Kokemuksia läskivihasta
Ymmärrän että liika on liikaa kaikessa, mutta silti ihmettelen, mistä joidenkin ihmisten läskiviha oikein kumpuaa? Itse olen ylipainosta huolimatta saanut olla hämmästyttävän rauhassa kiloineni. N. pari vuotta sitten kuitenkin eräs samaa sukupuolta oleva laiha aloitti intensiivisen tenttauksen elämäntavoistani ja yhä edelleen kuulen negaavia kommentteja muiden ihmisten ylipainosta. Mikä saa ihmisen näin inhoamaan ylipainoa? Onko tämmöinen ihminen loppujen lopuksi ystävä ollenkaan?
Kommentit (56)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut, ei kaikki läpi naiset ovat veemoisia la katkeria, yrittävät nauratella mutta siti räjähtelevät patoutumiaan läskiydestään.
Mä olen jopa alkanut epäilemään, että pidetäänkö meitä ylipainoisia niin epätoivoisina jopa kaverisuhteissa, että meille voi turvallisesti vittuilla? Ajatellaan, että ei me kuitenkaan viittitä ystävyyttä katkaista kun ollaan niin säälittäviä että voi olla vaikea löytää uutta ystävää.
Ap
Tämä ajatus sattui ja rajusti. Olen normaalikoon tanakammassa päässä ja uskon olevani olemassa vain, jotta muut voivat tuntea itsensä paremmiksi. Ystävänä olen itsestäänselvyys, jolla ei ajatella omia asioita ja tunteita olevankaan. Tehtäväni on pönkittää kauniimpien ja parempien itsetuntoa.
Olen filosofian tohtori ja työssäni hyväksi sanottu. Silti minunlaiseni osa on aina olla toisen luokan kansalainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut, ei kaikki läpi naiset ovat veemoisia la katkeria, yrittävät nauratella mutta siti räjähtelevät patoutumiaan läskiydestään.
Mä olen jopa alkanut epäilemään, että pidetäänkö meitä ylipainoisia niin epätoivoisina jopa kaverisuhteissa, että meille voi turvallisesti vittuilla? Ajatellaan, että ei me kuitenkaan viittitä ystävyyttä katkaista kun ollaan niin säälittäviä että voi olla vaikea löytää uutta ystävää.
Ap
Tämä ajatus sattui ja rajusti. Olen normaalikoon tanakammassa päässä ja uskon olevani olemassa vain, jotta muut voivat tuntea itsensä paremmiksi. Ystävänä olen itsestäänselvyys, jolla ei ajatella omia asioita ja tunteita olevankaan. Tehtäväni on pönkittää kauniimpien ja parempien itsetuntoa.
Olen filosofian tohtori ja työssän
Ja mahdollisesti jos näitä tuntemuksia ääneen sanois niin saatettaisiin vaan vähätellä ja uskoteltaisiin ihan päinvastaista. Väheksyttäisiin tuntemuksia..lohduteltais ehkä tehtäisiin ääneen jopa gallup asiasta..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut, ei kaikki läpi naiset ovat veemoisia la katkeria, yrittävät nauratella mutta siti räjähtelevät patoutumiaan läskiydestään.
Mä olen jopa alkanut epäilemään, että pidetäänkö meitä ylipainoisia niin epätoivoisina jopa kaverisuhteissa, että meille voi turvallisesti vittuilla? Ajatellaan, että ei me kuitenkaan viittitä ystävyyttä katkaista kun ollaan niin säälittäviä että voi olla vaikea löytää uutta ystävää.
Ap
Tämä ajatus sattui ja rajusti. Olen normaalikoon tanakammassa päässä ja uskon olevani olemassa vain, jotta muut voivat tuntea itsensä paremmiksi. Ystävänä olen itsestäänselvyys, jolla ei ajatella omia asioita ja tunteita olevankaan. Tehtäväni on pönkittää kauniimpien ja parempien itsetu
No sepä se! Ja pinnalliseksi tuomitaan hyvin äkkiä. Ihmistä syyllistetään heppoisin perustein sekä ulkomuodostaan että sen vuoksi kokemastaan kärsimyksestä. On kuin minut olisi luotu halveksittavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Jokin painoon liittyvä pakkomielle varmaan. Epävarmuus itsestä ja omasta elämästä, mitä hallitaan painonhallinnalla ja kyttäämisellä. Pätemistä.
Ei todellakaan ole epävarmuutta itsestä ja omasta elämästä! Miksi olisi 😅Ärsyttää vaan ihmisten tyhmyys ja laiskuus hoitaa kuntoaan. Se kun kostautuu meille kaikille lihavien sairastamisena ja terveydenhoitokustannuksina
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut, ei kaikki läpi naiset ovat veemoisia la katkeria, yrittävät nauratella mutta siti räjähtelevät patoutumiaan läskiydestään.
