Mihin katosivat työelämän juhlat, gaalat, bileet, saunaillat? Miksi suomalainen työkulttuuri on nykyään niin juhlavihamielistä? 🍹🥂🍾😆

Vierailija kirjoitti:

Se on kapitalistista höpötystä. Pitää pysyä kurttunaamalla kotona ja kadehtia muita.

Kuvailit juuri kommarin mielenmaiseman. Sosialismi loppuu kun muiden rahat loppuu.

Niistä aiheutuu aina kuluja työnantajille. Nekin ovat omista voitoista ja taskuista pois.

Ei voisi kyllä vähempää kiinnostaa tylsän duunin tylsät ryyppäjäiset. Siihen löytyy parempaakin seuraa.

Vierailija kirjoitti:

Juhlimisen ja työkaverien yhteisen ajanvieton vähäisyys korreloi suoraan koko Suomen mollivoittoisen melankolian ja talouden nuupahtamisen kanssa.

Nuori polvi nysvää jossain somessa ja istuu hiljaa omassa nurkassaan, peltorit päässä. Ja sen huomaa.

Minulla on kaksi lasta, isolla ikäerolla. Esikoisen varhaisvuosina (2000-luvun alku) oli työpaikan puolesta ties mitä menoa ja pippaloa, lapsiystävällistä myös. On valokuvia hiihtomajoilta tarjoiluineen, poniratsastuksineen ym. Samoin myös liitot tarjosivat omakustannehintaan kaikenlaista. Milloin risteilyä, milloin Lintsiä. Jopa ulkomaanmatkoja.

2010-luvulla syntyneen kuopuksen ekoilta vuosilta ei löydy yhtään saman työpaikan kustantamaa reissua. Mökillä käytiin liiton tukemana parina kesänä, that's it. 

Kilpailu työpaikoista on kovaa myös firman sisällä. Kuka ylennetään, kuka alennetaan, kuka säilyttää paikkansa ja kuka saa kenkää. Yt-jutut pyörii non-stoppina. Mihin väliin siinä juhlat mahtuisi. Tai olisi juhlamieltä.

Unelma-asunto auringon alla -ohjelmassa ollaan yleensä Espanjassa. Tuntuu, että joka paikassa on jonkin sortin juhlaa ja juhlintaa ympäri vuoden. Aika eri meininki siis täkäläiseen, jossa juhlitaan hyvin harvoin. Kulttuuriero on selvä.

Jos ja kun työpaikalla on kova kilpailu asemista selkäänpuukotuksineen, kiusaamisineen sun muineen, harva jaksaa vapaa-ajallaan olla työpaikan pallinaamojen kanssa tekemisissä.

Meillä on ainakin sellainen hajoita ja hallitse meno. Koko ajan organisaatiouudistuksia, joissa työntekijät ovat pelinappuloia. Käytännössä hajoitetaan kaikki sosiaaliset suhteet kollegojen välillä. Ei sitä oikeasti jaksa parin vuoden välein alkaa luomaan uusia sosiaalisia kontakteja. Tyhy toiminta lakkasi, koska kukaan ei halunnut enää osallistua tai järjestää vieraille ihmisille mitään.

Itse olen sellaisella alalla, että kollegat ovat de facto pahimpia ja verisimpiä kilpailijoitamme. Tämä on myös tahtotila johdon taholta. No, eipä yhteisiä pippaloitakaan ole eikä pidetä. Silloin harvoin (!) kun on, kaikki kynnelle kykenevät pyrkivät keksimään verukkeita olla osallistumatta niihin.

Vierailija kirjoitti:

Unelma-asunto auringon alla -ohjelmassa ollaan yleensä Espanjassa. Tuntuu, että joka paikassa on jonkin sortin juhlaa ja juhlintaa ympäri vuoden. Aika eri meininki siis täkäläiseen, jossa juhlitaan hyvin harvoin. Kulttuuriero on selvä.

En ihmettele että suomalaiset muuttavat tuonne, nuoret ja vanhat. Ilmasto on hyväksi mielelle ja iholle (Kela joskus kustansi pahalaatuisesta atopiasta kärsiviä tuonne, koska ilmasto paransi jo parin viikon aikana atopiaa huomattavasti), ilmapiiri iloinen ja kevyt. Ehkä palkkaa ei saa yhtä runsaasti, mutta myös hintataso on matalampi. 

Korona.

Säästöt, joka paikassa säästetään. Lisäksi työelämä on niin tehostettu, että harva tollasiin jaksais osallistua.

Säästäminen. Vanhemmat työntekijät ovat kertoneet että omassa firmassani ennen kuskattiin työntekijöitä vaikka minne ja kaikki kulut maksetaan. Nykyään ei ole mitään juhlia ikinä, jouluna oli askarartelua johon piti tuoda kotoa tarvikkeita. En usko monenkaan osallistuneen. :D

Joskus 2008 sain vielä sukulaiseni työpaikalta kymmenisen laadukasta viinipulloa itselleni jouluksi, kun työntekijät eivät enää halunneet niitä tai niitä oli jäänyt yli jostain pippaloista. Siinä 2010 se loppui. Pahus.

En ole menossa ryyppäämään 40-50v setien kanssa. Olen nähnyt sitä tarpeeksi tietääkseni mihin se johtaa.

Suomalaiset ovat sellaista "pidetään ikävää" -kansaa. Tästä Eput tekivät aikoinaan biisinkin:

Muistelen kaiholla noita rahaisia hyvinvoinnin aikoja. Silloiset juhlat oli todellakin ansaittuja ja niitä riitti. Taksit olivat siistejä ja taksikuskit luotettavia suomalaisia.

Eräskin yritys hankki ihan sairaan kalliin urheiluauton vähän niin kuin vitsinä ja viikon paras työntekijä sai sen aina viikoksi alleen. Tietysti jokainen vuorollaan sai olla se viikon paras työntekijä. En tiedä mitä verottaja sanoi moisesta kuviosta...

Optioita jaettiin rividuunareillekin miljoonakaupalla. Ihmekös yökerhot hehkuivat punaisina arki-iltoinakin! 🥂🍾!!! Raha ja juomat virtasivat. Suomi voi vielä todella hyvin silloin.

Juu, juu, silloin lennettiin moikkaamaan yhteistyökumppaneita vähäisestäkin syystä. :D

Joskus 2010-luvulla meno lässähti ja nykyään yökerhot ovat sulkeneet ovensa ja ravintolat menevät konkkaan.

Kyllä moiset riennot ovat kadonneet kokonaan.

Miksi suomalaiseen juhlintaan aina liittyy saunominen!? Jos ei siis se sauna, rentoilu ja viipyily saunassa ole nimenomaan se juttu, vaan sitten pitäisi vetää hynttyyt niskaan ja lähteä bilettämään.

Ei vaan naisilta onnistu, jos pitää saunan jälkeen olla siedettävän näköinen.

Omalla kohdalla ei kyllä keho enään kestäisi sitä ryyppäämistä mitä se joskus firman bileissä oli. Mutta olihan se silloin hauskaa ja kaikkea tapahtui. 

Ja vaikka itse ei enää vanhana jaksakaan, niin onhan se sääli että nuoremmilta on viety tuokin mahdollisuus. Kyllähän työelämä noista ajoista on muuttunut sellaiseksi harmaaksi suorittamiseksi, että sääliksi käy.