YLE: Ekonomistin mukaan suomalaisten ostovoima palautuisi vuoden 2021 tasolle, jos SAK saa vaatimuksensa läpi!

Työn ja kulutuksen verotus Suomessa 7-10 mrd euroa EU-tason yläpuolella omistamisen vastaavasti alle

Jo vuonna 2015 Suomen työn ja kulutuksen verotus oli 5,5 miljardia euroa EU-tason yläpuolella ja yrittämisen sekä omistamisen verotus oli 5,5 miljardia euroa vuodessa alle EU-keskitason, nyt Sipilän KiKyn ja Kelamaksumuutosten sekä OrpoPurran työntekijäpuolen työelämäheikennysten ja alv-kototusten jälkeen epäsuhta lienee jo useamman miljardin enemmän. Jopa Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA kertoi että vuonna 2025 palkansaajien verotus (ansiotulo&kulutusverot) on korkein kymmeneen vuoteen.

Kevyt pääomaverotus vie Suomelta 5,5 miljardia euroa

https://www.ku.fi/artikkeli/3368548-kevyt-paaomaverotus-vie-suomelta-55…

"EU:n keskitasoon verrattuna kuluttaja ja palkansaaja maksaa saman verran enemmän."

Suomen varallisuuteen ja omistamiseen kohdistuva verotus huomattavasti alle EU-keskitason

https://yle.fi/a/3-6561684

Varallisuus on Suomessa verottajan erityissuojeluksessa

https://web.archive.org/web/20230401010529/http://vastavalkea.fi/2015/0…

Tilastokeskuksen Olli Savela: Pääomaverojen osuus on Suomessa EU-keskiarvoa pienempi.

https://stat.fi/tietotrendit/blogit/2015/paaomaverojen-osuus-on-suomess…

Blogikirjoituksessaan 4.5.2015

"Tilastokeskuksen tutkija Olli Savela kirjoittaa EU:n verotilastoista. Niistä käy ilmi huomionarvoisia seikkoja Suomen verotuksesta.

Savela toteaa EU:n jakavan veroasteeseen luettavat verot ja maksut kolmeen osaan veropohjan perusteella. Ne ovat: työhön kohdistuvat verot, kulutukseen kohdistuvat verot ja pääomiin kohdistuvat verot.

Koska kaikkien EU-maiden tiedot tilastoidaan, tilasto ilmestyy melko pitkällä viiveellä. Uusimmat tiedot on koottu vuodelta 2012.

Suomessa kulutukseen ja työhön kohdistuvien verojen osuus kaikista veroista ja pakollisista maksuista on suurempi kuin EU-maissa keskimäärin. Vertailu tuottaa seuraavan tuloksen:

Työhön kohdistuvat verot ovat Suomessa 53,2 prosenttia, EU-maissa 51 prosenttia.

Kulutusverojen osuus on Suomessa 32,4 prosenttia, EU-maissa 28,5 prosenttia.

Pääomaan kohdistuvien verojen osuus oli Suomessa sen sijaan tuntuvasti kevyempi eli 14,3 prosenttia, kun taas EU-maiden keskiarvo oli 20,8 prosenttia. Suomen verotus oli siis kokonaista 6,5 prosenttiyksikköä eli suhteessa yli 30 prosenttia EU:n keskiarvoa kevyempi.

Euroissa laskettuna ero oli 5,5 miljardia euroa. EU:n keskimääräiseen pääomaverorasitukseen nähden Suomella olisi siis varaa verottaa pääomaa ja sen tuottoja 5,5 miljardia euroa enemmän vuosittain.

Savela toteaa, että myös suhteessa kansantalouden kokoon oli pääomaverojen osuus Suomessa selvästi pienempi kuin EU-maissa keskimäärin, siitä huolimatta, että veroaste on Suomessa keskimääräistä korkeampi. Suomessa pääomaverojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 6,3 prosenttia, kun taas EU-maissa se 8,2 prosenttia."

Tämä kerrottiin vuonna 2015. Sen jälkeen Sipilän porvarihallitus vain levensi railoa työn ja omistamisen verotuksen välillä KiKyllä ja Kelamaksujen muutoksella ja myös Rinteen-Marinin kaudella kepu esti kaikki yrittämiseen ja omistamiseen koskevat toimet. Yritykset toki saivat massiiviset koronasossutuet ja yritysten ahneusinflaatio (greedflation) nosti kuluja ja lisäsi mm. kaupan omistajien voittoja, ja tekee niin edelleen.

Ja epäsuhta työhön ja kulutukseen kohdistuvien ja yrittämiseen sekä omistamiseen kohdistuvan verotuksen osalta vain kasvaa OrpoPurran kaudella, kun maksutaakkaa lisätään pieni- ja matalatuloisille sekä duunareille työntekijäpuolen työelämäheikennyksillä sekä alv-kulutusverotuksen nostolla 1.9.2024 ja 1.1.2025, sekä makeisten mm. suklaan alv-nostolla 25.5%:iin myöhemmin 2025, kun taas yrittäjät/omistajat eivät Suomitalkoisiin osallistu! Nyt olisi korjausliikkeen paikka!

