Pelkään saavani kehitysvammaisen lapsen
Mietin tuossa, että en ehkä uskalla tehdä lapsia tämän pelon takia. En osaisi hoitaa kehitysvammaista lasta eikä jaksaminen riittäisi. Ajatteleeko kukaan muu samoin? Tiedän, että aihe on tabu.
Kommentit (82)
Vierailija kirjoitti:
Tunnen miehen, jolla cp vamma, hyvinkin normaalielämää haittaava, tarvitsee avustusta. Kertoi , että napanuora oli ollut synnytyksessä kaulan ympärillä ja aiheuttanut hapenpuutteen ja hänen elinikäisen vammansa.
Mitä ajat takaa tuolla viestillä?
Vierailija kirjoitti:
Älä hanki lapsia jos et pysty rakastamaan muuta kun " täydellistä" lasta!
Äläkä mene naimisiin jos et ole valmis suostumaan puolisosi omaishoitajaksi ja luopumaan kaikesta muusta elämästä.
Kyllä minusta olisi ihan kamalaa saada kehitysvammainen tai muuten erityistarpeinen lapsi. Raskausaikana lueskelin erityislasten vanhempien tai kehitysvammaisten lasten vanhenpien kirjoituksia ja ajattelin etten ikimaailmassa haluaisi itselleni tuollaista elämää, jossa olisin 24/7 käytännössä loppuikäni toisessa ihmisessä kiinni. Ei minusta olisi omaishoitajaksi.
Ja silti, elämä on riskejä täynnä ja vaikka sain terveet lapset, elämä on hauras, mitä tahansa voi tapahtua, joka mullistaa elämäntilanteen ihan toiseksi. Uskon, että suurimmasta osasta ihmisiä kuitenkin löytyy voimaa ja sopeutumiskykyä vaikeissakin tositilanteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä hanki lapsia jos et pysty rakastamaan muuta kun " täydellistä" lasta!
Äläkä mene naimisiin jos et ole valmis suostumaan puolisosi omaishoitajaksi ja luopumaan kaikesta muusta elämästä.
Kiitos neuvosta. Olen kuiteinkin jo naimisissa ja valmis tuohon, tottakai!
T. N 54v.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä hanki lapsia jos et pysty rakastamaan muuta kun " täydellistä" lasta!
Äläkä mene naimisiin jos et ole valmis suostumaan puolisosi omaishoitajaksi ja luopumaan kaikesta muusta elämästä.
Tätä pystyy ehkäisemään välttämällä vanhaa tai sairasta puolisoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä hanki lapsia jos et pysty rakastamaan muuta kun " täydellistä" lasta!
Äläkä mene naimisiin jos et ole valmis suostumaan puolisosi omaishoitajaksi ja luopumaan kaikesta muusta elämästä.
Tätä pystyy ehkäisemään välttämällä vanhaa tai sairasta puolisoa.
Myös nuori puoliso voi sairastua vakavasti tai vammautua esim onnettomuudessa.
Pelkäsikö vanhempasi sinua odottaessasi?
Minulla on ollut tuo pelko myös, mutta otin riskin ja kohtaloni oli, että en joutunut kohtaamaan kehitysvammaisten tai sairaiden lasten saamista.
Myöhemmin olen ajatellut siitä muutamaa asiaa.
Ensinnäkin pelkäsin vaikeuksia sen vuoksi, että olin huonossa parisuhteessa ja muutenkin valmiiksi vajailla voimilla. Tuntui että olin aika yksin. Lisävaikeudet kauhistuttivat. Nyt myöhemmin olen uudessa rakastavassa parisuhteessa, jossa voin olla varma, että yhdessä selvittäisiin mistä tahansa. Lisäksi elämän myötä olen oppinut pyytämään ja vastaanottamaan apua, joten ei tarvitse kokea jäävänsä pulaan.
Toinen syyni kohtuuttomaan pelkoon oli, etten osannut nähdä elämää niin laajasti. Enpä silloin vielä tiennyt, että kaikille tulee jotain vaikeaa jossain vaiheessa elämää. Minusta pääasia on, ettei anna vaikean kokemuksen halvaannuttaa koko elämää, vaan nousee aina aamuisin sängystä ja lähtee eteen päin. Elämää ei voi jättää elämättä pelon takia.
Itselläkin oli näitä pelkoja, mutta saatiin terve lapsi, vaikka ollaan molemmat yli nelikymppisiä. Yhdellä yrityskerralla kyllä oli trisomiatapaus ja näki jo ultrasta, että se liikkui epäluonnollisesti ja kärsi, joten valvira antoi luvan tehdä armomurhan. Oli se kova paikka, mutta jälkikäteen ajatellen paras ratkaisu. Suru olisi ollut vielä suurempi, kun se olisi syntynyt, mutta tietää sen kuolevan hetkenä minä hyvänsä.
Olimme tosi helpottuneita, kun nykyinen osoittautui terveeksi ja on sellainen ilopilleri että.
