Työkaveri joka ei kestä "virheitään"
Miten tällaiseen pitäisi tai kannattaisi suhtautua. Yksi työkaveri muisti yhden luvun väärin, se hoksattiin heti työryhmän sisäisen keskustelun aikana eikä ollut mitenkään keskeinen keskustelun sisällön kannalta. Nyt hän kolmatta päivää selittelee tätä virhettään aina kun törmään häneen. En tiedä selitteleekö muillekin. On sanottu heti siinä tilanteessa ja monta kertaa sen jälkeen että eihän se luku ja sen ulkoa muistaminen nyt ollut se oleellinen juttu, suurin osa työryhmästä ei edes tiennyt sitä, yksi muisti.
Tällä työkaverilla on paljon tällaista, jos itse sanoo jotain väärin tai tulee muistutetuksi jostain unohtuneesta jutusta (mikä on normaalia kun tiiminä tehdään) niin jää siihen todella pitkäksi aikaa jumiin ja se on kiusallista meille muille, en tiedä miten siihen reagoisi hyödyllisesti.
Jos jollain on kokemusta jumittajan roolista, millaista vastausta kaipaat?
Kommentit (44)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekin olen sellainen, että kaikki virheet painavat mieltä ajasta ikuisuuteen.
Hirveä houkutus olisi aina selittää miksi nyt tein tämän virheen. Yritän kuitenkin vastustaa sitä kiusausta, koska tiedän, että tehtyä ei saa tekemättömäksi ja selittely vaikuttaa vain säälittävältä.
Muilta toivon vain sitä, etteivät hiero naamaani tekemiäni virheitä, enkä itsekään muistele tai vitsaile muiden virheistä. Ehkä välittömästi virheen tapahduttua on kiva, jos joku muu kertoo tehneensä saman tai samankaltaisen virheen. Sitä keinoa käytän itsekin toisten lohduttamiseksi.
No tämä on hieman jo eri koska kaikki eivät tee tarkoituksella niitä virheitä ja ottavat sen vastuun. Se nyt vain on tärkeää että niitä virheitä ei sattuisi, näin se nyt vain on. Ilkeät ihmiset ovat ilkeitä, älä välitä heistä.<
Kyllä niitä joskus tehdään tietoisesti ja ihan tarkoituksellakin ja sitten osa on välillä hieman hällä väliä-asenteellinen. Olemme erilaisia jokainen. Kannattaa tiedostaa näitä kaikkia erilaisia asioita, tärkeitä tietää niin työnantajan kuin työntekijöidenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuuntelemalla siitä selviää.
Sekä keskustelemalla. Joskus ne omat tunteet tai persoonallisuuspiirteetkin saattavat hävettää koska kaikki eivät ymmärrä aina asioita ja erilaisia ihmisiä tai katsovat hieman kieroon jostakin syystä. Itseänsä ei kannata hävetä.
Oman heikon itsetunnon vatvominen ei kuulu työpaikalle. Jos tuo OIKEASTI häiritsee töiden etenemistä ja niiden sujumista on esihenkilön vastuulla puuttua siihen. Jos kyse on vain esim aloittajan omasta myötähäpeän tunteesta se on aloittajan ongelma, ei kenenkään muun.
Ei se ole mitään itsetunnon vatvomista vaan asioiden ja tunteiden käsittelyä. Kuuluu kaikkialle yhtälailla kuin näköjään teidän toisenlaisten kateus ja kiusanteko tai alistaminenkin. Oikein
Ei mikään ihme, jos työpaikoilla uuvutaan, jne kun aikuiset ihmiset tarvitsevat apua omien tunteidensa käsittelyyn. Onko heistä tullut uudestaan lapsia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuuntelemalla siitä selviää.
Sekä keskustelemalla. Joskus ne omat tunteet tai persoonallisuuspiirteetkin saattavat hävettää koska kaikki eivät ymmärrä aina asioita ja erilaisia ihmisiä tai katsovat hieman kieroon jostakin syystä. Itseänsä ei kannata hävetä.
