Ahdistus nostaa taas päätään

Vierailija kirjoitti:

Eniten stressaa se, että saanko palkan oikein perjantaina kun palkoissa kämmätty. Talous tiukilla ja tarvitsen ne rahat oikeasti nyt.

Ap

Näkyykö sulla palkkalaskelmaa verkkopankissa? Jos näkyy, tarkista se ja ota heti yhteys Hr:ään jos on virheitä.

Ja jos joku lasku uhkaa erääntyä, ota yhteys sinne firmaan ja pyydä maksuaikaa lisää. Meillä ainakin se onnistuu.

Vierailija kirjoitti:

En osaa muuten neuvoa mutta kokemuksen pohjalta niin yritä saada sairaslomaa tai jotain kun itse poltin itseni täysin ja jäin kokonaan työelämästä eikä ahdistus loppunut kun tilalle tuli sitten täysin tyhjä elämä ilman mitään tekemistä jota jatkunut jo vuosia.

En mä voi ottaa sairauslomaa. Mä suoritan nyt viimeistä työharjoittelua enkä mä voi enää tätä siirtää. Olen jo kahdesti keskeyttänyt harjoittelun kun ei vain ole pystynyt. Nyt on ehkä paikka josssa jaksan hoitaa asian loppuun ja sinne mulla on työsopimuskin jo valmistumisen jälkeiseksi ajaksi.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eniten stressaa se, että saanko palkan oikein perjantaina kun palkoissa kämmätty. Talous tiukilla ja tarvitsen ne rahat oikeasti nyt.

Ap

Näkyykö sulla palkkalaskelmaa verkkopankissa? Jos näkyy, tarkista se ja ota heti yhteys Hr:ään jos on virheitä.

Ja jos joku lasku uhkaa erääntyä, ota yhteys sinne firmaan ja pyydä maksuaikaa lisää. Meillä ainakin se onnistuu.

Ei se siellä näy vaan meille tulee palkkalaskelma omapostiin ja se tulee huomenna tai torstaina. Me ei saada ottaa itse yhteyttä palkkoihin vaan kaikki menee esimiehen kautta. Ei mulla ole edes tiedossa mihin pitäisi ottaa yhteyttä. Ei tässä ole nyt vain laskuista kyse vaan pitäisi syödäkin jotakin ja autoa tankata.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Mä en enää jaksaisi tätä paskaa olotilaa. Mä haluaisin olla vielä onnellinen joku päivä, mutta kun ei. Aina tulee jotakin pahaa mun elämään. Aina kun menee hetken hyvin, niin jotakin pahaa tapahtuu. On ollut näin jo nuoresta asti eikä ole ollut omista valinnoista kiinni. En vain jaksaisi enää. Olen niin väsynyt tähän enkä enää jaksa edes yrittää mitään kun kaikki menee kuitenkin pilalle.

Ap

Hyvin monille ihmisille tapahtuu myös huonoja asioita. Ei pelkästään hyviä. Hetken menee hyvin ja tulee taas vastoinkäymisiä tai menetyksiä. Siihen pitää asennoitua niin, että se kuuluu ihmisen elämään. Ulkopuolelta voi näyttää, että toisten elämä on helppoa. Harvoin se on, mutta tunteiden käsittelyä voi opetella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en enää jaksaisi tätä paskaa olotilaa. Mä haluaisin olla vielä onnellinen joku päivä, mutta kun ei. Aina tulee jotakin pahaa mun elämään. Aina kun menee hetken hyvin, niin jotakin pahaa tapahtuu. On ollut näin jo nuoresta asti eikä ole ollut omista valinnoista kiinni. En vain jaksaisi enää. Olen niin väsynyt tähän enkä enää jaksa edes yrittää mitään kun kaikki menee kuitenkin pilalle.

Ap

Hyvin monille ihmisille tapahtuu myös huonoja asioita. Ei pelkästään hyviä. Hetken menee hyvin ja tulee taas vastoinkäymisiä tai menetyksiä. Siihen pitää asennoitua niin, että se kuuluu ihmisen elämään. Ulkopuolelta voi näyttää, että toisten elämä on helppoa. Harvoin se on, mutta tunteiden käsittelyä voi opetella.

