Lue keskustelun säännöt.
Mihin katosivat työelämän juhlat, gaalat, bileet, saunaillat? Miksi suomalainen työkulttuuri on nykyään niin juhlavihamielistä? 🍹🥂🍾😆
21.01.2025 |
Kuka muistaa rahaisan 90-luvun ja vielä iloisen 2000-luvun alun? Yritysten juhlia oli melkein joka ilta ja kutsukortteja tuli joka suunnasta. Siihen päälle vielä oman firman juhlat ja työporukoiden saunaillat.
Ravintolat olivat täysiä, juomia kaadeltiin ja taksi suhasivat. Liikkuipa silloin keskustassa limusiinejakin. Musiikki pauhasi ja tanssittiin iloisessa hiprakassa. Naiset olivat nätteinä ja miehet (ainakin osa) komeita.
Heikolla hetkellä pomo saattoi lennättää koko työporukan Lappiin juhlimaan. Työporukalle tuli heikko hetki sitten liian monen juoman jälkeen.
Miksi enää yrityksillä ei ole rahaa moiseen? Vai miksi kaikki tällaiset juhlat ovat kadonneet? Suomessa monet yökerhot ovat sulkeneet ovensa, ravintolat kaatumassa ja takseja ajavat enää maahanmuuttajat.
Siis miksi suomalainen työelämä on nykyään näin juhlavihamielistä? Hautajaisiako aletaan kohta pitämään?
Kommentit (232)
Rahaa ei yksinkertaisesti vain ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Säästetään ja nykynuoriso haluaa istua näyttöjen ääressä eivätkä kasvokkain.
"Amerikkalaiset toimitusjohtajat ansaitsivat 42 kertaa enemmän kuin keskivertotyöntekijä vuonna 1980 ja vuonna 2000 johtajat ansaitsivat 530 kertaa enemmän. Suomalaisen suuryrityksen johtaja ansaitsi 14 kertaa enemmän vuonna 1991 ja 30 kertaa enemmän vuonna 2001 kuin suomalainen palkansaaja keskimäärin"
Amerikan trendi on saapunut tännekin.
Vierailija kirjoitti:
"Amerikkalaiset toimitusjohtajat ansaitsivat 42 kertaa enemmän kuin keskivertotyöntekijä vuonna 1980 ja vuonna 2000 johtajat ansaitsivat 530 kertaa enemmän. Suomalaisen suuryrityksen johtaja ansaitsi 14 kertaa enemmän vuonna 1991 ja 30 kertaa enemmän vuonna 2001 kuin suomalainen palkansaaja keskimäärin"
Amerikan trendi on saapunut tännekin.
Tuollainen tuloero palkoissa ei itsessään ole tarkka mittari, sitä kun ahkerasti kierretään kaikenlaisin järjestelyin...
Töihin mennään tekemään töitä, eikä notkumaan bileissä. Hyvä muutos se on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Töihin mennään tekemään töitä, eikä notkumaan bileissä. Hyvä muutos se on.
En tajua. Töihin meneminen ja meneminen työpaikan järjestämiin juhliin on eria asia.
Riippuu työnantajasta. Ei ollut tuollaista meillä kunnan työntekijöille.
2000- luvulla jotkut työkaverit ovat sopineet keskenään yhteisiä illanviettoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on vedetty niin tiukoille kaikki ettei jaksamista moiseen ole vaikka järjestettäisiinkin.
Olen ihan itse saanut kokea miten asiat ovat muuttuneet vuosien saatossa. Poissa on se mukava työnteko missä riitti, että teit työsi hyvin.
Ruuvia vain kiristetään ja turhaa pashaa kootaan pakollisten asioiden päälle jatkuvasti rasittamaan lisää.
Koska lama ja yt:t joissa moni tyotyomaksi. Ap ei empatiasta tajua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen sen verran nuori, etten tuollaista aikaa tai työkulttuuria muista, mutta en kyllä sitä tosiaankaan kaipaisikaan. Mielestäni tuo ap:n ja muiden kuvailema kuulostaa kauhean raskaalta ja ikävältä, että pitäisi jopa monena iltana viikossa (tai muuten vähän väliä) olla työkavereiden kanssa jossain juoksemassa, iltaa viettämässä tai varsinkaan missään ryyppäjäisissä. En käytä alkoholia joten mihinkään sikailubileisiin en menisi joka tapauksessa, mutta muutenkaan ei kyllä olisi aikaa tai intoa olla koko ajan työporukan kanssa vapaa-ajalla jossain. On omia harrastuksia niin paljon, ettei niihin tahdo nytkään aikaa riittää tarpeeksi, joten en olisi valmis luopumaan vapaa-ajasta työporukan takia enää yhtään enempää.