Oman heikon itsetunnon vatvominen ei kuulu työpaikalle. Jos tuo OIKEASTI häiritsee töiden etenemistä ja niiden sujumista on esihenkilön vastuulla puuttua siihen. Jos kyse on vain esim aloittajan omasta myötähäpeän tunteesta se on aloittajan ongelma, ei kenenkään muun.
Ei se ole mitään itsetunnon vatvomista vaan asioiden ja tunteiden käsittelyä. Kuuluu kaikkialle yhtälailla kuin näköjään teidän toisenlais
Onko heistä tullut uudestaan lapsia?
On. Ei ole yllättävää, että kun ääliöliberaali yhteiskunta on nostanut yksilön tunteet kaiken keskiöön, niitä myös käytetään. Ja monista aikuisistakin on tullut kuin uudelleen pikkulapsia, jotka tarvitsevat tukea ikävien tunteiden kestämiseen ja muita kantamaan vastuuta ja aikuisuudesta tullut paikka, johon ihmiset tulevat esittämään joululahjalistoja siitä, kuinka muiden heitä pitäisi kohdella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuuntelemalla siitä selviää.
Sekä keskustelemalla. Joskus ne omat tunteet tai persoonallisuuspiirteetkin saattavat hävettää koska kaikki eivät ymmärrä aina asioita ja erilaisia ihmisiä tai katsovat hieman kieroon jostakin syystä. Itseänsä ei kannata hävetä.
Oman heikon itsetunnon vatvominen ei kuulu työpaikalle. Jos tuo OIKEASTI häiritsee töiden etenemistä ja niiden sujumista on esihenkilön vastuulla puuttua siihen. Jos kyse on vain esim aloittajan omasta myötähäpeän tunteesta se on aloittajan ongelma, ei kenenkään muun.
Ei se ole mitään itsetunnon vatvomista vaan asioiden ja tunteiden käsittelyä. Kuuluu kaikkia
Etkö itse huomaa, että käytät muiden ihmisten pilkkaamista omien tunteidesi säätelyyn?
Onko ilkeys ainoa sallittu tapa säädellä sisäistä elämäänsä?
t. Työpaikassa, jossa mokat debriefataan ja unohdetaan nopeasti, joten ihmisillä on perusluottamus kunnossa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuuntelemalla siitä selviää.
Sekä keskustelemalla. Joskus ne omat tunteet tai persoonallisuuspiirteetkin saattavat hävettää koska kaikki eivät ymmärrä aina asioita ja erilaisia ihmisiä tai katsovat hieman kieroon jostakin syystä. Itseänsä ei kannata hävetä.
Oman heikon itsetunnon vatvominen ei kuulu työpaikalle. Jos tuo OIKEASTI häiritsee töiden etenemistä ja niiden sujumista on esihenkilön vastuulla puuttua siihen. Jos kyse on vain esim aloittajan omasta myötähäpeän tunteesta se on aloittajan ongelma, ei kenenkään muun.
Ei se ole mitään itsetunnon vatvomista vaan asioiden ja tunteiden käsittelyä. Kuuluu kaikkia
On. Ei ole yllättävää, että kun ääliöliberaali yhteiskunta on nostanut yksilön tunteet kaiken keskiöön, niitä myös käytetään. Ja monista aikuisistakin on tullut kuin uudelleen pikkulapsia, jotka tarvitsevat tukea ikävien tunteiden kestämiseen ja muita kantamaan vastuuta ja aikuisuudesta tullut paikka, johon ihmiset tulevat esittämään joululahjalistoja siitä, kuinka muiden heitä pitäisi kohdella.
Olemme siirtyneet maailmaan, jossa omasta tunteesta on tullut ilmoitusasia, jolla voi ilmoittaa faktan. Työpaikkalla voi vain ilmoittaa, että hänestä tuntuu pahalta. Tästä alkaa sellainen m utav yöry, että lopulta kaikki muut joutuu sylkykupeiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuuntelemalla siitä selviää.
Sekä keskustelemalla. Joskus ne omat tunteet tai persoonallisuuspiirteetkin saattavat hävettää koska kaikki eivät ymmärrä aina asioita ja erilaisia ihmisiä tai katsovat hieman kieroon jostakin syystä. Itseänsä ei kannata hävetä.
