Kesärekryprosessit ovat täysin joustamattomia niille, jotka opiskelevat kaukana kotikaupungista
Ei onnistu Teams-haastattelu, ei onnistu haastattelupäivän siirto. Ei ole kovinkaan joustavaa niille, jotka haluaisivat kesätöihin kotipaikkakunnalle.
Junamatkaa 7 h suuntaansa + kuluja tulee n. 100 €/haastattelu. Mutta keskellä viikkoa on mahdotonta järjestää tuleminen, kun se vaarantaa kurssien läpimenon (läsnäolopakko).
Ovatko muut törmänneet samaan?
Toivottavasti työnantajat pyrkisivät näissä jonkinlaiseen tasapuolisuuteen. Kyseessä isot ketjut Suomessa.
Kommentit (44)
Minulla onnistui kyllä Teams jopa ulkomaille kun olin siellä vaihdossa haun aikana.
Mutta olin toki soittanut työnanatajalle etukäteen ja ilmeisesti herättänyt sen verran mielenkiintoa että olivat tuohon valmiita.
Niin ja sain muuten sen paikan vaikka hakijoita oli todella paljon.
Vierailija kirjoitti:
Miksi työtä pitää hakea kotiseudultaan eikä opiskelupaikkakunnalta?
Oliko tämä vitsi? Kotipaikkakunnalla on oma perhe ja ystäväpiiri. Opiskelupaikkakunnalle ei jää ketään tuttua kesäksi.
Hakijoita on niin paljon ettei työnantajan tarvitse joustaa milliäkään. Ikävä kyllä.
En ymmärrä valitusta. Käytännössä siis olet hakemassa töitä jostain muulta kuin missä asut. Valitat että työnantaja ei anna sinulle erioikeuksia sillä syyllä että olet aiemmin asunut kyseisellä paikkakunnalla. Ei tämä "ongelma" liity mitenkään opiskelijastatukseen. Jokainen työnhakija, joka hakee töitä muualta kuin missä asuu, kohtaa saman ongelman - kuinka päästä haastatteluun paikkakunnalle joka on kaukana asuinpaikasta.
Suoraan sanottuna se ei ole työnantajan ongelma. Heillä todennäköisesti on satoja hakijoita myös lähempää, ja harvoin kyseessä on hakija jolla olisi ehtinyt kertyä jotain erikoistaitoja. Joten ei sellaiselle myöskään järjestetä erikoiskohtelua.
Voi näitä lumihiutaleita jotka kuvittelee että just Mulle pitää saada poikkeus.
Ps. Kotipaikkakunta on se missä asut. Sun kotipaikkakunta on siis se opiskelupaikkakunta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi työtä pitää hakea kotiseudultaan eikä opiskelupaikkakunnalta?
Oliko tämä vitsi? Kotipaikkakunnalla on oma perhe ja ystäväpiiri. Opiskelupaikkakunnalle ei jää ketään tuttua kesäksi.
Siis puhutaanko nyt jostain lukiolaisista? Kyllähän aikuinen korkeakouluopiskelija siirtää elämänsä muuton mukana, kuulostaa lapselliselta olla jotenkin vielä kiinni synnyinpaikassaan. Sano vielä että se opiskelija olisi muuttamassa kesäksi takaisin isin ja äiskän luo 😂??
Menipä tämäkin ketju haukkumiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Tulijoita kyllä on, kilpailu kovaa. Miten pääsisit töihin tulemaan jos edes haastatteluun et pääse? Koulusta voi varmasti ajoissa sopia korvaavat tehtävät poissaolon vuoksi kun kyseessä työhaastattelu.
Miten niin "varmasti"? Omassa yliopistossani esim. kemian laboratoriokursseille on varattu tasan tarkkaan tietyt päivät, joiden aikana kurssi täytyy suorittaa. Korvaavia päiviä ei usein pystytä järjestämään edes silloin kun poissaolosta on lääkärintodistus, koska tilat on muina päivinä muiden käytössä eikä sinne voida ottaa ylimääräistä opiskelijaa tekemään omia projektejaan. Ja koska laboratoriohommat on käytännön työtä, poissaoloja ei ymmärrettävistä syistä voi korvata osoittamalla teoreettista osaamista. Minäkin olen joutunut lykkäämään yhden laboratoriokurssin vuodella, kun sairastuin huonoon aikaan flunssaan.
Yleensä kesätyöt haetaan opiskelupaikkakunnalta tai lähistöltä, jotta hyvässä tapauksessa työtä voidaan jatkaa osa-aikaisena opiskelujen ohessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap jatkaa. Jo kolme työnantajaa on toiminut näin, mikä on todella ikävää, kun opiskelija pääsi cv:n, hakemuksen ja ennakkotestien perusteella haastatteluvaiheeseen.
Nyt on valitettavasti joka paikkaan hakijoita pilvin pimein, että työnantajilla on "varaa" tiputtaa jatkosta pois he, joille se annettu työhaastatteluaika ei sovi. Ei ole reilua, mutta valitettava todellisuus.
