Lue keskustelun säännöt.
Joonas ei pääse töihin, kun ICT-alakin kyykkäsi Suomessa
02.02.2025 |
Työttömyys | Joonas Niinimäki luuli valmistuvansa korkeakoulusta ammattiin, jossa töitä riittää toisin kävi
https://www.hs.fi/lifestyle/art-2000010961704.html
Kommentit (229)
Tuota sontaa kolmen tonnin alkupalkasta kerrottiin yliopistossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi voi, näin käy Joonaksille, jos ilman verkostoja yrittää hiukan paremmille palkoille sen sijaan, että tyytyisi suoraan Wolt-fillarikuskin tms. hommiin.
Ei se tutkinto, osaaminen ja äly mitään tuo. Pitää myös tuntea ne, joille sitä kaupataan. Pystymetsäläisten paperit joutuvat roskikseen ilman mahdollisuutta päästä edes haastatteluun itsestään kertomaan.
Kerro, missä noita verkostoja voi rakentaa, jos kodin perintönä ei ole.
Yleensä verkostoja rakennetaan koulussa, opiskelupaikoissa, harrastuksissa, työelämässä ja missä nyt ihmisiä tavataankaan.
Tämä. Kannattaa siis pyrkiä opiskelemaan sinne, missä meinaa asua opintojen jälkeenkin. Tätähän meille maakuntien yliopistoihin hakeutuneille ei kerrota. Piti riittää se, kun kouluttautuu työllistävälle alalle.
Mä olen ajatellut työnhakua aina jotenkin niin, että asetun sen työnantajan asemaan ja mietin, että palkkaisinko itseäni siitä joukosta jotka siihen työhön hakee. Yleensä vastaus unelmaduunien kohdalla on ei, koska niihin löytyy parempiakin.
Jos oikeasti haluaa töihin, niin kannattaa siis hakea sellaisia töitä joihin on vähän liian "hyvä", mutta ei liian hyvä. Kunhan erottuu kilpahakijoista hieman edukseen. Sitten aina vaihtaa lennosta vähän kerrallaan parempiin töihin, kun on siellä edellisessä kehittynyt. Itse jouduin aloittamaan ihan pohjalta (hanttihomma, pari tuntia muutaman kerran viikossa), ja tekemään kaikkea mikä ei kiinnostanut yhtään, mutta kun ne kärvisteli läpi, niin viiden vuoden päästä pääsikin vaihtamaan jo hyvään hommaan.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen ajatellut työnhakua aina jotenkin niin, että asetun sen työnantajan asemaan ja mietin, että palkkaisinko itseäni siitä joukosta jotka siihen työhön hakee. Yleensä vastaus unelmaduunien kohdalla on ei, koska niihin löytyy parempiakin.
Jos oikeasti haluaa töihin, niin kannattaa siis hakea sellaisia töitä joihin on vähän liian "hyvä", mutta ei liian hyvä. Kunhan erottuu kilpahakijoista hieman edukseen. Sitten aina vaihtaa lennosta vähän kerrallaan parempiin töihin, kun on siellä edellisessä kehittynyt. Itse jouduin aloittamaan ihan pohjalta (hanttihomma, pari tuntia muutaman kerran viikossa), ja tekemään kaikkea mikä ei kiinnostanut yhtään, mutta kun ne kärvisteli läpi, niin viiden vuoden päästä pääsikin vaihtamaan jo hyvään hommaan.
Ja jatkan vielä, että viisi vuotta saattaa kuulostaa pitkältä ajalta, mutta on sekin parempi kuin jäädä työttömäksi. Siinä leimautuu helposti. Joillekin kaikki tulee helposti ja me muut joudutaan sitten suplimaan kiertotietä. Pointti on, ettei hakkaa päätä samaan kohtaan liian pitkään jos ei meinaa lähteä etenemään.
Vierailija kirjoitti:
Mikä estää työllistymästä muulle alalle
haista kuule persu pitkä pas ka
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laitoin tän jo toiseen ketjuun, samasta aiheesta:
Ongelma tiivistetysti: tekoäly vie helpot (junior-tason) työtehtävät alalta. Senior -tason hommiin pitää olla työkokemusta, jopa viisi vuotta. Jos ei pääse ensimmäiseen paikkaan, mistä saa työkokemusta.
No, sympaattinen esimerkkihenkilö jutussa taitaa olla jo 33-V vastavalmistunut, joten voi olla että red flag nousee, koska keski-ikäinen ja ei alan työkokemusta.Kyllä. Punalippu salkoon, koska ikää jo paljon, eikä työkokemusta, vaihtanut alaa. Kokenut rekry näkee läpi. Ettei olisi jotain, mitä piilottelee?
