömään ja erääseen työjuttuunkin minun kanssani. Näitä kertoja oli ainakin 5. Olin siis todella ihastunut mieheen ja koin, että mieskin oli minuun, mutta tämä aina perääntyi. Sitkeästi yritin, koska ajattelin, että mies on vaan ujo. Ehkä hän oli/on parisuhteessa, en tiedä. Näin jälkikäteen tuo hävettää oikein kunnolla. Kun pää on tunteista sekaisin, järki ei aina pelaa.
Lohdutan kertomalla, että nuorempana olin tosi ihastunut, ja luulin tämänkin olevan minuun. Ajattelin olevani rohkea laittamalla asiasta tekstiviestin, johon ei tullut vastausta.
No, ihastuslasit silmillä laitoin tälle vielä sähköpostia, kun vastaamattomuus varmaan johtuu siitä, että puhelin rikki/ jokin bugi käynyt eikö viesti mennyt perille.... 🤦
Sain yhdeltä yhteiseltä tuttavalta kuulla, että oli pohtinut miten saisi minut ymmärtä
Miehen olisi pitänyt sanoa suoraan. Teit aivan oikein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisi uskottava syy, olisin varmaan niin hölmö, että kahdesti. Kerran olisi parempi.
Miksi?
Sosiaalisesti normaali ihminen, myös mies, ymmärtää, että on syytä kutsua itse seuraavaksi, jos joutuu kieltäytymään.
Ja oikeastaan toisen, myös minun, pitäisi ymmärtää, että uskottava tekosyy ja paikkaavan ehdotuksen pois jättäminen ovat hellävaraiset pakit.
Jos ei kutsu itse tapaamiseen ensin kieltäydyttyään, joko ei ole kiinnostunut tai ei ole huomaavainen. Kummastakin syystä on hyvä lopettaa tapailu.
Se, jota lainasit
Olen itsekin parilta tyypiltä saanut vastaavat "hellävaraiset pakit", mutta näin autistina on lähes mahdoton hyväksyä, että ihmisten väliset su
Sama. Minusta on huonoa käytöstä keksiä joku tekosyy, josta toinen jää miettimään että haluaako se vai eikö se halua nähdä. Esim hämmästyttävän moni mies JUST sairastuu kun pitäisi nähdä. Tilastollisesti epätodennäköisen usein 😅. Paljon parempi olisi kieltäytyä heti, kuin antaa toisen ensin valmistautua tapaamiseen, sitten perua viime tingassa, ja jättää se toinen miettimään että olikos tämä nyt totta vai valetta. Ja jää aika psk maku suuhun tyypistä joka valehtelee eikä uskalla suoraan antaa pakkeja.
En pyydä ketään "näkemään". Aivan älytön ilmaisu tässä yhteydessä.
Tapaamista voin ehdottaa korkeintaan kahdesti. Sitten annan olla.
Vierailija kirjoitti:
En pyydä ketään "näkemään". Aivan älytön ilmaisu tässä yhteydessä.
Tapaamista voin ehdottaa korkeintaan kahdesti. Sitten annan olla.
Ihan normaali ilmaus. Oletko idiootti?
Jos ehdotan tapaamisaikaa joka toiselle ei sovi, niin oletan kiinnostuneen ihmisen heittävän vastaehdotuksena hänelle sopivat ajat.
Jos tulee pelkkä "ei sovi sillon, treenit". Niin en kyllä ala uutta aikaa ehdottamaan.
Muutenkin tässä yksinollessa olen pohtinut, että olen tainnut olla suhteideni alussa liian innokas ja ottanut samalla täyden vetovastuun koko suhteesta. Ja pudonnut samalla itsestäänselvyydeksi jo suhteen alkumetreillä.