Mä en vain jaksa enää. Ei ole mitään pikkujuttuja ollut elämässä. Asioita joita ei kyllä kaikki koe vaikka vaikeaa voisikin olla.

Ap

Miksi sinä ennakkoon murehdit perjantain palkkaa? Kuules, kyllä surua ja ahdistusta elämäänsä saa, jos hakemalla hakee syitä ahdistua. Ahdistu sitten perjantaina, jos palkka on väärin, mutta ei jestas sentään etukäteen kannata alkaa murehtimaan asiaa, joka saattaa mennä myös ihan hyvin.

chillaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en enää jaksaisi tätä paskaa olotilaa. Mä haluaisin olla vielä onnellinen joku päivä, mutta kun ei. Aina tulee jotakin pahaa mun elämään. Aina kun menee hetken hyvin, niin jotakin pahaa tapahtuu. On ollut näin jo nuoresta asti eikä ole ollut omista valinnoista kiinni. En vain jaksaisi enää. Olen niin väsynyt tähän enkä enää jaksa edes yrittää mitään kun kaikki menee kuitenkin pilalle.

Ap

Hyvin monille ihmisille tapahtuu myös huonoja asioita. Ei pelkästään hyviä. Hetken menee hyvin ja tulee taas vastoinkäymisiä tai menetyksiä. Siihen pitää asennoitua niin, että se kuuluu ihmisen elämään. Ulkopuolelta voi näyttää, että toisten elämä on helppoa. Harvoin se on, mutta tunteiden käsittelyä voi opetella.

Mä en vain jaksa enää. Ei ole mitään pikkujuttuja ollut elämässä. A

Taisit loukkaantua. En tarkoittanut sitä vähätellen, että sinä olisit kokenut pikkujuttuja. Päin vastoin tarkoitin, että moni muukin ihminen kokee suuria vastoinkäymisiä ja menetyksiä, koska ne kuuluu elämään. Sitten taas jossain vaiheessa paistaa aurinko risukasaankin.

Minä tiedän, mistä puhun, koska äitini kuoli, kun olin 6-vuotias. Se on paha ikä ihmiselle menettää äitinsä äkillisesti. Isä alkoi juoda. Minusta tuntui ala-asteen ensimmäiset vuodet, että kenelläkään muulla ei ikinä ole niin vaikeaa. Eihän se pidä paikkaansa. Jollain on vaikeaa 6-10-vuotiaana ja toisen kohdalle se osuu vaikkapa 11-15-vuotiaana.

Olen myös oppinut elämässä sen, että surusta pitää osata päästää irti. Menetin vauvani raskauden puolivälissä. Jäin suremaan pitkäksi aikaa. Tuntui, että kaikilla tutuilla oli onnistuneet raskaudet, ja minun vauvani sydän ei jaksanut lyödä kuin raskauden puoliväliin. Sitäkin sattuu. Elämä on hauras. Pitää uskaltaa päästää surusta myös irti. Jos joka päivä muistelee, mitä on ollut ja tapahtunut, ei pääse eteenpäin. Olen itsekin joutunut käymään ammattilaisen luona puhumassa, tekemässä surutyön loppuun. Kun lähdin sieltä (kolmannen tapaamiskerran lopussa), päätin siinä ulkopuolella, että nyt se on käsitelty, sille asialle tuli piste. Niin on tullut, mutta kyllä siinä auttoi paitsi oma asenne myös se, että keskusteli ammattilaisen kanssa, sai kuuntelijan ja ymmärtäjän, joka auttoi näkemään myös hyvää elämässä, uusia haaveita.

Vierailija kirjoitti:

Miksi sinä ennakkoon murehdit perjantain palkkaa? Kuules, kyllä surua ja ahdistusta elämäänsä saa, jos hakemalla hakee syitä ahdistua. Ahdistu sitten perjantaina, jos palkka on väärin, mutta ei jestas sentään etukäteen kannata alkaa murehtimaan asiaa, joka saattaa mennä myös ihan hyvin.