Itsellä on suvussa kummallakin puolella kehitysvammaisuutta, neurologisia häiriöitä, mielenterveysongelmia, päihdeongelmia yms. En todellakaan halunnut ottaa riskiä lapsia tekemällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä hanki lapsia jos et pysty rakastamaan muuta kun " täydellistä" lasta!
Äläkä mene naimisiin jos et ole valmis suostumaan puolisosi omaishoitajaksi ja luopumaan kaikesta muusta elämästä.
Tätä pystyy ehkäisemään välttämällä vanhaa tai sairasta puolisoa.
Myös nuori puoliso voi sairastua vakavasti tai vammautua esim onnettomuudessa.
Juu ja miten yleistä vanhalle puolisolle pian käydä niin vs nuorelle randomille. Vanha sepitys, älä jaksa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne osataan nykyään aika hyvin seuloa eli raskauden keskeytystä peliin jos meinaa niskapoimuapina syntyä.
Ei osata. Monella kehitysvamma paljastuu vasta kehityksen myötä, ei edes syntymässä.
Niin. Mutta siltä osin kun osataan, ja seulassa ilmenee kehitysvammaisuus, niin siitä huolimatta jotkut synnyttää tarkoituksella kehitysvammaisen lapsen. Tietäen sen etukäteen.
Joku kirjoitti, että ketju on mauton. Kirjoittajan kaltaisten ihmisten mielestä epämukavat aiheet pitäisi edelleen lakaista maton alle, eikä keskustelua tule käydä mistään, mikä ylittää omat mukavuusrajansa, tai on aiheena hankala.
Luin äskettäin kirjan geeniteknologian arvoista ja vastuusta. Siinä todettiin, että on aitoja eettisiä ongelmia, joiden selvittely nimenomaan vaatii moraalifilosofista keskustelua. Aihe sivuaa vahvasti myös tätä ketjua.
Kaupalliset geenitestit on yleistyneet räjähdysmäisesti, ja suuria geenipankkeja on perustettu, jossa geneettinen informaatio ei ole sen omaisuutta, jolta se on peräisin.
Kirjassa pohdittiin vakuutustoiminnan potentiaalista lähitulevaisuuden tilannetta, jossa geeni-informaatio määrittäisi vakuutusehdot ja -maksut, tai vakuutusten epäämisen osin tai kokonaan. Nykyään poikkeuksia lukuunottamatta vakuutustoiminnan yhtenä toimintaa ohjaavana periaatteena on "solidaarisuusperustelu". Se toteutuu silloin, kun ihmiset voi säilyttää geneettisen yksityisyytensä, jolloin geneettinen informaatio on läpinäkymätöntä sekä yhteisön jäsenille, että yhteiskunnallisille instituutioille. Itse lisäisin vielä yksityiset yritystoimijatahot, koska informaatio on kauppatavaraa, jolla on aina arvonsa.
Toinen solidaarisuusperustelu on se, että vastuita geenivirheistä pidetään yhteisössä kollektiivisena. Perusteluna se, että oma yhteiskunta osallistuu lisääntymistapahtumaan lainsäädännön kautta ja siksi, että yhteisö on vastuussa myös geenivirheiden tunnistamiseen vaadittavien, ja enimmäkseen julkisin varoin kustannettujen keinojen ja välineiden tuottamisesta.
Perustelu ei omasta mielestä toteudu, eikä ole oikeudenmukainen yhteisön jäsenille, jos diagnostisesta tuloksesta huolimatta, joka kertoo poikkeavuudesta, yksilö tekee henkilökohtaisen valinnan saada lapsi siitä huolimatta. Yhteiskunnallisesta edusta välittämättä.
Perustelu ei ole myöskään validi globalisaation ja massamaah anmuuton vuoksi. Toisin sanoen lokaalien yhteisöjen/yhteiskuntien jäsenten kollektiivinen vastuu yhteisönsä geeniperimästä raukeaa, koska yhteisön jäsenet ei ole voineet kollektiivisesti vaikuttaa miltään osin lähtöyhteiskunnissa esiintyneisiin , ja niiden paikallisiin säätelyihin tai kulttuurisiin käytänteihin koskien lisääntymistä ja sen pitkäaikaisvaikutuksia perimään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet kehitysvammaiset lapset ovat laitoksissa, koulujen asuntoloissa, leireillä, kuntouksissa ja kouluissa. Näyttää siltä, ettei moni vanhempi jaksakaan itse koko päiväisesti kehitysvammaisia lapsia hoitaa.
Voiskohan johtua ihan siitäkin, että tosiaan, monen kehitysvammaisen hoitaminen on KOKOpäiväistä? Normaalin lapsen kehittyessä hoivan ja peräänkatsomisen tarve vähenee, kaikkien kehitysvammaisten kohdalla näin ei käy. Siksi tarvitaan muutakin apua. Kyllähän monet terveidenkin lasten vanhemmat uupuvat, jos eivät saa koskaan apua. Ja jos nyt mietit omaishoitajia, niin kaikilla ei ole mahdollisuutta ryhtyä omaishoitajaksi taloudellisten syiden takia.