Jotain on kertomatta, miksi psykologian opinnot päättyi js seurasi välivuosi
Aika paljon on kertomatta.
Vierailija kirjoitti:
Osaaville ohjelmistokehittäjille riittää aina töitä, ei ICT-ala ole mihinkään kyykännyt. Päin vastoin.
Osaajat saavat vieläkin päättää itse työnantajansa IT-alalla, ei ole mitään muutosta entiseen. Erilaisia kivoja titteleitä jaetaan kuin karkkia, palkkaa ehdotetaan työnantajan puolesta korotettavaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi voi, näin käy Joonaksille, jos ilman verkostoja yrittää hiukan paremmille palkoille sen sijaan, että tyytyisi suoraan Wolt-fillarikuskin tms. hommiin.
Ei se tutkinto, osaaminen ja äly mitään tuo. Pitää myös tuntea ne, joille sitä kaupataan. Pystymetsäläisten paperit joutuvat roskikseen ilman mahdollisuutta päästä edes haastatteluun itsestään kertomaan.
Kerro, missä noita verkostoja voi rakentaa, jos kodin perintönä ei ole.
Yleensä verkostoja rakennetaan koulussa, opiskelupaikoissa, harrastuksissa, työelämässä ja missä nyt ihmisiä tavataankaan.
Tämä. Kannattaa siis pyrkiä opiskelemaan sinne, missä meinaa asua opintojen jälkeenkin. Tätähän meille maakuntien yliopistoihin hakeutuneille ei ker
Ainoastaan ne, joiden taidot eivät riitä, joutuvat turvautumaan kavereihin työpaikkojen järjestymisessä. Asiantuntijatehtäviin ei tarvita mitään verkostoja, eri juttu sitten johtajatasolla.
Vierailija kirjoitti:
Joonas pääsi lukion jälkeen opiskelemaan psykologiaa ja on valmistunut siitä kandiksi. Olisi kannattanut tehdä myös maisteriopinnot, niin töitä riittäisi.
Voisikohan palata kouluun viimeistelemään maisteriopinnot? Joko suoraan tai sitten maisterihaussa. Yleensä koulut ovat suopeita kun saavat ison rahasumman jokaisesta uudesta maisterista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onkohan missään tehty arviota, miten paljon eri alojen ihmisiä tarvitaan töihin jatkossa?
Lehdissä on uutisia, paljonko lähihoitajia tarvitaan, mutta entä muut alat?
Tosin keinoäly ja säästöt muuttaa kaikkea niin nopeasti, että varmaan mahdoton antaa edes karkeaa arvioita. Politiikka tietysti vaikuttaa.
Miten menetellään, jos töitä ei yksinkertaisesti riitä suurimmalle osalle jatkossa?
Sota voi sotkea kaikki laskelmat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
IT-alan koulutuksen saaneena DI:nä näkisin, että isoin ongelma on koulutuksessa ja sen laadun romahtamisessa. Yliopiston pääsee helposti läpi vanhoja tenttejä ulkoa opiskelemalla. Yliopistoissa painotetaan aivan liikaa matematiikkaa ja pyöritellään hienoja kaavoja. Yrityksiä 99.9% ei kiinnosta tällaiset höpö-höpö tentit ja kurssit ja vaikka ne olisi läpäissyt 5:n keskiarvolla, ei osaa koodata isoja pilvipohjaisia järjestelmiä.
Yliopistoilla koulutuksen laatu on aivan järjettömän matalalla tasolla, muutamia poikkeuksia lukuunottamatta. Lehtoreista huomaa sen, että opetus on vain pakkopullaa ja 60:ikävuotta lähestyvällä professorilla kosketus nykypäivän yrityksiin voi olla melko vähäinen.
Niitä harvoja professoreja, jotka panostaa opetukseen, ei palkita millään tavalla. Kurssien laatu on todella heikko.
Akateeminen maailma on ison murroksen edessä kun tekoäly jo nyt päihittää valtaosan luennoitsijoista laadullisesti. Sellaisia elokuvista tuttuja karismaattisia luennoitsijoita jotka pystyvät heittelemään elämän patinoimia kokemuksen kultahippusia jännitävästi tarinoiden luennnoilla on hyyyyyyvin harvassa. Toinen suuri haaste on vanhentuneet asenteet ja opetusmateriaali. 90-luvulla kyhätty kalvosarja Java ohjelmoinnista ei ole se juttu, vaikka proffa sen setin ulkoa osaisikin.
