Lue keskustelun säännöt.
Sisko kehuu lastaan aivan tauotta
18.01.2025 |
Lähes kaikki mitä 3v lapsi tekee on "hyvä" tai "hienoa".
Sinänsä ymmärrän, että lapsen itsetuntoa yritetään vahvistaa, mutta jotenkin tuo menee liiallisuuksiin. Lapsi saa minusta ihan väärän kuvan maailmasta jos melkein kaikki mitä hän tekee edes puoliksi onnistuneesti (oli sitten vaikka sukan laitto jalkaan tai liukumäen laskeminen) saa aikaan kehumisen.
Kommentit (24)
Älä masennu. Ei se lapsi tiedä vielä, mitä hyvä tarkoittaa. Ehdollistuu pikku hiljaa ja mitä enemmän tulee kehua sen enemmän se menettää merkitystään. Lapset siedättyy hyvin vanhempiensa tyhmyyteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet muuten väärässä. Ajattelet vanhanaikaisesti. Kehua pittää! Äidin pitää kehua niin paljon, että jos lasta joskus yritetään kiusata, tällä on niin hyvä itsetunto, että haukut menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.
Sä et sitten ole jutellut muiden pienten lasten vanhempien kanssa.
Tutun tuttu on päiväkodissa töissä. Ja hänen lapsensa kyselee. Miten sä äiti voit katsomatta koko piirustusta sanoa, että se on hieno.
Kaikki ne on hienoja, parhaat pääsee seinälle asti. Ainakin omien lasten kohdalla on näin.
Miten sinä puhuttelet omia lapsiasi, ap? Sanotko heille päivittäin ettei heistä ikinä tule mitään?
Naiset leuhkii omien pikkulastensa saavutuksilla. Helvetinmoinen preppaaminen koulutehtävissä ja sitten leuhkitaan kun on saanut hyvän numeron. Tätä on tullut koettua. Pakko myötää että tukka nousi pystyyn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma lapseni innostui yrittämään asioiden tekemistä itse, kun sai kehuja.
Varmaan meitäkin sitten katsottiin silmiään pyöritellen, mutta olipahan helppoa kun osasi jo taaperona pukea itse suurimman osan vaatteistaan.
Harjoitteli asioita niin, että katseella haki vähän väliä reaktiota, ja kehun saadessaan yritti innokkaasti, vaikkei heti olisikaan onnistunut.
Vierailija kirjoitti:
Olet muuten väärässä. Ajattelet vanhanaikaisesti. Kehua pittää! Äidin pitää kehua niin paljon, että jos lasta joskus yritetään kiusata, tällä on niin hyvä itsetunto, että haukut menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.
Ei toimi... nykynuoret on osoittaneet sen. Kritiikkiin tottuu sillä, että tulee joskus torjutuksi ja saa kritiikkiä. Toisaalta, mikään kiitos ei riitä, jos sanalta kiitos kuluu merkitys pois. Se kuluu, jos sitä hoetaan koko ajan. Sen jälkeen ei enää mikään riitä.
Kaikessa pitää olla kohtuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin olet puhunut tästä siskon kanssa. Mitä hän kommentoi?
En ole puhunut koska hän ei halua että hänen toimintaansa kyseenalaistetaan tuolla lailla. On aina ollut sen luonteinen.
Vierailija kirjoitti:
Miten sinä puhuttelet omia lapsiasi, ap? Sanotko heille päivittäin ettei heistä ikinä tule mitään?
Miksi ihmeessä sanoisin noin? Kehun jos siihen on aihetta, eli jos on selvästi hyvä suoritus (keskivertoa parempi) jossain. Ja jos lapsi käyttäytyy huonosti niin sanon myös sen lapselle suoraan. Minusta tuossa on hyvä tasapaino.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olet muuten väärässä. Ajattelet vanhanaikaisesti. Kehua pittää! Äidin pitää kehua niin paljon, että jos lasta joskus yritetään kiusata, tällä on niin hyvä itsetunto, että haukut menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.
Siinä käy vaan herkästi niin, että silloin myös aiheelliset torut (esim. vanhemman, päiväkodin hoitajan tai koulun opettajan antamat) menevät lapsella toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.
Minä en kanssa jaksaisi aina kuunnella sukulaisen ylistämistä lastenlapsistaan. Ne lapset ovat ihan tavallisia ihmisiä mutta niitä tarvitsee ylistää taivaisiin ihan koko ajan niin kuin muut ihmiset eivät olisi mitään eikä minkään arvoisia. Mikä sairaus tuollaisella ihmisellä on. Onko se huono itsetunto ja kamala pätemisen tarve jollain kun ei ole mitään muitakaan meriittejä. Siskollasi on ihan sama ongelma.
Sitten taas toisella isovanhempi ystävälläni ei koskaan ole mitään tarvetta korostaa, ylistää ja nostaa jalustalle omia lapsenlapsiaan ollen ihan normaali suhtautuminen lapsenlapsiinsa eikä rehvastele niillä millään lailla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet muuten väärässä. Ajattelet vanhanaikaisesti. Kehua pittää! Äidin pitää kehua niin paljon, että jos lasta joskus yritetään kiusata, tällä on niin hyvä itsetunto, että haukut menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.
Ei toimi... nykynuoret on osoittaneet sen. Kritiikkiin tottuu sillä, että tulee joskus torjutuksi ja saa kritiikkiä. Toisaalta, mikään kiitos ei riitä, jos sanalta kiitos kuluu merkitys pois. Se kuluu, jos sitä hoetaan koko ajan. Sen jälkeen ei enää mikään riitä.