Tässä mun mielestä ehkä oleellinen muutos, eli ehkä ennen työporukka oli ihmisille se ensisijainen sosiaalinen porukka, jonka kanssa hengattiin. Nykyään taas nuoremmilla on paljon omia harrastuksia, kavereita ja muita juttuja joihin haluaa aikansa käyttää. Ja jos on lapsia, niin haluaa varmasti että aikaa jää perheellekin.
Et sinä ole koskaan töissä ollut, pökäle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulihan siitä hirveä haloo, kun Kuopiossa varattiin jäähalli työntekijöiden yhteistä henkilöstöjuhlaa varten.
Muissa sairaaloissa sitten peruttu joulupuurot ja johto kerää isommat bonukset kuin mitä joulupuuroilla säästettiin...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Töihin mennään tekemään töitä, eikä notkumaan bileissä. Hyvä muutos se on.
En tajua. Töihin meneminen ja meneminen työpaikan järjestämiin juhliin on eria asia.
Ei mulle ainakaan. -eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse olen sen verran nuori, etten tuollaista aikaa tai työkulttuuria muista, mutta en kyllä sitä tosiaankaan kaipaisikaan. Mielestäni tuo ap:n ja muiden kuvailema kuulostaa kauhean raskaalta ja ikävältä, että pitäisi jopa monena iltana viikossa (tai muuten vähän väliä) olla työkavereiden kanssa jossain juoksemassa, iltaa viettämässä tai varsinkaan missään ryyppäjäisissä. En käytä alkoholia joten mihinkään sikailubileisiin en menisi joka tapauksessa, mutta muutenkaan ei kyllä olisi aikaa tai intoa olla koko ajan työporukan kanssa vapaa-ajalla jossain. On omia harrastuksia niin paljon, ettei niihin tahdo nytkään aikaa riittää tarpeeksi, joten en olisi valmis luopumaan vapaa-ajasta työporukan takia enää yhtään enempää.
Tässä mun mielestä ehkä oleellinen muutos, eli ehkä ennen työporukka oli ihmisille se ensisijainen sosiaalinen porukka, jonka kanssa hengattiin. Nykyään taas nuoremmilla on paljon omia harrastuksia, kavereita ja mu
Sama. Ja kun muistan kuinka kärttyisiä omat vanhemmat ja monien muiden vanhemmat olivat, olen alkanut miettiä että ehkä heidänkin olisi kannattanut miettiä enemmän sitä jaksamistaan ja jättää gaalat väliin.
Ihmettelin tuota, kun juuri mainostettiin että jonkun risteilijän voi vuokrata firman yksityiskäyttöön. Että kuka hullu lähtisi työpaikan keinotekoisesti valitulla porukalla sillipurkkiin kännäämään? Voi hyvää päivää sentään. Ei työporukka ole mikään bileporukka vaan ihmisiä, joilla on erilaisia taitoja. Sillä ei ole mitään tekemistä bilettämisen kanssa.
Pari vuotta sitten työpaikalla järjestettiin covidista huolimatta väen väkisin salapikkujoulut, jossa ohjelmaan kuului urheilua, saunaa ja totta kai varmasti myös alkoholia. Ihanko tosissaan kuvittelivat, että esimerkiksi minä alle 30v naisena lähden saunaryyppäämään joidenkin 60v patujen kanssa, jotka ovat juuri käyneet urheilemassa? Ei hyvää päivää sentään, voitteko vielä vähän isommilla kirjaimilla kirjoittaa että "tässä on nyt se reisi mitä pitkin kiivetä". En mennyt. Enkä ole kyseisessä paikassa enää. Oksettavaa touhua.
Vierailija kirjoitti:
Vielä ysärillä ja 2000-luvun alussakin oli firmoissa tekemisen meininki. Nokian kulta-aikoina oli pippaloita koko ajan, mikä sitten taas toisaalta ei ehkä kaikille sopinut.