Näin, ja muistuttaisin, että sama kohtalo voi olla jollei vastaa puhelimeen, oli se sitten periaatteesta tai siksi ettei ehtinyt.
Vierailija kirjoitti:
Yleensä kesätyöt haetaan opiskelupaikkakunnalta tai lähistöltä, jotta hyvässä tapauksessa työtä voidaan jatkaa osa-aikaisena opiskelujen ohessa.
Siis "yleensä" korkeakouluopiskelijat jäävät kesäksi opiskelupaikkakunnalle? Voisin väittää, että yleensä on toisin päin. Opiskelijapaikkakunnalle ei kiinnittäydytä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä kesätyöt haetaan opiskelupaikkakunnalta tai lähistöltä, jotta hyvässä tapauksessa työtä voidaan jatkaa osa-aikaisena opiskelujen ohessa.
Siis "yleensä" korkeakouluopiskelijat jäävät kesäksi opiskelupaikkakunnalle? Voisin väittää, että yleensä on toisin päin. Opiskelijapaikkakunnalle ei kiinnittäydytä.
Minä en tunne ketään joka olisi säännöllisesti (tai itseasiassa kertaakaan) muuttanut joka kesäksi takaisin lapsuusiän paikkakunnalle. Johan siitä tulisi hirveät muuttokulut ja asunnon etsimisen tuska kaksi kertaa vuodessa. Useimmiten se uusi kotipaikkakunta on isompikin, ja sieltä on helpompi saada niitä kesätöitä.
Elääkö nämä sun kuplan ihmiset siis 5-6 vuotta jotain "väliaikaiselämää" jossa he eivät edes koe oikeasti asuvansa sillä opiskelupaikkakunnallaan? Todella outoa.
Sillä sekunnilla kun muutin opiskelemaan, tuli uudesta kaupungista mun kotikaupunki, myös myöhemmin kun olen muuttanut töiden perässä useaan otteeseen. Tosi omituinen ajatus että ihminen muuttaa jonnekin pysyvästi (vuosikausia on pysyvä) mutta henkisesti on vielä jumissa ajatellen vanhaa asuinpaikkaansa "kotikaupunkina"!
Tässä keskustellaan vastuullisesta ja oikeudenmukaisesta rekryprosessista. Ei ole tarkoitus mollata ketään.
Mutta esim. pienet opiskelijaboksit ja soluasunnot eivät ole kovinkaan kodinomaisia ja kyllä monilla on lämpimät suhteet perheeseen ja alkuperäisen kotikunnan ystäviin. Ei ole poikkeuksellista viettää kesät lapsuudenkodissa.
Vierailija kirjoitti:
Tässä keskustellaan vastuullisesta ja oikeudenmukaisesta rekryprosessista. Ei ole tarkoitus mollata ketään.
Mutta esim. pienet opiskelijaboksit ja soluasunnot eivät ole kovinkaan kodinomaisia ja kyllä monilla on lämpimät suhteet perheeseen ja alkuperäisen kotikunnan ystäviin. Ei ole poikkeuksellista viettää kesät lapsuudenkodissa.
Puhutaan siis keskimäärin 20v+ ihmisistä jotka oikeasti muuttaa kesäksi asumaan vanhempiensa luo, vähän kuin lapseksi taas? Wau, ihmekös osa ihmisistä on niin lapsellisen tuntuisia vielä siinä iässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä keskustellaan vastuullisesta ja oikeudenmukaisesta rekryprosessista. Ei ole tarkoitus mollata ketään.
Mutta esim. pienet opiskelijaboksit ja soluasunnot eivät ole kovinkaan kodinomaisia ja kyllä monilla on lämpimät suhteet perheeseen ja alkuperäisen kotikunnan ystäviin. Ei ole poikkeuksellista viettää kesät lapsuudenkodissa.
Puhutaan siis keskimäärin 20v+ ihmisistä jotka oikeasti muuttaa kesäksi asumaan vanhempiensa luo, vähän kuin lapseksi taas? Wau, ihmekös osa ihmisistä on niin lapsellisen tuntuisia vielä siinä iässä.
Monihan ei ole tuossa iässä vielä missään opiskelemassa.
Vierailija kirjoitti:
Tässä keskustellaan vastuullisesta ja oikeudenmukaisesta rekryprosessista. Ei ole tarkoitus mollata ketään.
Mutta esim. pienet opiskelijaboksit ja soluasunnot eivät ole kovinkaan kodinomaisia ja kyllä monilla on lämpimät suhteet perheeseen ja alkuperäisen kotikunnan ystäviin. Ei ole poikkeuksellista viettää kesät lapsuudenkodissa.