Kaikessa pitää olla kohtuus.
Tulee mieleen joku kaupan kassan kiittäminen. Se on ihan yhtä mekaanista kuin kassan toivottama hyvää päivänjatkoa.
Vierailija kirjoitti:
Minä en kanssa jaksaisi aina kuunnella sukulaisen ylistämistä lastenlapsistaan. Ne lapset ovat ihan tavallisia ihmisiä mutta niitä tarvitsee ylistää taivaisiin ihan koko ajan niin kuin muut ihmiset eivät olisi mitään eikä minkään arvoisia. Mikä sairaus tuollaisella ihmisellä on. Onko se huono itsetunto ja kamala pätemisen tarve jollain kun ei ole mitään muitakaan meriittejä. Siskollasi on ihan sama ongelma.
Sitten taas toisella isovanhempi ystävälläni ei koskaan ole mitään tarvetta korostaa, ylistää ja nostaa jalustalle omia lapsenlapsiaan ollen ihan normaali suhtautuminen lapsenlapsiinsa eikä rehvastele niillä millään lailla.
No, itselläni se rakkaus lapseeni tekee aika pitkälti sen, että hän on silmissäni aivan erityinen.
Ja ei, tämähän ei nyt tarkoita samaa kun pilalle hemmoteltu, jonka ei tarvitsisi noudattaa sääntöjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olet muuten väärässä. Ajattelet vanhanaikaisesti. Kehua pittää! Äidin pitää kehua niin paljon, että jos lasta joskus yritetään kiusata, tällä on niin hyvä itsetunto, että haukut menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.
Lasta kiusataan varmasti, kun hänestä on kasvatettu itsekäs ja omahyväinen antamalla pelkästään kehuja, asioista joissa ei ole edes erityisen hyvä...
Eiköhän jokainen 3v osaa liukumäkeä laskea, mä en kehu asioista jotka jo onnistuu, ne pitääkin osata, mutta jos vaikka ei olisi luistellut vielä juurikaan, niin kehuja saisi paljon kun edes yrittää. Pitää osata kasvattaa lapsi niin että hänellä on halu kehittyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet muuten väärässä. Ajattelet vanhanaikaisesti. Kehua pittää! Äidin pitää kehua niin paljon, että jos lasta joskus yritetään kiusata, tällä on niin hyvä itsetunto, että haukut menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.
Ei toimi... nykynuoret on osoittaneet sen. Kritiikkiin tottuu sillä, että tulee joskus torjutuksi ja saa kritiikkiä. Toisaalta, mikään kiitos ei riitä, jos sanalta kiitos kuluu merkitys pois. Se kuluu, jos sitä hoetaan koko ajan. Sen jälkeen ei enää mikään riitä.
Kaikessa pitää olla kohtuus.Tulee mieleen joku kaupan kassan kiittäminen. Se on ihan yhtä mekaanista kuin kassan toivottama hyvää päivänjatkoa.
No juuri tää, kehu pitäis ansaita, koko se menettää merkityksensä jos se on mekaaninen toiminto...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten sinä puhuttelet omia lapsiasi, ap? Sanotko heille päivittäin ettei heistä ikinä tule mitään?
Miksi ihmeessä sanoisin noin? Kehun jos siihen on aihetta, eli jos on selvästi hyvä suoritus (keskivertoa parempi) jossain. Ja jos lapsi käyttäytyy huonosti niin sanon myös sen lapselle suoraan. Minusta tuossa on hyvä tasapaino.
Keskivertoa parempi? Ja mikä onkaan se keskiverto, johon vertaat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten sinä puhuttelet omia lapsiasi, ap? Sanotko heille päivittäin ettei heistä ikinä tule mitään?
Miksi ihmeessä sanoisin noin? Kehun jos siihen on aihetta, eli jos on selvästi hyvä suoritus (keskivertoa parempi) jossain. Ja jos lapsi käyttäytyy huonosti niin sanon myös sen lapselle suoraan. Minusta tuossa on hyvä tasapaino.
Keskivertoa parempi? Ja mikä onkaan se keskiverto, johon vertaat?
Esim. lapsen oma keskiverto tai se keskiverto mihin saman ikäiset yleensä pystyvät. Ihan harkinnan mukaan. En minä sitä mistään taulukosta katso.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet muuten väärässä. Ajattelet vanhanaikaisesti. Kehua pittää! Äidin pitää kehua niin paljon, että jos lasta joskus yritetään kiusata, tällä on niin hyvä itsetunto, että haukut menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.
Lasta kiusataan varmasti, kun hänestä on kasvatettu itsekäs ja omahyväinen antamalla pelkästään kehuja, asioista joissa ei ole edes erityisen hyvä...
Aika karua, jos lasta kehuttaisiin vasta kun on jossain erityisen hyvä.
Itseäni ei kehuttu lapsena oikeastaan yhtään, oli vissiin juuri tuo mentaliteetti, että kehuja tippuu vasta kun on ammatti-kuvanveistäjätason hiekkakakut tai lyöty maailmanennätys pikkulapsen pukeutumisvauhdissa.
Nyt aikuisena huomaan kalastelevani kehuja. Teen asioita monesti vain saadakseni kehuja, en siksi että oikeasti tykkäisin näitä asioita tehdä.
Jotain selkeästi jäin lapsena vaille, kun ne kehut säästeltiin maailmanennätys -tason saavutuksia varten.
Tietenkin olet puhunut tästä siskon kanssa. Mitä hän kommentoi?