Sisko kehuu lastaan aivan tauotta
Lähes kaikki mitä 3v lapsi tekee on "hyvä" tai "hienoa".
Sinänsä ymmärrän, että lapsen itsetuntoa yritetään vahvistaa, mutta jotenkin tuo menee liiallisuuksiin. Lapsi saa minusta ihan väärän kuvan maailmasta jos melkein kaikki mitä hän tekee edes puoliksi onnistuneesti (oli sitten vaikka sukan laitto jalkaan tai liukumäen laskeminen) saa aikaan kehumisen.
Kommentit (24)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet muuten väärässä. Ajattelet vanhanaikaisesti. Kehua pittää! Äidin pitää kehua niin paljon, että jos lasta joskus yritetään kiusata, tällä on niin hyvä itsetunto, että haukut menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.
Lasta kiusataan varmasti, kun hänestä on kasvatettu itsekäs ja omahyväinen antamalla pelkästään kehuja, asioista joissa ei ole edes erityisen hyvä...
Aika karua, jos lasta kehuttaisiin vasta kun on jossain erityisen hyvä.
Itseäni ei kehuttu lapsena oikeastaan yhtään, oli vissiin juuri tuo mentaliteetti, että kehuja tippuu vasta kun on ammatti-kuvanveistäjätason hiekkakakut tai lyöty maailmanennätys pikkulapsen pukeutumisvauhdissa.
Nyt aikuisena huomaan kalastelevani kehuja. Teen asioita monesti vai
Ei sekään ole hyvä, että lasta kehutaan kaikista hiekkakakuista. Jopa niistä jotka eivät pysy sekuntiakaan kasassa edes osittain
Jaa. Itse tein näin, ja nyt kouluikäinen lapseni pärjää opinnoissaan erinomaisesti.
Epäilisin, että saanut kehuista vahvistusta siihen, että oppii ja osaa. En kadu pätkääkään sitä, etten säästellyt kehuja vain Picasso-tason piirustuksille ja hiekkakakuille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet muuten väärässä. Ajattelet vanhanaikaisesti. Kehua pittää! Äidin pitää kehua niin paljon, että jos lasta joskus yritetään kiusata, tällä on niin hyvä itsetunto, että haukut menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.
Lasta kiusataan varmasti, kun hänestä on kasvatettu itsekäs ja omahyväinen antamalla pelkästään kehuja, asioista joissa ei ole edes erityisen hyvä...
Aika karua, jos lasta kehuttaisiin vasta kun on jossain erityisen hyvä.
Itseäni ei kehuttu lapsena oikeastaan yhtään, oli vissiin juuri tuo mentaliteetti, että kehuja tippuu vasta kun on ammatti-kuvanveistäjätason hiekkakakut tai lyöty maailmanennätys pikkulapsen pukeutumisvauhdissa.
Nyt aikuisena hu
Jaa. Itse tein näin, ja nyt kouluikäinen lapseni pärjää opinnoissaan erinomaisesti.
Epäilisin, että saanut kehuista vahvistusta siihen, että oppii ja osaa. En kadu pätkääkään sitä, etten säästellyt kehuja vain Picasso-tason piirustuksille ja hiekkakakuille.
Kaikki mitä lapsi tekee on hyvää? Miten se rohkaisee oppimaan, jos alusta lähtien kuulee olevansa kaikessa mestari?
Vierailija kirjoitti:
Miten sinä puhuttelet omia lapsiasi, ap? Sanotko heille päivittäin ettei heistä ikinä tule mitään?
Tietenkin. Koska varsinkaan lasten kasvatuksessa ääripäiden välissä ei ole mitään.
Ei sekään ole hyvä, että lasta kehutaan kaikista hiekkakakuista. Jopa niistä jotka eivät pysy sekuntiakaan kasassa edes osittain.