Nyt on 10% palkankorotusten aika, palkansaajien reaalipalkkojen ostovoima laskenut 15 vuoden taakse ja vuoteen 2021 verrattuna varastettu jo kahden kuukauden palkkaan verrattava määrä. Suomessa palkansaajilta varastettu 2,5 kertaisesti EU-euroalueen maiden keskitasoon nähden, kuten myös aloituksessa kerrottu palkansaajien verotus on ollut jo vuosia EU-tasoa paljon korkeampaa. Omistajaluokkaa kurjistaa ja kuppaa palkansaajaväestöä.

Yle - Eva: Suomalaisten verotus ensi vuonna kireintä ainakin 10 vuoteen

https://yle.fi/a/74-20131865

Palkansaajan verotus nousee aikaisempaa korkeammaksi, kun ansiotuloverojen lisäksi otetaan huomioon myös kulutusverot kuten arvonlisävero.

EVA:n laskelma: Palkansaajien verotaakka nousee jyrkästi vuonna 2025

https://www.salkunrakentaja.fi/2024/12/evan-laskelma-palkansaajien-vero…

Ensi vuonna palkansaajan verotaakka on suurempi kuin kertaakaan viimeisen kymmenen vuoden aikana, kertoo EVA.

Yle: Reaaliansio on Suomessa laskenut 2,5 kertaisesti euromaiden tasoon nähden vuoden 2021 toisesta neljänneksestä lähtien

https://yle.fi/a/74-20140034

"Suomessa palkankorotukset ovat olleet Euroopan surkeimpia.

Se on kuin kahtena kuukautena suomalaiset eivät olisi saaneet palkkaa laisinkaan, kuvailee ostovoiman laskua Lähi-Tapiolan ekonomisti Hannu Nummiaro.

Palkat ovat nousseet Suomessa myös hitaasti.

Meillä ansiotason kehitys on jäänyt jälkeen useimmista muista maista. Työtuntia kohden laskettu reaaliansio on Suomessa laskenut 2,5 prosenttia vuoden 2021 toisesta neljänneksestä lähtien, kun taas euroalueella pudotus on ollut keskimäärin vain prosentin verran.

Kun tarkastellaan työtuntia kohden laskettua ansiokehitystä, Suomi on Euroopan heikommassa päässä. Ainoastaan Italiassa ja Tanskassa ansiot ovat nousseet vielä hitaammin, Nummiaro sanoo."

Kauppalehti: Reaalipalkoista on haihtunut liki 15 vuoden kehitys Näin kauan palautumisessa menisi nykyvauhdilla

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/reaalipalkoista-on-haihtunut-liki-15…

"Viime vuosien jyrkkä kuluttajahintojen nousu ja samanaikainen palkkojen vaisu kehitys ovat laskeneet suomalaisten ostovoimaa ja siten elintasoa kuvaavia reaaliansioita tuntuvasti.

Ennen viime vuoden ensimmäistä neljännestä Tilastokeskuksen reaaliansioindeksi oli viimeksi alempana vuoden 2009 alussa eli 14 vuotta aiemmin. Finanssikriisin jälkeisen 14 vuoden ostovoimakehitys siis pyyhkiytyi parissa vuodessa kokonaan pois.

Tämän vuoden toisella kvartaalilla ansiotasoideksi oli lähes samassa lukemassa kuin vuoden 2009 viimeisellä kvartaalilla, joten edelleen voidaan puhua lähes 15 vuoden palkankorotusten tuoman ostovoiman pois pyyhkiytymisestä.

Todellisuudessa ostovoima voi olla suhteessa vielä heikompaa kuin finanssikriisin aikoihin, sillä tilaston pohjana oleva nimellinen ansiotasoindeksi ei ota huomioon verotuksen ja esimerkiksi eläkemaksujen kehitystä."

Olisiko nyt vihdoin suomalaisten duunarien vuoro, koska reaaliansion ostovoima on Suomessa laskenut 2,5 kertaisesti euromaiden tasoon nähden vuoden 2021 toisesta neljänneksestä lähtien. Muuta maat saivat jo aiemmin suuret yritysten ahneusinflaation (greedflation) kompensoivat palkankorotukset, me emme. Vaikka ahneusinflaatio on vähentynyt, useita kymmeniä prosentteja nostetut hinnat eivät ole laskeneet ja päälle OrpoPurran ALV-nostot, jotka jatkuvat 1.6.2025 makeisveron korotuksella 11,5%:lla.

Vierailija kirjoitti:

Kaiken kaikkiaan tämä asetelma on todella outo. Luulisi, että on nimenomaan hallituksen asia eikä liittojen parantaa kansan ostovoima kriisejä edeltävälle tasolla.

 

Edes työministeri ei ole suomalaisen työllisen asialla, vaan käy Aasiassa rekryämässä halpatyöläisiä ja seuraavaksi haluaa Kelaan päsmäröimään.

Tuo on kyllä todella irvokas ja epäisänmaallinen tyyppi tuo Satonen. Ei se ainakaan suomalaisten työministeriltä vaikuta kun koluaa muut maat työvoiman perässä.