Minäkin olen silti kaipaillut ylipäätään iloista asennetta työntekoon jo pitkään. Itselläni on pari pitkäaikaista asiakasta, jotka aiemmin kestitsivät alihankkijoita säännöllisesti ihan kunnolla, nykyisin hyvä jos muutaman vuoden välein keittävät kahvit. Eipä silti, pakollistahan sekään ei ole. Ehkä taustalla on myös se, että nuorena juhlinut sukupolvi on nykyään vähintään keski-ikäistä, eikä nuoremmat oikein ole koskaan juhlineet, kummia jäykkiä hiippareita.
Ysärin lopussa ja nollarin alussa oli nousukausi. Kai se näkyi kaikessa, että firmalla menee hyvin. Nykyään kenelläkään ei ole rahaa mihinkään, eikä ainakaan muuhun kuin tasan oman hyvinvoinnin edistämiseen, ei työntekijöistä ainakaan niin väliä.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen sen verran nuori, etten tuollaista aikaa tai työkulttuuria muista, mutta en kyllä sitä tosiaankaan kaipaisikaan. Mielestäni tuo ap:n ja muiden kuvailema kuulostaa kauhean raskaalta ja ikävältä, että pitäisi jopa monena iltana viikossa (tai muuten vähän väliä) olla työkavereiden kanssa jossain juoksemassa, iltaa viettämässä tai varsinkaan missään ryyppäjäisissä. En käytä alkoholia joten mihinkään sikailubileisiin en menisi joka tapauksessa, mutta muutenkaan ei kyllä olisi aikaa tai intoa olla koko ajan työporukan kanssa vapaa-ajalla jossain. On omia harrastuksia niin paljon, ettei niihin tahdo nytkään aikaa riittää tarpeeksi, joten en olisi valmis luopumaan vapaa-ajasta työporukan takia enää yhtään enempää.
Tässä mun mielestä ehkä oleellinen muutos, eli ehkä ennen työporukka oli ihmisille se ensisijainen sosiaalinen porukka, jonka kanssa hengattiin. Nykyään taas nuoremmilla on paljon omia harrastuksia, kavereita ja mu
Joo, että lähtisi aftereille? Kuuntelemaan kännissä sitä samaa narinaa, mitä nyt jo joutuu kuuntelemaan vastentahtoisesti lounaspöydässä? Pirkon ja kaikkien tämän sukulaisten avio-ongelmat, Jaanan masennus, Tertun rahattomuus, Taina kauppaa sinulle kananmunia rahoittaakseen lastensa futisleiriä, ei hyvä luoja sentään. Että vielä maksaisi siitä, että pääsee ihan kännissä kuuntelemaan tätä paskaa? Ei jumalauta. Ei helvetti.
Kaikki tekeminen, oli silloin puhelimen ulkopuolella. Nykyään ollaan sohvalla ja puhelimella, Katotaan mitä ihmiset syö sun muuta somea.
Vierailija kirjoitti:
Se mitä täällä ei kukaan tainnut sanoa, on se että ennen oli ihmisiä jotka järjesti. Yleensä nuo tapahtumat järkkäsi joku kollega, joko omalla ajallaan tai sitten työaikana, mutta joka tapauksessa näki sen vaivan. Metatyötähän se enimmäkseen on.
Ennen oli assistentteja, jotka hoitivat järjestelyt. Nyt assistentteja ei taida monessakaan firmassa olla.
Kyse on lopulta siitä samasta ilmiöstä, mikä on kurjuuttanut kaiken muunkin. Rahan epätasaisesta jakautumisesta. Tästä nyt hyvänä esimerkkinä vaikka joku Amazon, joka tahkoaa älyttömiä voittoja, Bezos on(ainakin välillä) maailman rikkain ihminen, ja silti Amazonin varastoissa ei enää edes ihmisiä sillä minipalkalla pidetä, vaan ovat vaihtuneet laajasti robotteihin.
Tämä toki etenee vaan, koska köyhtynyt kansa ostaa aina vaan mistä halvemmalla saa, ja toki tällainen jättifirma halvimmalla voi tarjota. Hieno kierre. Ja toki se jättifirma voi sitten myöhemmin ihan määrittää koko hintatason.