Mitä sensoreita/antureita logiikoita käytätte saunassanne että tiedätte sen syttyneen?
Soopivalla etäisyydellä oleva lämpötilasensori kertoo ja hälyttää, milloin lisätä puita. Onkohan yli-insinöröintiä vai elämisen helppoutta?
Kommentit (31)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
K-tyypin puikkoanturi puukiukaan kyljessä pari mm irti kyljestä. Lämpötila näkyy olohuoneen infotaulussa.
Oikein. Miksi päädyit tällaiseen hitaasen infoon etkä nopeampaan säteilylämmön infoon?
On riittävän nopea. Ei sen tarvitse olla mikään reaaliaikainen.
Näetkö milloin lisätä puita? Todennäköisesti tuokin tapa riittää siihen.
Näkee selkeästi kiukaan lämpötilakäyrästä minkä piirtää infotauluun.
Home Assistant on kyllä kiva.
Silmiä, korvia ja nenää. Jos puut näyttävät palavan, kohina ja kevyt rätinä kuuluu korviin ja pihalla tuoksuu kevyesti palavalta puulta, sauna on melko varmasti syttynyt. Saunanlämpömittarista tarkistan milloin kannattaa mennä kylpyyn.
Ihan just on lämmin. Näen äpistä.
Vierailija kirjoitti:
Ihan just on lämmin. Näen äpistä.
Sama täällä.
Saunassa 72.3 astetta ja kiuas 388 astetta. Kohta saunaan ja pari puuta pesään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan just on lämmin. Näen äpistä.
Sama täällä.
Saunassa 72.3 astetta ja kiuas 388 astetta. Kohta saunaan ja pari puuta pesään.
Mielenkiinnosta, missä lämpöanturi? Itsellä sopivan kuuma sauna on juuri relu 50 asteinen. Oikealla sensorilla mitattuna. Lämpömittari seinällä jonka päällä sensori on näyttää tosiaan päälle 70 silloin.
Mökillä laitan pesällisen puita ja yleensä intuitio kertoo kun pitää käydä lisäämässä muutama. Kotona painan seinästä kiukaan päälle ja asetan toivotun lämpötilan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näkö, kuulo, haju ja tunto. Hemmetin hyviä antureita. Suosittelen kokeilemaan.
Eikö ole kovin vaivalloista?
No silmiä pitää välillä pitää auki, mutta muut menevätkin ihan normaalin metaboliikan voimin.
Muija käy katsomassa, toimii monessa paikassa
Vierailija kirjoitti:
Itse käytän tässä, ja monessa muussa asiassa, niin sanottua elämänkokemusta. Sitä kun hieman kertyy, niin ei tarvitse ihmetellä selviä asioita. Tämän mukana tulee niin sanottu "ajan taju", eli ihan perstuntumalta voi minuutin tarkkuudella sanoa, milloin pesällinen puita on palanut. Aivot oppii alitajuisesti tällaisia pikku juttuja.
Ihminen on kuitenkin luomakunnan surkein organismi mitä kykyihin tulee. Sanotaan nyt vaikka viime kesänä munasta kuoriutunut lapintiiran poikanen. Kun syksy saapuu, suurinpiirtein elo-syyskuun vaihde, niin nelisen kuukautta vanha lapintiirajuniori osaa lentää ja tulee itsenäisesti toimeen. Paitsi että se osaa lentää, se tietää ilman kenenkään opetusta, miten se lähtee muuttomatkalle, ja lentää täältä Etelä-Afrikkaan, ja osa linnuista Atlantin yli keskeytyksettä Etelämantereelle talvehtimaan, ja taas keväällä takaisin Suomeen. Ilman mitään antureita.
Enemmän mietin niitä ankeriaita Sargassomerellä. Sinn asti pitää vaivautua, ja vielä takasin. On aika eksoottinen juttu.
Vetäset paljaan valokuidun tulipesästä mökkiin ja tiiraat välillä kuidun päästä, vieläkö loimotus näkyy.
Tästähän oli juuri tutkimustulos että sillä tiiralla itseasiassa on anturi joka aistii maan magneettikenttää.