No totta hel vetissä se stressaa kun ei tiedä tuleeko rahaa ja miten paljon! Miten tässä pitäisi voida olla ihan normaalisti kun tilanne on täysin auki vielä?!? Esimies on kyllä palkkoihin paukuttanut sähköpostia menemään, että asiat pitää korjata, mutta ei olisi ensimmäinen kerta kun palkoissa perseillään.

Ap

Hohhoijaa. Että tiistaina pitää ahdistua, tuleekohan perjantaina tilille palkka oikein. Nyt oikeesti! Ihan joutavaa stressiä otat. Toi on kuin mun naapuri, jota joudun silloin tällöin rauhoittelemaan. Se sai paniikkikohtauksen, kun auto hyytyi. Pitkä tarina sillä autolla, mutta sen paniikkikohtauksen seuraus: ei uskaltanut ajaa tätä kaupunkia pidemmälle yksin. Mä olen ollut jopa kyydissä, kun oli jostain syystä taas pakko olla avuksi, kävi sääliksi. Se stressaa ihan kaikesta. Entäs jos käy sitä tai tätä. Kerran oli suonenveto eli lihaskramppi jalassa, niin se juoksi ovelle kysymään, onkohan hänellä halvausoireita, kun isänsä kuoli aivohalvaukseen. Juu, ei ollut halvausoireita, ihan tavallinen suonenveto, joita jokaisella joskus on. Sitten se on aina, jos tulee jotain pahaa odottamatonta, että miks hänelle aina käy näin. Ei noihin kysymyksiin ole vastausta. Nyt tällä kertaa sinulle kävi huonosti, shit happens. Jollekin toiselle käy huomenna jokin paha juttu.

Vierailija kirjoitti:

Hohhoijaa. Että tiistaina pitää ahdistua, tuleekohan perjantaina tilille palkka oikein. Nyt oikeesti! Ihan joutavaa stressiä otat. Toi on kuin mun naapuri, jota joudun silloin tällöin rauhoittelemaan. Se sai paniikkikohtauksen, kun auto hyytyi. Pitkä tarina sillä autolla, mutta sen paniikkikohtauksen seuraus: ei uskaltanut ajaa tätä kaupunkia pidemmälle yksin. Mä olen ollut jopa kyydissä, kun oli jostain syystä taas pakko olla avuksi, kävi sääliksi. Se stressaa ihan kaikesta. Entäs jos käy sitä tai tätä. Kerran oli suonenveto eli lihaskramppi jalassa, niin se juoksi ovelle kysymään, onkohan hänellä halvausoireita, kun isänsä kuoli aivohalvaukseen. Juu, ei ollut halvausoireita, ihan tavallinen suonenveto, joita jokaisella joskus on. Sitten se on aina, jos tulee jotain pahaa odottamatonta, että miks hänelle aina käy näin. Ei noihin kysymyksiin ole vastausta. Nyt tällä kertaa sinulle kävi huonosti, shit happens. Jollekin toiselle käy huomenna jokin p

Kuules arvon ääliö. Mulla on tilillä 7€ ja risat. Totta hel vetissä se stressaa tuleeko rahaa!!!! Hel vetti vieköön!!!! Olet kusipää. Mene muualle.

Ap

Ja ennen kuin joku alkaa vinkumaan, että miksi juon alkoholia kun tilillä noin vähän rahaa niin korkkasin lahjaksi saamani valkkaripullon! Lisäksi kaapista löytyy yli vuosi sitten ostettu minttuviina.

