Katukuva on kyllä muuttunut 20 vuodessa, varmaan joka kolmas keski-ikäinen räplää puhelinta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä sitten? Juna- ja bussilippu on pakko ostaa netin kautta, pankki- ja vakuutusasiat hoidetaan netin kautta, sanomalehti ja uutiset luetaan netistä, kirjat ovat nykyään äänikirjoja tai digitaalisia, kirjaston lainat uusitaan netissä, yhteydenpito koulun ja vanhempien välillä toimii netin kautta, jopa päiväkodin hoitoajat ja yhteydenpito päiväkotiin hoidetaan netissä. Veroasiat, terveysasiat, lääkäriajat...kaikki on siellä puhelimen takana. Lisäksi kaikki työasiat, sähköpostit. Ja yhteydenpito sukulaisiin, ystäviin, harrastusryhmiin, lasten koululuokan vanhempiin.

Jos nyt on ruuhkavuosia elävä lapsiperheen vanhempi, niin se puhelin nyt vaan on pakko olla mukana, jos aikoo yhtään omia ja lastensa asioita hoitaa.

"Mukana". Siis silmien edessä valvonnassa ettei voro vie.

Eipä tule lääkäri- ei

Tuollaiset asiat hoidetaan kotona ollessa.

Vierailija kirjoitti:

Ärsyttävä sana tuo räplääminen. Onko sille englannin kielistä vastinetta? 

Scrolling varmaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sama näkyy lauantai-iltana ravintolassakin.

Eilen kävin just syömässä. Ympärillä oli kahdeksan ihmistä kolmessa pöydässä, ja kaikki räpläsivät sekä syödessä, että jäivät räpläämään yli vartiksi jo syötyään.

Yksi ihan pokkana kävi makaamaan penkille, kun ravintolassa oli yksi sellainen pidempi penkki ja räpläsi maaten siinä penkillä.

Ruokalepo

Onko suomessa vielä joka kolmas suomalainen, vai uus suomalainen?

Vierailija kirjoitti:

En nyt kävellessä kännykkää katso, paitsi jos olen menossa uuteen paikkaan johon tarvitsen karttasovellusta, mutta jos pysähdyn vaikka odottamaan jotain ystävääni, tai jonotan muualla, tai odotan bussia, niin se puhelin saa ajan kulumaan mukavasti. Samoin jos istun yksin jonnekin kahville, on kiva lukea vaikka uutisotsikoita samalla. Olen 57.

Tässä oikein hyvä kuvaus nykyajasta. Ei riitä kärsivällisyys edes hetken joutilaaseen aikaan, jolloin ajatukset saisi vain vaeltaa. Siis lyhyet odotusajat, siirtymät kulkuneuvoissa jne. Se tuhoaa luovuutta ja ongelmanratkaisukykyjä. Se estää kokonaisuuksien ymmärtämistä, omaksumista ja hallintaa. Pitkäjänteisyys ei edes kehity, kun nuoremmat kyseessä. Sinä olet jo tukevasti aikuinen ollut pitkään. Sinulla jo aiemmin mahdollisesti kehittynyt pitkäjänteisyys tuhoutuu suhteellisen nopeasti.

Ja olet kyllä malliesimerkki ihmisten nykyisestä käyttäytymisestä. Kävin mieheni kanssa elokuvissa taannoin. Salin oven aukeamista odotteli n. 9 henkilöä minä mukaanluettuna. Ihan jokainen minua lukuunottamatta kiinnitti katseensa kännykkäänsä. Myös mieheni. Ja kyllä tällä on iso yhteiskunnallinenkin merkitys. Yhteiskunta kun koostuu meistä ihmisistä. Ainakin yksilöiden välinen spontaani ja satunnainen kommunikointi minimoituu, tai suorastaan nollautuu. Ollaan yhdessäkin yksin. Ja kaikkea tarkastellaankin sitten yksilön näkökulmasta. Sellaisiakin asioita, joissa tarkastelukulman pitäisi olla laajempi, ja koskea koko joukkoa. Parhaan, tai edes hyvän lopputuloksen aikaansaamiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Aloittaja puhelinta räpläämällä valittaa nettipalstalle, kun ihmiset räpläävät puhelimia. 

Alanis Morissette voisi tehdä tästä hittibiisin... 

Palstaa voi käyttää myös tietokoneella. Mutta ettehän te luureihinne kiinni kasvaneet jonnet sellaisia edes tunne.

Tietysti räplään. Pääsen lähtemään töistä kotiin edes hiukan aiemmin, kun luen viimeiset viestit ja ehkä vastaankin niihin kotimatkalla.  Kuljen bussilla.  Kävellessä saatan seurata bussiaikataulua. 

Totta. Kahdessa kymmenessä vuodessa katukuva, metrot, junat ovat muuttuneet, nyt tuijotetaan kännyköitä, kun 20v sitten aikuisilla oli kasvojen edessä iltapäivälehti, joita painettiin useampi painos päivässä ja lapsilla käsissään jokin hyrrä, Aku Ankka tai pallo. Ja voi sitä roskan määrää, kun ihmiset jättivät luetut lehdet mihin sattui. Ja niitä  lehtien myyntikojujen määrää. 

Siinä mielessä nykymeno kadulla on turvallisempi, kuin aikaisemmin. 

Vierailija kirjoitti:

Totta. Kahdessa kymmenessä vuodessa katukuva, metrot, junat ovat muuttuneet, nyt tuijotetaan kännyköitä, kun 20v sitten aikuisilla oli kasvojen edessä iltapäivälehti, joita painettiin useampi painos päivässä ja lapsilla käsissään jokin hyrrä, Aku Ankka tai pallo. Ja voi sitä roskan määrää, kun ihmiset jättivät luetut lehdet mihin sattui. Ja niitä  lehtien myyntikojujen määrää. 

Siinä mielessä nykymeno kadulla on turvallisempi, kuin aikaisemmin. 

Tuota sanomalehtiargumenttia käytetään usein. Ehkä muistini reistailee, mutta en rehellisesti muista suurten ihmisjoukkojen kulkeneen kadulla katse sanomalehteen, kirjaan tai vastaavaan lukkiutuneena. 

Kyllä katukuva on kovasti siisteytynyt, sillä ennen kaikilla oli silmillään iltapäivälehdet ja tupakka suussa. Lähes kaikki polttivat, jopa 13-14v lapset. Nykyään harvinainen näky.