Listatkaa mulle syitä parantua syömishäiriöstä!
Kolme päivää normaalia syömistä takana ja nyt jo tökkii. Turvonnut, likainen ja iso olo. Mistä motivaatio paranemiseen? En varmaan ole siihen valmis tai jotain.
Kommentit (21)
Toinen hyödyllinen asia on opetella pois "kaikki tai ei mitään" -ajattelusta. Vaikka epäonnistuisin tänään, voin silti onnistua huomenna. Ei kannata luovuttaa, vaikka tulisi takapakkia.
Suosittelen! Mene lääkäriin ja pyydä lähete tänne. https://www.terveyskyla.fi/ ja siellä on Terveyskylän talot ja siellä syömishäiriöt. Sinne ei pääse kuin lähetteellä!
Haluatko elää? Haluatko elää terveenä?
Se tunne, kun pystyt vihdoin syömään normaalisti ilman itseinhoa ja nauttimaan ruoasta. Ihanaa. Tärkeintä on olla TERVE ja hyvinvoiva ja syömishäiriö päinvastoin vie sun terveyden ja pahimmillaan jopa hengen.
Olet hyvä just sellaisena kuin olet.
Olisit onnellisempi kun ruoka ei ole pakkomielle ja osaisit suhtautua siihen normaalisti.
Oma terveys. Jaksaminen, nukkuminen, kohtuullisuuden oppiminen.
Se tunne, kun joskus huomaa että on tänään nukkunut hyvin, jaksanut liikkua, syönyt normaalisti ja olet vielä ehkä iloinen.
Kannattaa pysyä kaukana somesta, siellä tulee väkisinkin vastaan kauniita ihmisiä (=muokattuja kuvia) niin on vaikea olla vertaamatta itseään heihin. Vaikka olisit itse kuinka kaunis niin näet itsesi aina rumana jos katselet niitä käsiteltyjä kuvia.
Hyvin voivassa kehossa on kivempi olla. Se on totta, että syöminen vie verenkiertoa pois aivoista ja väsyttää, eli olo on "tukkoisempi". Tätä voi hallita vaikka niin, että syö vain klo 12-20 välillä ja aamut nauttii kirkkaasta mielestä. Ruuan kannattaa olla myös nautinnollista, esim. herkulliset salaatit ja namit!
Minkälaista elämää haluat elää?
Onko se mahdollista jos sinulla on syömishäiriö?
Olet kehittänyt ulkonäöstä pakkomielteen koska luulet että kauneus ja hoikkuus on ainoa keinosi saada rakkautta ja hyväksyntää. Niin kauan kuin pidät tuosta uskomuksesta kiinni tulet olemaan ahdistunut ja onneton. Vaikka näyttäisit huippumallilta ne samat traumasi jotka s.häiriön aiheuttavat olisivat edelleen ongelmasi. Syömishäiriö eristää sinut yksinäisyyteen ja estää normaalin henkisen kehityksen.
Anorektisia ja itsekeskeisiä kontrollifriikkejä ei jaksa kukaan
Kun vatsa on tasapainossa, ravintoaineet imeytyvät paremmin ja tulee terveempi olo. Ab-piimä voi myös auttaa jos on bakteeritasapainossa jotain. Ja iho tykkää myös. Nukkuminen on helpompaa kenties, jos on jotain terveellistä ja normaalia. Ei ole pakko syödä vehnää kauheasti, voi olla vaikka ruispala. Voi keskittyä muuhun kuin syömiseen eli johonkin ok aiheisiin, vaikka elämässä on välipalat tms.
- keskittymisongelmat helpottavat
- jaksat liikkua ihan eri tavalla
- voit välttää lapsettomuuden/osteoporoosin/ennenaikaisen rupsahtamisen
- ei palella koko ajan
- turvotukset vähenevät ajan kanssa
Koska oman ainoan kehonsa ja "kotinsa" rääkkääminen on julmaa. Miksi kohtelisit kehoasi julmasti? Tuskin kenenkään muunkaan kehoa suostuisit rääkkäämään? Vaali ja ravitse itseäsi, anna kehollesi se, mitä se tarvitsee. Jos ei ole terveyttä ja vapautta, on elämä aika piskuista ja rajoittunutta. Elä ja nauti ja suuntaa huomiosi kehosi ulkopuoliseen maailmaan! Siihen kaikkeen, mitä näet ja kuulet ja mitä ympärilläsi tapahtuu. Toisiin ihmisiin! Mitä enemmän elät mielesi sisällä, tarkkailet kehoasi, sitä sairaampi, rajoittuneempi ja pakko-oireisempi olet. Terveys ja vapaus on itseisarvo, elämä on tarkoitettu elettäväksi, ei kontrolloitavaksi. <3
Jatka sinnillä vaan parantumisen tiellä. <3
Vapaus. Saat vapauden niiltä inhottavilta ajatuksilta. Aliravitsemus heikentää sun kykyä vastustaa syömishäiriötä ja niitä ajatuksia. Ravittu keho ja mieli jaksaa tuntea myös hyviä ajatuksia.
Jaksat liikkua ulkona, tavata ihmisiä, nauttia kaikesta mitä maailmalla on tarjota. Syömishäiriön päätepiste on kuitenkin kuolema, muista se.
Aluksi tuntuu varmasti vaikealta ja ruuan määrä tuntuu ihan liian suurelta kun on tottunut näännyttämään itseäsi. Mutta luota prosessiin. Luota siihen, vaikka paraneminen vie aikaa ja takapakkejakin voi tulla. Joku päivä vielä kiität itseäsi siitä, että jaksoit taistella elämäsi puolesta.
Olen tosi ylpeä susta, että olet päättänyt yrittää <3
Se ei ole kaunista kun luut näkyy. Mieti sitä.
Mulle se oli, että terveys on kaunista. Ja tuntui nurinkuriselta ulkonäön takia tuhota terveyttään, joka lopulta vaan rumentaa.
Elämä on myös huomattavasti vapaampaa, kun kaikki ei koko ajan pyöri syömisen ympärillä.