Ap

Rauhoitu. Ei se ahdistus helpotu stressaamalla. Jos on avioero tullut, etkä ollut siihen millään tavalla syyllinen, niin eikö sitä voi järkeillä niin, että jokaisella meistä on oma vapaa tahto, toista ei voi omistaa. Voi yrittää olla puolisolle hyvä ja lempeä, mutta me kaikki valitsemme oman tahdon mukaisesti. Ehkä sinä olit onnellinen ja hän ei ollut? On asioita, joihin voit vaikuttaa ja asioita, joihin et voi vaikuttaa. Sitten on asioita, joita tapahtuu silti, vaikka sinä voit jonkin verran vaikuttaa omalla toiminnallasi. Älä keskity elämässä niihin asioihin, joihin et voi vaikuttaa, kuten perjantain palkka tilillä. Keskity siihen, mihin voit vaikuttaa, eli opintoihin ja siihen, että sinusta pidetään työntekijänä, jolloin työllistyt. Siihen sinulla on valtaa vaikuttaa. Jos alat meuhkata palkka-asioista, saattaa käydä niin, että tahtomattasi ihmiset voivat saada sinusta negatiivisen mielikuvan, tai jopa neuroottisen. Sillä taas on vaikutusta opintoihin ja työhön. Suosittelen rauhoittumista ja itsetutkiskelua, mihin asioihin voit vaikuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Ja ennen kuin joku alkaa vinkumaan, että miksi juon alkoholia kun tilillä noin vähän rahaa niin korkkasin lahjaksi saamani valkkaripullon! Lisäksi kaapista löytyy yli vuosi sitten ostettu minttuviina.

Ap

Onko täällä kukaan kiinnostunut edes, miksi sinulla on niin vähän rahaa. Niin monilla muillakin on. Minulla lähti isänsä luona asuvan 16 v. pojan elareita tililtä eilen 300€, joten tilillä on suunnilleen saman verran kuin sinulla nyt. Kyllä minä sillä pärjään ja myös minulla palkkapäivä kuun viimeinen pv. Silloin maksan liian kalliin asunnon vuokran ja tietyt laskut. Luulen, ettei ketään edes kiinnosta, miksi jollain on vähän rahaa, koska se on aika yleistä. Totta kai minäkin joisin lahjaksi saatua valkkaria, jos huvittaisi ja kaapissa olisi. En ehkä tänään, kun huomenna on työpäivä, mutta vaikka viikonloppuna. Sitä vaan ihmettelen, miten se liittyy mihinkään. Jos se poistaa sinulta ahdistusta, niin ei kyllä noista viesteistä huomaisi. Luulisi jopa, että hermot on kireämmällä.

Sulla on asiat ihan kohtalaisen hyvin kun on terveyttä, olet valmistumassa ja työpaikkakin tiedossa. Avioero on ikävä juttu kyllä mutta ajan mittaan suru siitä helpottaa. Ehkä teitä ei sitten ollut tarkoitettu yhteen. Ja voit löytää uuden ihmisen joka on sinulle sopivampi. Esimerkiksi minulla on asiat paljon huonommin, sairastan psykoosisairautta. Kolme psykoosia ja sairaalajaksoa takana ja syön kahta eri  neuroleptiä. Päivät kuluu lähinnä sängyssä maaten kun en jaksa juuri mitään. Määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä olen. Tulevaisuus pelottaa minua. Jokainen psykoosi on vienyt toimintakykyä alaspäin. En tiedä millainen minusta tulee jos vielä neljännen kerran sairastun psykoosiin. 

Vierailija kirjoitti:

Sulla on asiat ihan kohtalaisen hyvin kun on terveyttä, olet valmistumassa ja työpaikkakin tiedossa. Avioero on ikävä juttu kyllä mutta ajan mittaan suru siitä helpottaa. Ehkä teitä ei sitten ollut tarkoitettu yhteen. Ja voit löytää uuden ihmisen joka on sinulle sopivampi. Esimerkiksi minulla on asiat paljon huonommin, sairastan psykoosisairautta. Kolme psykoosia ja sairaalajaksoa takana ja syön kahta eri  neuroleptiä. Päivät kuluu lähinnä sängyssä maaten kun en jaksa juuri mitään. Määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä olen. Tulevaisuus pelottaa minua. Jokainen psykoosi on vienyt toimintakykyä alaspäin. En tiedä millainen minusta tulee jos vielä neljännen kerran sairastun psykoosiin. 

