Loma uusperheessä - erillään?
Suhteessa on ollut jonkin verran haasteita viime aikoina, tuntuu että ärsytän miestä joka solullani ja kaikki mitä sanon, hermostuttaa häntä entisestään. Edessä onkin talviloma puolison ja tämän lapsen kanssa, joka oli tarkoitus viettää yhdessä anoppilassa. Olen alkanut nyt kuitenkin pohtimaan, olisiko yksinkertaisesti järkevämpää antaa puolison lomailla oman perheensä keskuudessa ja minä jäisin yksin kotiin. Minulle ainakin oma aika tekisi hyvää, sillä sitä ei muutoin ole lähes koskaan, vietämme nimittäin yleensä suurimman osan ajasta yhdessä.
Olen tätä nyt pari kertaa koettanut miehelle hienovaraisesti ehdottaa, mutta vastaukset ovat "enpä tiiä", "kattellaan" ja "et kai sinä nyt yksin kotiin jää". Olenko vain itse sitten sokea ehdotukseni kauheudelle vai mitä mies pelkää, miksi on niin vastahakoinen tähän asiaan? Luulisi, että mieskin haluaisi viettää kaksin lapsensa ja vanhempiensa kanssa aikaa ilman minua.
Kommentit (39)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelkää että vanhempansa luulevat teidän eronneen jos et mene mukaan.
Mulla on vielä oikein hyvät välit anoppiin, joten mietin sitäkin, että hyvin voisin hälle laittaa viestin ettei mikään ole huonosti, kunhan haluan lomailla itekseni. Miehen lapsi on meillä siis kaikki lomat aina, eli tekisi kai oma aika senkin suhteen hyvää. AP
Mitä enemmän selittelee, sitä syvempää kuoppaa kaivaa itselleen Eli et todellakaan ala lähettelemään mitään veistejä.
(ja se ero roikkuu ilmassa)
Mies haluaa erota mutta ilmainen piika on vaikea saada.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
😮 Eikö aikuinen ihminen voi jäädä kotiin jos niin haluaa, vai lapsiako te vielä olette. "Isi, äiti, saanko jäädä kotiin". 😅 👶
Ei ole tarkoitus loukata toista, etenkin kun tiedän että hän lähtökohtaisesti toivoo että toimitaan yhdessä perheenä. Siksi ei ole ihan niin helppoa sanoa, että heippa vaan, menkää keskenänne. :D AP
Jotain on perustavanlaatuisesti pielessä, jos kumppani loukkaantuu siitä, että toinen asiallisesti ja ystävällisesti kertoo, että haluaisi olla hiihtoloman kotona. Just tuon tyyppiset suhteet ovat minusta ajatuksenakin ahdistavia: että oletus on aina, että kaikki tehdään yhdessä, ja pienikin halu tehdä jotain erillään koetaan heti loukkaukseksi, ongelmaksi ja epänormaaliksi.
Ap on kirjoittanut tänne ennenkin, tykkää olla kynnysmatto ja uhri. Kertoo aina yrittäneensä jotain hienovaraisesti sanoa agressiiviselle sikamiehelleen. Tai ehkä nää on trolleja ja ap on sinkku.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelkää että vanhempansa luulevat teidän eronneen jos et mene mukaan.
Mulla on vielä oikein hyvät välit anoppiin, joten mietin sitäkin, että hyvin voisin hälle laittaa viestin ettei mikään ole huonosti, kunhan haluan lomailla itekseni. Miehen lapsi on meillä siis kaikki lomat aina, eli tekisi kai oma aika senkin suhteen hyvää. AP
Kuten joku jo sanoikin, tuollainen selittelyviesti vaikuttaisi todella oudolta.
Vierailija kirjoitti:
Ap on kirjoittanut tänne ennenkin, tykkää olla kynnysmatto ja uhri. Kertoo aina yrittäneensä jotain hienovaraisesti sanoa agressiiviselle sikamiehelleen. Tai ehkä nää on trolleja ja ap on sinkku.
Anteeksi, mutta en ole koskaan ennen kirjoittanut tälle palstalle yhtään mitään (lähinnä koska mulla ei ole lapsia ja/tai en ole keski-ikäinen), enkä kertonut aggressiivisesta sikamiehestä. Olisinpa trolli ja sinkku, niin ei olisi oikeita ongelmia :DD AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"tuntuu että ärsytän miestä joka solullani ja kaikki mitä sanon, hermostuttaa häntä entisestään."
Pitäisiköhän tämä asia keskustella ensin läpi ja sitten vasta miettiä lomaa?