Jos on kokopäiväistä vaativaa omaishoitoa, niin tuki on 1600 € / kk. Kyllä sillä tulee toimeen. Eri asia on, jos ei halua.
Iha.n höpö höpö juttuja puhut. Sain 940€ omaishoitajana
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä hanki lapsia jos et pysty rakastamaan muuta kun " täydellistä" lasta!
Äläkä mene naimisiin jos et ole valmis suostumaan puolisosi omaishoitajaksi ja luopumaan kaikesta muusta elämästä.
Tätä pystyy ehkäisemään välttämällä vanhaa tai sairasta puolisoa.
Myös nuori puoliso voi sairastua vakavasti tai vammautua esim onnettomuudessa.
Juu ja miten yleistä vanhalle puolisolle pian käydä niin vs nuorelle randomille. Vanha sepitys, älä jaksa.
Kaikkken kannattaa varautua. Älä itse jaksa olla lapsellinen.
Lainaus: Perustelu ei omasta mielestä toteudu, eikä ole oikeudenmukainen yhteisön jäsenille, jos diagnostisesta tuloksesta huolimatta, joka kertoo poikkeavuudesta, yksilö tekee henkilökohtaisen valinnan saada lapsi siitä huolimatta. Yhteiskunnallisesta edusta välittämättä.*
Kuka määrittelee sen mikä on standardi ja mikä on poikkeavuus? Tällaisen ajattelun myötä ollaan hyvin pian rodunjalostuksessa, jossa vain tietynlaiset valioyksilöt ovat oikeutettuja syntymään tänne
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä hanki lapsia jos et pysty rakastamaan muuta kun " täydellistä" lasta!
Äläkä mene naimisiin jos et ole valmis suostumaan puolisosi omaishoitajaksi ja luopumaan kaikesta muusta elämästä.
Tätä pystyy ehkäisemään välttämällä vanhaa tai sairasta puolisoa.
Myös nuori puoliso voi sairastua vakavasti tai vammautua esim onnettomuudessa.
No, jos nyt oikein raadolliseksi mennään niin puolisosta voi ottaa eron toisin kuin lapsesta.
Siinä tapauksessa on parempi jättää tekemättä. Siinä se.
Raskaudessa on paljon muitakin riskejä. Pienimmillään ihmiset pettyy lapsen sukupuoleen, vaikka se ei ole edes mikään yllätys että sieltä tulee randomilla tyttö, poika, tai vaikka intersukupuolinen. Pahimmillaan sinulta, vauvalta tai molemmilta voi lähteä henki. Tai voitte vammautua pysyvästi, saatat traumatisoitua.
Ota vain sellaisia riskejä jotka kestät tai jotka ovat sen onnistumisen arvoisia.
Vierailija kirjoitti:
Lainaus: Perustelu ei omasta mielestä toteudu, eikä ole oikeudenmukainen yhteisön jäsenille, jos diagnostisesta tuloksesta huolimatta, joka kertoo poikkeavuudesta, yksilö tekee henkilökohtaisen valinnan saada lapsi siitä huolimatta. Yhteiskunnallisesta edusta välittämättä.*
Kuka määrittelee sen mikä on standardi ja mikä on poikkeavuus? Tällaisen ajattelun myötä ollaan hyvin pian rodunjalostuksessa, jossa vain tietynlaiset valioyksilöt ovat oikeutettuja syntymään tänne
Ihmisen geenit on kartoitettu, ja standardimäärittely perustuu siihen. Ja halusit tai et, niin "rodunjalostus" on jo nykyaika käytössä, vaikka siitä käytetäänkin toki toisenlaisia termejä, kuten esim. "geenieditointi". Sanana tuo on mielestäni kuvaava ja avaa hyvin sen, mistä on kyse. Kyse on siis geenitason modifioinnista. Tälle eettiseksi perusteluksi on se, että voidaan korjata geenitason virheitä, jolloin yksilön ominaisuudet paranee siltä osin, kun niillä on iso elämää rajoittava vaikutus, tai kun voidaan manipuloinnilla poistaa geenitasolla sairaus etukäteen, ennen sen ilmentymistä tai sen kehittymistä vakavaksi. Sikiöaikana tai syntymän jälkeen. Ja kai tiesit, että lisääntymisklinikoilla on terveysstandardit myös luovuttajille? Ne on normaalirutiinia ja koskee myös perinnöllisiä sairauksia, joiden perusteella voidaan luovuttaminen evätä/estää.
Eikä jälkimmäinen ole huono asia. Kollektiivisesta yhteiskunnallisesta näkökulmasta yhteisö suojelee sillä tulevien alenevien polvien geeniterveyttä.
Tunnen miehen, jolla cp vamma, hyvinkin normaalielämää haittaava, tarvitsee avustusta. Kertoi , että napanuora oli ollut synnytyksessä kaulan ympärillä ja aiheuttanut hapenpuutteen ja hänen elinikäisen vammansa.