Oman heikon itsetunnon vatvominen ei kuulu työpaikalle. Jos tuo OIKEASTI häiritsee töiden etenemistä ja niiden sujumista on esihenkilön vastuulla puuttua siihen. Jos kyse on vain esim aloittajan omasta myötähäpeän tunteesta se on aloittajan ongelma, ei kenenkään muun.
Ei se ole mitään itsetunnon vatvomista vaa
Etkö itse huomaa, että käytät muiden ihmisten pilkkaamista omien tunteidesi säätelyyn?
Onko ilkeys ainoa sallittu tapa säädellä sisäistä elämäänsä?
t. Työpaikassa, jossa mokat debriefataan ja unohdetaan nopeasti, joten ihmisillä on perusluottamus kunnossa
Ilkeily on sinun tulkintasi eli reaktio syntyi sinussa.
Lopuksi vielä muistuttaisin kaikkia keskustelun kultaisesta säännöstä, jos on mahdollista tulkita "vastaväittäjän" kommentti kahdella tavalla, on suotavaa tulkita kommentti sen esittäjälle edullisemmalla tavalla. Nykyisessä tahallisen väärinymmärtämisen kulttuurissa tuntuu, että tavoitteena on pikemminkin päinvastainen, tulkitsemme toistemme kommentit mahdollisimman pahantahtoisesti. Entäpä jos seuraavan kerran kun "raivostut" toisen sanomisista miettisitkin, onko mahdollista että olet tulkinnut hänet väärin? Ehkä hän tarkoittikin hyvää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuuntelemalla siitä selviää.
Sekä keskustelemalla. Joskus ne omat tunteet tai persoonallisuuspiirteetkin saattavat hävettää koska kaikki eivät ymmärrä aina asioita ja erilaisia ihmisiä tai katsovat hieman kieroon jostakin syystä. Itseänsä ei kannata hävetä.
Oman heikon itsetunnon vatvominen ei kuulu työpaikalle. Jos tuo OIKEASTI häiritsee töiden etenemistä ja niiden sujumista on esihenkilön vastuulla puuttua siihen. Jos kyse on vain esim aloittajan omasta myötähäpeän tunteesta se on aloittajan ongelma, ei kenenkään muun.
Ei se ole mitään itsetunnon vatvomista vaan asioiden ja tunteiden käsittelyä. Kuuluu kaikkialle yhtälailla kuin näköjään teidän toisenlais
Etkö sinä kyennyt ymmärtämään mitä kommentti halusi kertoa?
Jos itkettää niin täytyy saada itkeä, se on jo tunteen käsittelyä.
Luonnollisesti kaikki tunteet ovat sallittuja eikä niitä tulisi joutua tukahduttamaan.
Tarkoitit itse erilaista ihmistä kuin minä kommentissani.
Jos taas ei kestä kateuksissaan toisten ihmisten tunteita tai vaikkapa ihan olemassaoloa niin ei sovellu minkäänlaiseen työpaikkaan jossa tekee töitä tai asioi muita ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuuntelemalla siitä selviää.
Sekä keskustelemalla. Joskus ne omat tunteet tai persoonallisuuspiirteetkin saattavat hävettää koska kaikki eivät ymmärrä aina asioita ja erilaisia ihmisiä tai katsovat hieman kieroon jostakin syystä. Itseänsä ei kannata hävetä.
Oman heikon itsetunnon vatvominen ei kuulu työpaikalle. Jos tuo OIKEASTI häiritsee töiden etenemistä ja niiden sujumista on esihenkilön vastuulla puuttua siihen. Jos kyse on vain esim aloittajan omasta myötähäpeän tunteesta se on aloittajan ongelma, ei kenenkään muun.
Ei se ole mitään itsetunnon vatvomista vaa
Sinä Ymmärsit tässäkin minut väärin. En ole lainkaan ilkeä ihminen ollut koskaan. Nyt täytyisi aikuisena jo ymmärtää erilaisia ihmisiä sekä puhetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuuntelemalla siitä selviää.