Juuri niin. Itsenäistymisen ei todellakaan tarvitse tapahtua kertarysäyksellä, kuten monella ei tapahdukaan. Voi olla tosi kiva viettää kesä lapsuudenperheen kanssa, tavata vanhoja kavereita, käydä viikonloppuisin mökillä yms. Opiskelupaikkakunnalla voi olla yksinäistä möllöttää pienessä opiskelijaboksissa kun opiskelijatoiminta hiljenee, monet muutkin harrastukset on kesätauolla ja uudet kaveritkin voi muuttaa lapsuudenperheen ja/tai kesätöiden perässä kesäksi muualle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä keskustellaan vastuullisesta ja oikeudenmukaisesta rekryprosessista. Ei ole tarkoitus mollata ketään.
Mutta esim. pienet opiskelijaboksit ja soluasunnot eivät ole kovinkaan kodinomaisia ja kyllä monilla on lämpimät suhteet perheeseen ja alkuperäisen kotikunnan ystäviin. Ei ole poikkeuksellista viettää kesät lapsuudenkodissa.
Puhutaan siis keskimäärin 20v+ ihmisistä jotka oikeasti muuttaa kesäksi asumaan vanhempiensa luo, vähän kuin lapseksi taas? Wau, ihmekös osa ihmisistä on niin lapsellisen tuntuisia vielä siinä iässä.
Monessa muussa maassa on täysin normaalia, että parikymppiset asuu jatkuvasti lapsuudenkodissaan. Ja siinä on paljon hyviäkin puolia, kun ei saa päättää kaikesta itse vaan täytyy ottaa muutkin perheenjäsenet huomioon ja sopia yhdessä asioista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulijoita kyllä on, kilpailu kovaa. Miten pääsisit töihin tulemaan jos edes haastatteluun et pääse? Koulusta voi varmasti ajoissa sopia korvaavat tehtävät poissaolon vuoksi kun kyseessä työhaastattelu.
Miten niin "varmasti"? Omassa yliopistossani esim. kemian laboratoriokursseille on varattu tasan tarkkaan tietyt päivät, joiden aikana kurssi täytyy suorittaa. Korvaavia päiviä ei usein pystytä järjestämään edes silloin kun poissaolosta on lääkärintodistus, koska tilat on muina päivinä muiden käytössä eikä sinne voida ottaa ylimääräistä opiskelijaa tekemään omia projektejaan. Ja koska laboratoriohommat on käytännön työtä, poissaoloja ei ymmärrettävistä syistä voi korvata osoittamalla teoreettista osaamista. Minäkin olen joutunut lykkäämään yhden laboratoriokurssin vuodella, kun sairastuin huonoon aikaan flunssaan.
Noinhan se menee, ettei edes lääkärinlausunto riitä aina, mistään muusta puhumattakaan. Jokainen voi miettiä kuinka mahdottomaksi homma menisi, jos kaikki työhaastattelut otettaisiin opiskelupaikalla huomioon - kyse kun ei ole vain yhdestä opiskelijasta, joka menee yhteen työhaastatteluun, vaan työhaastatteluja tulee yhden opettajan/luennoitsijan opiskelijoiden kohdalle helposti jopa satoja vuodessa. Ja jos opiskelijoille annetaan työhaastattelun perusteella erityisjärjestelyjä, eikö erityisjärjestelyjä pitäisi saada myös syistä x ja y?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä keskustellaan vastuullisesta ja oikeudenmukaisesta rekryprosessista. Ei ole tarkoitus mollata ketään.
Mutta esim. pienet opiskelijaboksit ja soluasunnot eivät ole kovinkaan kodinomaisia ja kyllä monilla on lämpimät suhteet perheeseen ja alkuperäisen kotikunnan ystäviin. Ei ole poikkeuksellista viettää kesät lapsuudenkodissa.
Juuri niin. Itsenäistymisen ei todellakaan tarvitse tapahtua kertarysäyksellä, kuten monella ei tapahdukaan. Voi olla tosi kiva viettää kesä lapsuudenperheen kanssa, tavata vanhoja kavereita, käydä viikonloppuisin mökillä yms. Opiskelupaikkakunnalla voi olla yksinäistä möllöttää pienessä opiskelijaboksissa kun opiskelijatoiminta hiljenee, monet muutkin harrastukset on kesätauolla ja uudet kaveritkin voi muuttaa lapsuudenperheen ja/tai kesätöiden perässä kesäksi muualle.
Sellaista se aikuisen elämä on, käydään (kesä)töissä ja keksitään itselleen tekemistä, eikä kukaan ole valmiina viihdyttämässä. Mutta jotenkin saat tämän kuulostamaan kamalalta kohtalolta?
Vierailija kirjoitti:
Sellaista se aikuisen elämä on, käydään (kesä)töissä ja keksitään itselleen tekemistä, eikä kukaan ole valmiina viihdyttämässä. Mutta jotenkin saat tämän kuulostamaan kamalalta kohtalolta?
Itsehän sinä koitat saada sen kuulostamaan aikuistumisen esteenä, jos parikymppinen asuu kesäisin vanhempiensa luona. Ihan kuin 9 kuukautta vuodessa itsenäistä elämää opiskelijaboksissa ei riittäisi mihinkään.
Elämä ei ole aina reilua. Ei nuorille eikä vähän vanhemmillekaan.