Mä olen jopa alkanut epäilemään, että pidetäänkö meitä ylipainoisia niin epätoivoisina jopa kaverisuhteissa, että meille voi turvallisesti vittuilla? Ajatellaan, että ei me kuitenkaan viittitä ystävyyttä katkaista kun ollaan niin säälittäviä että voi olla vaikea löytää uutta ystävää.
Ap
Tämä ajatus sattui ja rajusti. Olen normaalikoon tanakammassa päässä ja uskon olevani olemassa vain, jotta muut voivat tuntea itsensä paremmiksi. Ystävänä olen itsestäänselvyys, jolla ei ajatella omia asioita ja tunteita olevankaan. Tehtäväni on pönkittää kauniimpien ja parempien itsetuntoa.
Olen filosofian tohtori ja työssän
No ei se toisten vika ole että olet tanakka
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut, ei kaikki läpi naiset ovat veemoisia la katkeria, yrittävät nauratella mutta siti räjähtelevät patoutumiaan läskiydestään.
Mä olen jopa alkanut epäilemään, että pidetäänkö meitä ylipainoisia niin epätoivoisina jopa kaverisuhteissa, että meille voi turvallisesti vittuilla? Ajatellaan, että ei me kuitenkaan viittitä ystävyyttä katkaista kun ollaan niin säälittäviä että voi olla vaikea löytää uutta ystävää.
Ap
Tämä ajatus sattui ja rajusti. Olen normaalikoon tanakammassa päässä ja uskon olevani olemassa vain, jotta muut voivat tuntea itsensä paremmiksi. Ystävänä olen itsestäänselvyys, jolla ei ajatella omia asioita ja tunteita olevankaan. Tehtäväni on pönkittää kauniimpien ja parempien itsetu
Ei missään nimessä olekaan. Ulkomuoto ei kuitenkaan oikeuta suhtautumaan toiseen alempiarvoisena.
Katso peiliin ja jääkaappiisi niin tiedät.
Älä ota henkilökohtaisesti. Hetkellä ei ole vaan läskiviha ainut. Kuten olet huomannut, nuoretvasta eläkkeläiset, miehet vasta naiset, köyhät vasta rikkaat, elikä tämä on yleistä. Vastakkaisasettelua, että sais tyytyväisyyden tyytymättömyydeksi, rakjauden vihaksi, onnellisuuden onnettomaksi jne. Henkinen sota kahden eri laji välissä, missä yhdet on kivikauden kehitystasolla, katellusia ja tyytymättömiä omaan elämään. Siksi sekantuvat jatkuvasti toisten elömän, kontrolloivat ja tilaisuuden tullessa otta johto itselle, leikkia kaikkivoipia toisten puilesta olevia päättäjiä ylensä rajottamalla ja pahentamalla toisten elämä ja elämänlaatua. Kummalla ouolella joku on, on näkyvissä onnellisuudwsta ja jaksamisesta. Nykyajalla ei ole energiaa enää tämmöisillä, ketkä alentavat toisia, kiusavat, vihaavat, myös rikollisilla. Niitäki on korkemassa ja matalamassa asemassa. Syöpä on joka kolmannella jos jo joka toisella. Kurjuudella on painava, raskas eneegia ja niiden kantajilka on myös tunnetasolla raskas ja vaikea. Oman huonon olon purkavat syyttömille ja rankaisevat, pilkkavat syyttömiä. Älä ole huollissasi itsestä. Sinulla on sielu olemassa ja olet oikeudenmukainen. Vaika onkin ylipaino, se on ainoastaan sinun asia, ei kenenkään muun. Häirikköijät onkin vaan ne, kenellä energia puuttu eikä ole saanut rakjautta eikä huomiota jo pienestä pitäen. Tämmöisiä kohti voi osoittaa myötätuntoa. Joskus sanottin niustä vajaavaisia. Kehitysvammaiset on vissinsä nykyajan termi. Päältäpäin ei nöe, ainoastan teoista, suhtautumisesta huomaa, kuka on kuka. Hyvät, rakastavaiset, hellät, oikeudenmukaiset ihmiset ovat myös tervempia, koska positiivinen enegia on kevyt ja tekee onnelliseksi. Siitä tunnet ne, kuka on kuka.
Lihoin kerran, ja oli ankeaa, kun oli työlästä solmia kengännauhat. Siihen pääsi kun mässytti holtittomasti suklaata.
Olin vain himpun verran normaalin painoindeksin yläpuolella, mutta olo oli ällö. Joten kyllä, inhoan läskiä, eikä moista ole itselleni sen koommin tapahtunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokin painoon liittyvä pakkomielle varmaan. Epävarmuus itsestä ja omasta elämästä, mitä hallitaan painonhallinnalla ja kyttäämisellä. Pätemistä.
Ei todellakaan ole epävarmuutta itsestä ja omasta elämästä! Miksi olisi 😅Ärsyttää vaan ihmisten tyhmyys ja laiskuus hoitaa kuntoaan. Se kun kostautuu meille kaikille lihavien sairastamisena ja terveydenhoitokustannuksina
Ylipäätä ylipainoisuus voi johtua ainenvaihduntahäiriöstä, sairauksista, geeneistä. Älä heti tuomitse muita, kokeile ymmärtää ensin. Löydät empatiaa, mikä sinulla ja sinunlaisilla näyttä olevan hukassa.