Riippuu alasta. IT-ala ja sitten jotkut muut nopeasti kehittyvät alat ovat hankalia akateemisesti, ei voi syventyä sellaiseen asiaan, joka vanhentuu silmissä. Sitten monissa yliopistoissa pyritään opettamaan oppimista ja fundamentaalisia teorioita ja käsitteitä. Silloin on taas riski, että opinnot jäävät liian teoreettisiksi ja käytännöstä vieraiksi.
Sen sijaan esim. lääke- ja oikeustiede ovat niin konservatiivisia, että samat luentokalvot voivat olla ihan valideja yli 30 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
IT-alan koulutuksen saaneena DI:nä näkisin, että isoin ongelma on koulutuksessa ja sen laadun romahtamisessa. Yliopiston pääsee helposti läpi vanhoja tenttejä ulkoa opiskelemalla. Yliopistoissa painotetaan aivan liikaa matematiikkaa ja pyöritellään hienoja kaavoja. Yrityksiä 99.9% ei kiinnosta tällaiset höpö-höpö tentit ja kurssit ja vaikka ne olisi läpäissyt 5:n keskiarvolla, ei osaa koodata isoja pilvipohjaisia järjestelmiä.
Yliopistoilla koulutuksen laatu on aivan järjettömän matalalla tasolla, muutamia poikkeuksia lukuunottamatta. Lehtoreista huomaa sen, että opetus on vain pakkopullaa ja 60:ikävuotta lähestyvällä professorilla kosketus nykypäivän yrityksiin voi olla melko vähäinen.
Niitä harvoja professoreja, jotka panostaa opetukseen, ei palkita millään tavalla. Kurssien laatu on todella heikko.
Lääketieteellisen tiedon puoliintumisaika on 50 vuotta.
"Ainoastaan ne, joiden taidot eivät riitä, joutuvat turvautumaan kavereihin työpaikkojen järjestymisessä. Asiantuntijatehtäviin ei tarvita mitään verkostoja, eri juttu sitten johtajatasolla."
ICT-firmat maksavat työntekijöilleen jopa rekrytointipalkkiota, mikäli työntekijä suosittelee kaveriaan, ja firma palkkaa hänet. Ammattitaidon lisäksi on tärkeää, että kyseessä on hyvä tyyppi ja sopii joukkoon.
Opintotodistuksilla ei tee yhtään mitään, ellei ICT-firma ole suuntautunut tekemään projekteja julkishallinnolle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kamalaa valittamista! Menee lähimpään tehtaaseen tai firmaan ja sanoo tulleensa töihin. Muutamassa vuodessa tulee ylennyksiä ja palkka nousee. Kovalle eläkkeelle voi jäädä sitten 60v samasta paikasta missä on ollut viimeiset 40v töissä.
Näin se vaan on mutta mielummin makoillaan kotona tai tehdään jotain höpö höpö humanisti tutkintoa.
Pulska poika. Työnantajan vaikea uskoa että pääsee sohvan pohjalta ylös töihin.
Vierailija kirjoitti:
Kamalaa valittamista! Menee lähimpään tehtaaseen tai firmaan ja sanoo tulleensa töihin. Muutamassa vuodessa tulee ylennyksiä ja palkka nousee. Kovalle eläkkeelle voi jäädä sitten 60v samasta paikasta missä on ollut viimeiset 40v töissä.
Näin se vaan on mutta mielummin makoillaan kotona tai tehdään jotain höpö höpö humanisti tutkintoa.
Kerrankin joku ymmärtää.
Verkostoitumisesta, onhan juopporemmitkin varmasti "verkostoituneet" keskenään, mutta ei se mitään auta työpaikan saamisessa. Vahvasti epäilen että työttömät ja yritysjohtajat, tai henkilöstön palkkaamisesta vastaavat henkilöt eivät liiku samoissa piireissä, ja työttömillä ei ole varaa johtajatason harrastuksiin, joten mitenkäpä verkostoidut "oikeanlaisten" henkilöiden kanssa...
Vierailija kirjoitti:
Psykologian opintoja olisi Joonas voinut käyttää ja alkaa konsultiksi. Paskan puhujat tienaa hyvin konsultteina työyhteisöissä, joissa ihmiset palaa loppuun. Jos vain moraali antaa myöten. Entä rekryfirmat ja muut HR-konsultit?
Niin niitähän on firmoja, joissa konsultit puhuvat tekoälyn hyödyntämisestä työelämässä. Mutta en tiedä, onko Joonas jo hakenut sellaisiakin töitä.
Jotain on kertomatta, miksi psykologian opinnot päättyi js seurasi välivuosi