Uskotko jos sanon, että on muuten koetettu keskustella. Tällainen ihmistyyppi, joka ahdistuu/loukkaantuu, mutta ei halua kertoa syytä, on melko hankala keskustelukaveri... Oon siis koettanut. :-( AP
Eli ongelma on suurempi kuin yksi loma...pieni kauna tai ärsytys kasvaa hiljaisuudessa kokoaan suuremmaksi? Hyvässä parisuhteessa pitää olla toimiva keskustelukulttuuri, jotta yhteys toiseen ihmiseen säilyy. Jos ei halua puhua toiselle tai koe mitään tarvetta kertoa, mitä oman pään sisällä liikkuu se on viesti suhteen tilasta, ei ole halua olla yhteydessä toiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelkää että vanhempansa luulevat teidän eronneen jos et mene mukaan.
Mulla on vielä oikein hyvät välit anoppiin, joten mietin sitäkin, että hyvin voisin hälle laittaa viestin ettei mikään ole huonosti, kunhan haluan lomailla itekseni. Miehen lapsi on meillä siis kaikki lomat aina, eli tekisi kai oma aika senkin suhteen hyvää. AP
Kuten joku jo sanoikin, tuollainen selittelyviesti vaikuttaisi todella oudolta.
Nojoo, ehkä jätän selittelemättä. On se nyt ajateltuna kieltämättä ehkä vähän erikoinen.
Otat pari päivää itsellesi aikaa ja kysyt pari tiukkaan kysymystä itseltäsi ja menet perässä, jos tulee ikävä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
😮 Eikö aikuinen ihminen voi jäädä kotiin jos niin haluaa, vai lapsiako te vielä olette. "Isi, äiti, saanko jäädä kotiin". 😅 👶
Ei ole tarkoitus loukata toista, etenkin kun tiedän että hän lähtökohtaisesti toivoo että toimitaan yhdessä perheenä. Siksi ei ole ihan niin helppoa sanoa, että heippa vaan, menkää keskenänne. :D AP
Toimiva suhde ei vaadi sitä,että aina ollaan yhdessä. Huonossa suhteessa voi olla läheisriippuvaisuutta. Tärkeää saada omaa aikaa jos sitä kaipaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on kirjoittanut tänne ennenkin, tykkää olla kynnysmatto ja uhri. Kertoo aina yrittäneensä jotain hienovaraisesti sanoa agressiiviselle sikamiehelleen. Tai ehkä nää on trolleja ja ap on sinkku.
Anteeksi, mutta en ole koskaan ennen kirjoittanut tälle palstalle yhtään mitään (lähinnä koska mulla ei ole lapsia ja/tai en ole keski-ikäinen), enkä kertonut aggressiivisesta sikamiehestä. Olisinpa trolli ja sinkku, niin ei olisi oikeita ongelmia :DD AP
Hih hih hih
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"tuntuu että ärsytän miestä joka solullani ja kaikki mitä sanon, hermostuttaa häntä entisestään."
Pitäisiköhän tämä asia keskustella ensin läpi ja sitten vasta miettiä lomaa?
Uskotko jos sanon, että on muuten koetettu keskustella. Tällainen ihmistyyppi, joka ahdistuu/loukkaantuu, mutta ei halua kertoa syytä, on melko hankala keskustelukaveri... Oon siis koettanut. :-( AP
Eikö tuollainen vaikuta lainkaan omaan haluusi olla suhteessa? Ainakin itselläni hiipuu kiinnostus ja ihastus aika tehokkaasti jo tapailu-vaiheessa, viimeistään seurustelun alkuvaiheessa, kun nämä ominaisuudet alkavat alun vieraskoreuden jälkeen paljastua. En siis ikinä pääsisi hankalan, vaikean, minua huomioimattoman ihmisen kanssa ihastumisen syvenemisvaiheeseen tai rakastumiseen, koska ihmisen oma käytös estäisi sen. En siis pystyisi ajattelemaan hänestä, että hän on "ihana mies" ja "sellainen, jonka kanssa haluan olla", jos toinen käyttäytyy kaikkea muuta kuin ihanasti ja jos hän on sellainen, jonka kanssa nimenomaan EN halua olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
😮 Eikö aikuinen ihminen voi jäädä kotiin jos niin haluaa, vai lapsiako te vielä olette. "Isi, äiti, saanko jäädä kotiin". 😅 👶
Ei ole tarkoitus loukata toista, etenkin kun tiedän että hän lähtökohtaisesti toivoo että toimitaan yhdessä perheenä. Siksi ei ole ihan niin helppoa sanoa, että heippa vaan, menkää keskenänne. :D AP
Eli et osaa sanoa ei? Kannattaisiko opetella? Parisuhteessa(ydinperheessäkin) saa ja pitää olla jotain omaakin, eikä vain hakea kaikkea elämään sen perheen ja parisuhteen kautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
😮 Eikö aikuinen ihminen voi jäädä kotiin jos niin haluaa, vai lapsiako te vielä olette. "Isi, äiti, saanko jäädä kotiin". 😅 👶
Ei ole tarkoitus loukata toista, etenkin kun tiedän että hän lähtökohtaisesti toivoo että toimitaan yhdessä perheenä. Siksi ei ole ihan niin helppoa sanoa, että heippa vaan, menkää keskenänne. :D AP
Otat niskoillesi miehen tunteen, koska tunnet olevasi vastuussa hänen tunteesta? Miehen kielteinen tunne on kritiikkiä sinua kohtaan? Teidän suhteessa ei yleensä uskalleta puhua säästä tai uutisista kummemmista asioista. Parisuhde on jo liian arka aihe keskusteltavaksi?