Terveyttä? Mistä ihmeestä sellaista päättelit????

Ap

Jaksamista kaikille ahdistuneille!

Itselläni on sama vaiva, lisäksi taipumus pakkoajatuksiin sekä kehon tarkkailuun. Tänään sain tietää että syystä x toinen keuhkoni toimii hieman vajaavaisesti- ja nyt olen muka tukehtumassa/en saa happea, vaikka saturaatio oli viimeksi iltapäivästä 98-99% eikä hapenpuutteen tunne vaivannut tätä ennen kuin tietynlaisessa rasituksessa. 

Olen poikki omaan päähäni ja sen luomiin uhkiin, kauhukuviin ym. 

Vierailija kirjoitti:

Jaksamista kaikille ahdistuneille!

Itselläni on sama vaiva, lisäksi taipumus pakkoajatuksiin sekä kehon tarkkailuun. Tänään sain tietää että syystä x toinen keuhkoni toimii hieman vajaavaisesti- ja nyt olen muka tukehtumassa/en saa happea, vaikka saturaatio oli viimeksi iltapäivästä 98-99% eikä hapenpuutteen tunne vaivannut tätä ennen kuin tietynlaisessa rasituksessa. 

Olen poikki omaan päähäni ja sen luomiin uhkiin, kauhukuviin ym. 

Ei mulla tuollaisia pakkoajatuksia ole. On mullakin terveydellisiä ongelmia, mutta en mä tuollaisia kuvittele. 

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sulla on asiat ihan kohtalaisen hyvin kun on terveyttä, olet valmistumassa ja työpaikkakin tiedossa. Avioero on ikävä juttu kyllä mutta ajan mittaan suru siitä helpottaa. Ehkä teitä ei sitten ollut tarkoitettu yhteen. Ja voit löytää uuden ihmisen joka on sinulle sopivampi. Esimerkiksi minulla on asiat paljon huonommin, sairastan psykoosisairautta. Kolme psykoosia ja sairaalajaksoa takana ja syön kahta eri  neuroleptiä. Päivät kuluu lähinnä sängyssä maaten kun en jaksa juuri mitään. Määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä olen. Tulevaisuus pelottaa minua. Jokainen psykoosi on vienyt toimintakykyä alaspäin. En tiedä millainen minusta tulee jos vielä neljännen kerran sairastun psykoosiin. 

Terveyttä? Mistä ihmeestä sellaista päättelit????

Ap

Onko sulla sitten terveydellisiäkin ongelmia? Ajattelin vaan siitä kun olet työharjoittelussa että olisit kohtalaisen terve. Ainakin oot pystynyt opiskelemaan ja olet toimintakykyinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sulla on asiat ihan kohtalaisen hyvin kun on terveyttä, olet valmistumassa ja työpaikkakin tiedossa. Avioero on ikävä juttu kyllä mutta ajan mittaan suru siitä helpottaa. Ehkä teitä ei sitten ollut tarkoitettu yhteen. Ja voit löytää uuden ihmisen joka on sinulle sopivampi. Esimerkiksi minulla on asiat paljon huonommin, sairastan psykoosisairautta. Kolme psykoosia ja sairaalajaksoa takana ja syön kahta eri  neuroleptiä. Päivät kuluu lähinnä sängyssä maaten kun en jaksa juuri mitään. Määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä olen. Tulevaisuus pelottaa minua. Jokainen psykoosi on vienyt toimintakykyä alaspäin. En tiedä millainen minusta tulee jos vielä neljännen kerran sairastun psykoosiin. 

Terveyttä? Mistä ihmeestä sellaista päättelit????

Ap

Onko sulla sitten terveydellisiäki

Se, että teen töitä ja opiskelen ei tarkoita sitä, että olisin fyysisesti täysin terve. En ala tänne hyeenoiden palstalle selittämään kaikkea. Sen verran voin kertoa, että löytyy rankkaa sairaushistoriaa ja tuoreimpana sydänvika joka vaatii leikkausta muutaman vuoden sisällä.

Ap