Täytän ensi viikolla 30. Äitini kehotti alkaa vähitellen harkitsemaan lasten hankkimista
' ettet jää lapsettomaksi' . Ollaan mietitty miehen kanssa että parin vuoden päästä voisi olla lasten aika... vai onko jo kiire sen suhteen? Eikös naisen hedelmällisyys laske vasta siinä 35 ikävuoden tienoilla radikaalisti?
Kommentit (20)
erään pariskunnan, jotka vakiintuivat jo parikymppisinä. Oli kuitenkin haaveena suureelliset häät, vakaa talous ja työpaikat jne. ennen lapsia. Noh, menivät naimisiin, hommasivat okt:n, pari autoa, kesämökin jne. Kuinka ollakaan, lapsia ei tulekaan. PCO. Mälsä säkä. Mutta ei tosiaankaan koskaan kannata jäädä odottelemaan, etenkään jos kumppanikin jo löytynyt jne.
Ei kukaan mies ole sen arvoinen että kannattaa uhrata hedelmälliset vuodet.
Nykypäivänä 30-35 on AIVAN TÄYSIN NORMAALI lastensaanti-ikä. Sitä että tuleeko niitä, et voi vielä tietää.
Meillä on perinteisesti lapset tehty vanhoina, poikkeuksena oma äitini.
Yleensä ihmiset pitää parhaana tapana sitä millä ovat itse toimineet.
Minä sain ensimmäisen vahinkovauvan 36v ja sitten kaksoset 38v ja nyt 41 menkat on pahasti myöhässä. Testiä en ole vielä tehnyt kun ei oikein kiinnosta tuo lopputulos vielä.
Siskoni on kanssa aina tullut raskaaksi ajattelemalla. Ja vielä vanhempana kuin minä. Geenit ratkaisevat.
jää saamati kokonaan. Itse suunnittelin että kun 30 täynnä teen lapset ja sain vasta kun 33... Kauan meni tehdessä mutta onneksi sitten lopulta tuli.
On myös asioita, joita voi ilmaantua. Vaikka olisi myöhään hedelmällistä sukua, voi silti vuosia oireetta kytenyt klamydia, endometrioosi, polykystiset munasarjat, ennenaikaiset vaihdevuodet tms. omalla osalla heikentää tätä.
Minä sain ensimmäisen vahinkovauvan 36v ja sitten kaksoset 38v ja nyt 41 menkat on pahasti myöhässä. Testiä en ole vielä tehnyt kun ei oikein kiinnosta tuo lopputulos vielä.
Siskoni on kanssa aina tullut raskaaksi ajattelemalla. Ja vielä vanhempana kuin minä. Geenit ratkaisevat.
[/quote]
jonkun verran sain kuulla kommnetteja, että voivoi, erota nyt parhaassa lastentekoiässä... Mutta niin vain aloitin sinkkuelämän silloin, ja oikein oli onnellisia vuosia olivat nekin. Sitten kohtasin nykyisen mieheni ja nyt kuusi vuotta myöhemmin meillä on kaksi lasta.
Sanoisin sulle ennenkaikkea, että kuuntele itseäsi, ole rohkea. Älä jää nysväämään että nytkin on ihan jees, jos tiedät että elämäsi aikana toivot pienokaisia.
Tämän enempää en viisastele, koska tiedän että se tuntuu kurjalta, kun muut kertovat miten pitää tehdä.
Mutta kyllä se tajus sen verran, että turha sen on odottaa nelikymppiseksi, ja sitten alkaa minun kanssani tekemään kolmea lasta, kun siinä vaiheessa minä oon 44 ja tuskin saan sitä ensimmäistäkään. Niinhän minä sanoin miehelle, että joo jos olisin vasta 23, niin voisin lastenhankintaa vielä vähän harkita ja lykätä, mikä olisi fiksua uudessa suhteessa. Mutta silloin kun tavattiin, olin 30, ja se tarkoitti sitä, että siinä vaiheessa ei liikoja miettimiseen tuhlailtu. Miehen ikä kun ei näissä asioissa ole se ratkaiseva vaan naisen.
on vain sellainen puoli, että on vaikea ennakoida mikä se hedelmällisyys silloin sitten tulaa olemaan kun on vihdoin " se oikea aika" . Itse jos olisin odotellut 30:een niin olisin saattanut jäädä lapsettomaksi. Äkillisen sairastumisen vuoksi.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että lapsia ei välttämättä noin vain saa. Jos odotatte pari-kolme vuotta ja alatte yrittää ja siinä vierähtääkin toinen samanmoinen aika...
sikäli ihmettelen näitä kommentteja.
mitä jos painostus olisi tullut miehen äidiltä?
Ota asioista selvää äläkä täältä kysele. Tietysti teette niinkuin parhaaksi katsotte, mutta faktatiedot kannattaa sentään selvittää ja ottaa huomioon asioiden puolia harkitessa.
Jos haluaa vain yhden lapsen niin sitten ei niin kiire. Mutta lapsiluvussakin voi mieli muuttua, kun on sen yhden nupun saanut.
Teette tietenkin miten teette, mutta kylmä totuushan ON, että hedelmällisyytenne laskee iän myötä. Ja riskit raskaudessa sitä suurempia mitä vanhempi olet.
ystävällisessä mielessä tehty ja hän tarkoitti hyvää. Minulla on itse asiassa ollut jo vähän vauvakuume, mutta mieheni (3 vuotta nuotempi) haluaa odottaa. Itsekään en ehkä ihan vielä haluaisi vauvaa. t. ap
mä olen 28, ja joku aika sitten meillä oli samanlaisia pohdintoja. Mies on mua vanhempi, joten iän puolesta olisi kaikin puolin hyvä aika. Meille ei muuten vain ole tilausta vauvalle, kun elämä tuntuu oikein hyvältä näinkin. Ei lähdetä vauvapuuhiin vaan vamuuden vuoksi siitä pelosta että jäädään kokonaan ilman. Meillä on jopa 10 vuotta aikaa, jos hyvin käy, ja jos vauvaa ei meille sitten myöhemmin tule, me tyydymme tilanteeseen ja jatkamme elämää siten kun se meille suodaan.
jos ap luulee haluavansa enemmän kun 2 lasta, kannattaisi ruveta toimimaan! Lapset on aika raskasta saada pienellä (alle 2 vuoden) ikäerolla, joten jos väliä lasten iässä on esim 2 vuotta ja saat 3 lasta, olisit 36 kun vika lapsesi syntyisi. Tässä ajassa ei ole otettu huomioon sitä että et välttämättä tule heti raskaaksi ainakaan joka kerralla. Eli jos yritykseen menee aina vähintään puoli vuotta, oletkin jo melkein 38 kun saat 3. lapsesi. Raskauden yrittämisessä vuosi on vielä normaalia, vasta sen jälkeen pääsee lapsettomuustutkimuksiin.
Jos taas haluat vaan yhden lapsen, voi ehkä odottaakkin vielä hetken. Kovin kauaa en kyllä sinuna odottaisi...