Kun olette eronneet kumppanistanne, niin oletteko pitäneet sen jälkeen yhteyttä hänen läheisiinsä?

Niin ei kuulu tehdä. Ne olivat osa parisuhdetta mutta ne ovat sen toisen sukulaisia ja heidät jätetään rauhaan.

Olen heidät eron jälkeen tavannut, kun oli sukujuhlia. Samanlaisia kuin ennen eroa.

Sukulainen raahaa ex muijansa joulunviettoon  appivanhemmille. Muakava siinä sitten vaivaantuneena viettää kivaa perhejoulua. Jättäydyn jatkossa itse pois

En todellakaan. Eksä jätti minut ja sen jälkeen ihmetteli silmät pyöreinä, miksei saa tavata sukuani tai tulla työpaikalleni. Sukuni piti tähän yhetyttä salaa, en tule puhumaan heille loppuelämänäni ja pidän huolen siitä, että palavat helvetissä eksän kanssa. 

En ole pitänyt mitään yhteyttä. Sen sijaan olen veljeni eksän kanssa tosi hyvissä väleissä ja pidän häneen enemmän yhteyttä kuin veljeeni. 

Erohullu senkuin trollailee

Vierailija kirjoitti:

En todellakaan. Eksä jätti minut ja sen jälkeen ihmetteli silmät pyöreinä, miksei saa tavata sukuani tai tulla työpaikalleni. Sukuni piti tähän yhetyttä salaa, en tule puhumaan heille loppuelämänäni ja pidän huolen siitä, että palavat helvetissä eksän kanssa. 

No voi. Kirjoitin tuohon alle, että pidän veljeni eksään yhteyttä, kun meillä on ollut aina hyvät välit. En ole ajatellut, että ero vaikuttaisi meidän väleihin. Veljeni eksä vielä petti, mutta en ole tämän asian antanut vaikuttaa väleihin. Sen sijaan itse en pidän oman eksäni sukulaisiin mitään yhteyttä, kun en muutenkaan heidän kanssaan ollut yhteydessä muuta kuin eksän kautta. 

Minulla oli pitkään "pakkomielle" yhden eksän perheeseen. Syy: heidän elämäntyylinsä oli sellainen mitä ihannoin tietyllä tapaa ja jaan samat arvot. Ero tuntui raskaimmalta (vaikka suhde oli naurettavan lyhyt) lähinnä siksi, kun eksän perhe meni siinä samassa. Edelleen välillä stalkkeroin heitä somessa, mutta olen kai vähän päässyt yli siitä menetyksen tunteesta. Hänen siskonsa ovat sellaisia yhden aiheen ihmisiä. Some täynnä vain yhtä ja samaa asiaa koko ajan, enkä minä ole innoissani kyseisestä aiheesta. Se ehkä murensi vähän sitä illuusiota, että eksän perhe oli jotenkin maagisesti juuri minulle sopiva.

Eksä oli kyllä aivan totaalisen eri puusta veistetty kuin siskonsa. Kyllä ne muistot alkavat aina harmittamaan, kun alan miettimään... Mutta eksä ei vain sopinut minulle. Niin monesta eri syystä.

Tavallaan olen myös helpottunut, koska nyt minulla on konkreettinen todiste siitä mikä olisi ollut osa elämääni. Eli se maaginen samanlaisuuden tunne oli lähinnä pintaa, mutta elämän arvot ovat sitten ihan erilaisia. Minua ei jaksa kiinnostaa niin kovasti se aihe x, joka on eksän siskoille sydämen asia. 

Exän sisko oli ystäväni jo ennen suhdetta ja on edelleen eron jälkeen. Vanhempien kanssa tulen myös hyvin toimeen edelleen, kun nähdään siskon lapsen (kummilapseni) synttäreillä. Exän uusi nainen ei tästä tykkää, mutta ei voi mitään.

Ensimmäisen exän perheeseen pidän yhteyttä, ovat mukavia minua kohtaan.                                      Toisen exän perheen kanssa en ole tekemisissä. Onneksi pääsin eroon niistä paskanpuhujista.

Ah mita wt touhuu...eka ex, toka ex....