Lapsettomuudesta ja adoptiosta..

Oletteko jo olleet neuvonnassa?

ja asioitiin sosiaalitoimiston kanssa, ja siellä ilmoitettiin ettei meillä ole mitään mahdollisuuksia adoptioon.

kautta, se hoitaan sen itse tai ostaa Pelalta. Ei minun mielestäni voi suoraa päätä kieltäytyä - ellette sitten ole niin paljon alle 25, ettette voi hakea vielä lupaa - mutta varsinaisesti adoptiokelpoisuuden (ulkomaan adoptioissa) päättää adoptiolautakunta, neuvonnan tekijä vain suosittelee tai ei suosittele.



2

Tulot kyllä varmaan tulevaisuudessa tulevat olemaan paremmat, mutta mitäs tosiaan teet sille, että menneisyydessä on mielenterveysongelmia? Melkein kaduttaa, että koskaan tuli etsiydyttyä hoitoon silloin.



Ei varmaan kai koskaan tule meille perhettä, vaikka ollaan nyt terveitä aikuisia, ja rakastettaisiin lasta ja kovasti kaivattaisiin perhettä :(

Jos vastaus on ei, kyseenalaista se. Ääneen. Itse asiassa sama koskee adoptiota. Tee selväksi, että olet tosissasi. Että haluat kuulla perusteet tai toisen mielipiteen toiselta henkilöltä.

Minä en ole hakeutunut juuri sen syyn takia mihinkään ammattiauttajalle tämän lapsettomuuteni ja lapsen menetyksen (rv22) takia koska se hankaloittaisi sitten adoptiota...



Ihmettelen tuota kyllä että liian pienet tulot vaikuttaisivat? En meinaa usko sitä. Saahan adoptoiva tukea ja eihän nykyajankaan tavis perheiltä kysellä heidän rahatilannettaan kun lapsia alkavat tehtailemaan? Jos rahat vaan löytyisivät ja muutoin perhe olisi valmis adoptoimaan niin miksi siitä tehdään niin hankalaa??



Toinen asia mikä minua lapsettomana ihmisenä ärsyttää on se, miten helposti ehdotetaan adoptiota kun omia lapsia ei kuulu tai heidät raskausaikana menettää. Kun puhuu lapsettomuudestaan jollekin niin melkeinpä _aina_ kuulee kommentit " voittehan te aina adoptoida" tai " hakekaa lastenkodista joku sellanen jolla ei ole vanhempia" Haloo? Hakekaa?? Siis kun se oliskin niin helppoa... Hohhoijaa!!!