Uusperheessä lähi-äitipuolena voin todeta, että välillä on reissattu ja lomailtu erillään, välillä yhdessä. Välillä lapset olleet mulla ja välillä miehellä. Ei mitään ongelmaa, mulle miehen lapsi on kuin oma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
😮 Eikö aikuinen ihminen voi jäädä kotiin jos niin haluaa, vai lapsiako te vielä olette. "Isi, äiti, saanko jäädä kotiin". 😅 👶
Ei ole tarkoitus loukata toista, etenkin kun tiedän että hän lähtökohtaisesti toivoo että toimitaan yhdessä perheenä. Siksi ei ole ihan niin helppoa sanoa, että heippa vaan, menkää keskenänne. :D AP
Eli et osaa sanoa ei? Kannattaisiko opetella? Parisuhteessa(ydinperheessäkin) saa ja pitää olla jotain omaakin, eikä vain hakea kaikkea elämään sen perheen ja parisuhteen kautta.
Näin juuri. Ja perheenjäsenten keskinäisille suhteille tekee hyvää, että välillä jotkut perheenjäsenet tekevät asioita vaikkapa kahdestaan. Esim. nyt isä ja lapsi. Ja sitten joskus aikuisilla voi olla omat treffit ilman lasta.
Itselleni tulee klaustrofobinen olo niistä suhteista/perheistä, joissa kaikki tehdään aina porukalla, ja ainakaan itse en missään tapauksessa haluaisi viettää koko lomaviikkoa missään anoppilassa - tai yhtään kenenkään sukulaisen luona, en edes omien vanhempieni luona. Ahdistavinta olisi, jos olisi tällainen velvoite ihan vain parisuhteen takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on kirjoittanut tänne ennenkin, tykkää olla kynnysmatto ja uhri. Kertoo aina yrittäneensä jotain hienovaraisesti sanoa agressiiviselle sikamiehelleen. Tai ehkä nää on trolleja ja ap on sinkku.
Anteeksi, mutta en ole koskaan ennen kirjoittanut tälle palstalle yhtään mitään (lähinnä koska mulla ei ole lapsia ja/tai en ole keski-ikäinen), enkä kertonut aggressiivisesta sikamiehestä. Olisinpa trolli ja sinkku, niin ei olisi oikeita ongelmia :DD AP
Heh, parisuhde on sinun henkilökohtainen valintasi eli suhteessa ei ole mikään pakko olla...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
😮 Eikö aikuinen ihminen voi jäädä kotiin jos niin haluaa, vai lapsiako te vielä olette. "Isi, äiti, saanko jäädä kotiin". 😅 👶
Ei ole tarkoitus loukata toista, etenkin kun tiedän että hän lähtökohtaisesti toivoo että toimitaan yhdessä perheenä. Siksi ei ole ihan niin helppoa sanoa, että heippa vaan, menkää keskenänne. :D AP
Otat niskoillesi miehen tunteen, koska tunnet olevasi vastuussa hänen tunteesta? Miehen kielteinen tunne on kritiikkiä sinua kohtaan? Teidän suhteessa ei yleensä uskalleta puhua säästä tai uutisista kummemmista asioista. Parisuhde on jo liian arka aihe keskusteltavaksi?
Niin, nyt riidellään pintapuolisella asialla, kun ne ongelmat on syvemmällä.
Uskotko jos sanon, että on muuten koetettu keskustella. Tällainen ihmistyyppi, joka ahdistuu/loukkaantuu, mutta ei halua kertoa syytä, on melko hankala keskustelukaveri... Oon siis koettanut. :-( AP