Painoni on jojoillut koko aikuisikäni, joten minulla on kokemusta monenkokoisissa vartaloissa elämisestä ja siitä, miten eri kokoisia ihmisiä kohdellaan. Silloin, kun olen hoikka, saan parempaa asiakaspalvelua ja myös työpaikalla kehitysehdotuksiani ja yleensä esittämiäni kommentteja kuunnellaan suopeammin. Lihavia syyllistetään laiskuudesta ja itsekurin puutteesta, mutta olen aivan yhtä aikaansaava ja tehokas sekä töissä että kotona niin lihavana kuin laihanakin. Perusluonteeni ei muutu painon mukana. Toivoisin, että ne, jotka liittävät ylipainoon kuvitelmia ihmisen muista ominaisuuksista, miettisivät, kuinka objektiivisesta havainnosta lopulta on kyse. Kun jo valmiiksi ajattelee, että lihava on aikaansaamaton ja mukavuudenhaluinen, tulkitsee tämän tekemisiä ja sanomisia toisin kuin täsmälleen samoin toimivan normaalipainoisen.
Läskit on rumia ja haisee pahalle.
Läskiväkivalta on yleistynyt kokemukseni mukaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokin painoon liittyvä pakkomielle varmaan. Epävarmuus itsestä ja omasta elämästä, mitä hallitaan painonhallinnalla ja kyttäämisellä. Pätemistä.
Ei todellakaan ole epävarmuutta itsestä ja omasta elämästä! Miksi olisi 😅Ärsyttää vaan ihmisten tyhmyys ja laiskuus hoitaa kuntoaan. Se kun kostautuu meille kaikille lihavien sairastamisena ja terveydenhoitokustannuksina
Mites anorektikot syömishäiriöiset? Onko heidän hoitamisensa jotenkin hyväksyttävämpää? Mullakin tutuissa useita laihoja, koko ajan joku ongelma terveydessä ja ollaan saikuilla ja kuntoutuksissa toistuvasti. Mites pakkomielteisten liikkujien loukkaantumiset esim. näillä liukkailla keleillä? Pakko päästä lenkille säästä välittämättä ja sitten ollaan jalka kipsissä kuukausia. Mielenkiintoinen oletus, että vain lihavat syövät yhteiskunnan varoja.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut, ei kaikki läpi naiset ovat veemoisia la katkeria, yrittävät nauratella mutta siti räjähtelevät patoutumiaan läskiydestään.
Mä olen jopa alkanut epäilemään, että pidetäänkö meitä ylipainoisia niin epätoivoisina jopa kaverisuhteissa, että meille voi turvallisesti vittuilla? Ajatellaan, että ei me kuitenkaan viittitä ystävyyttä katkaista kun ollaan niin säälittäviä että voi olla vaikea löytää uutta ystävää.
Ap
Tämä ajatus sattui ja rajusti. Olen normaalikoon tanakammassa päässä ja uskon olevani olemassa vain, jotta muut voivat tuntea itsensä paremmiksi. Ystävänä olen itsestäänselvyys, jolla ei ajatella omia asioita ja tunteita olevankaan. Tehtäväni on pönkittää kauniimpien ja parempien itsetuntoa.
Olen filosofian tohtori ja työssän
Sitä se on, satuttavaa ja itsensä pönkittämistä. Suoritukset puhukoon puolestaan.
Ap
Ei se mihinkään terveysjuttuihin liity niin kuin jotkut täällä väittää. Jos liittyisi, niin samat ihmiset vaahtoaisivat yhtä kovasti esim. juomisesta, liiasta lihansyönnistä, liikkumattomuudesta, varomattomuudesta liikenteessä ym. mitkä voi aiheuttaa sairauksia ja loukkaantumisia.
Ihan tun sama, mitä joku turhake piipittää. Taputan mahaa ja nauran.
Läski mies 51v.
Vierailija kirjoitti:
Ei se mihinkään terveysjuttuihin liity niin kuin jotkut täällä väittää. Jos liittyisi, niin samat ihmiset vaahtoaisivat yhtä kovasti esim. juomisesta, liiasta lihansyönnistä, liikkumattomuudesta, varomattomuudesta liikenteessä ym. mitkä voi aiheuttaa sairauksia ja loukkaantumisia.
Mistä päättelet, etteivät samat ihmiset puhuisi näistä? Ihan yhtälailla kritisoin mm. liikkumattomuutta ja muita itseaiheutettuja ongelmia.
Jatkan vielä. Myös syömisten kommentointi tuntuu pahalta. Jos syön pienemmän aterian siksi ettei sillä hetkellä ole nälkä, tulee joku valopää kommentoimaan söisit kunnolla ettet kuolisi nälkään, niin ei se ainakaan mielialaa nosta.