Sekä keskustelemalla. Joskus ne omat tunteet tai persoonallisuuspiirteetkin saattavat hävettää koska kaikki eivät ymmärrä aina asioita ja erilaisia ihmisiä tai katsovat hieman kieroon jostakin syystä. Itseänsä ei kannata hävetä.
Oman heikon itsetunnon vatvominen ei kuulu työpaikalle. Jos tuo OIKEASTI häiritsee töiden etenemistä ja niiden sujumista on esihenkilön vastuulla puuttua siihen. Jos kyse on vain esim aloittajan omasta myötähäpeän tunteesta se on aloittajan ongelma, ei kenenkään muun.
Ei se ole mitään itsetunnon vatvomista vaa
Etkö itse huomaa, että käytät muiden ihmisten pilkkaamista omien tunteidesi säätelyyn?
Onko ilkeys ainoa sallittu tapa säädellä sisäistä elämäänsä?
t. Työpaikassa, jossa mokat debriefataan ja unohdetaan nopeasti, joten ihmisillä on perusluottamus kunnossa
Realismi on aina negatiivista. Vähitellen pitäisi myöntää, että ääliöliberalismi, joka halusi nostaa kaiken keskiöön yksilön ja tämän tunteet ja oikeudet meni totaalisesti päin persettä. Aikuiset ihmiset kiukuttelee kuin pikkulapset joita on viety kaikki lelut ja karkit.
Korjaan virheen, siis ymmärsit minut väärin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuuntelemalla siitä selviää.
Sekä keskustelemalla. Joskus ne omat tunteet tai persoonallisuuspiirteetkin saattavat hävettää koska kaikki eivät ymmärrä aina asioita ja erilaisia ihmisiä tai katsovat hieman kieroon jostakin syystä. Itseänsä ei kannata hävetä.
Oman heikon itsetunnon vatvominen ei kuulu työpaikalle. Jos tuo OIKEASTI häiritsee töiden etenemistä ja niiden sujumista on esihenkilön vastuulla puuttua siihen. Jos kyse on vain esim aloittajan omasta myötähäpeän tunteesta se on aloittajan ongelma, ei kenenkään muun.
Rajansa kaikella. Realismi on tärkeä asia, kultainen keskitie ja sen ymmärrys on avainasemassa. Vapaus ei ole keneltäkään pois ja kun ymmärtää mitä se kokonaisuudessaan on, osaa toimia oikein ja tasapainoisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuuntelemalla siitä selviää.
Sekä keskustelemalla. Joskus ne omat tunteet tai persoonallisuuspiirteetkin saattavat hävettää koska kaikki eivät ymmärrä aina asioita ja erilaisia ihmisiä tai katsovat hieman kieroon jostakin syystä. Itseänsä ei kannata hävetä.
Oman heikon itsetunnon vatvominen ei kuulu työpaikalle. Jos tuo OIKEASTI häiritsee töiden etenemistä ja niiden sujumista on esihenkilön vastuulla puuttua siihen. Jos kyse on vain esim aloittajan omasta myötähäpeän tunteesta se on aloittajan ongelma, ei kenenkään muun.
Ei se ole mitään itsetunnon vatvomista vaa
Etkö itse huomaa, että käytät muiden ihmisten pilkkaamista omien tunteidesi säätelyyn?
Onko ilkeys ainoa sallittu tapa säädellä sisäistä elämäänsä?
t. Työpaikassa, jossa mokat debriefataan ja unohdetaan nopeasti, joten ihmisillä on perusluottamus kunnossa
En nyt oikein tiedä kenelle kommentin suuntasit...itse en ole ainakaan puhunut itsestäni yhtään mitään, eli kehunut millään tavalla omia tunteidensäätelyn taitojani. Puutteita löytyy varmasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuuntelemalla siitä selviää.
Sekä keskustelemalla. Joskus ne omat tunteet tai persoonallisuuspiirteetkin saattavat hävettää koska kaikki eivät ymmärrä aina asioita ja erilaisia ihmisiä tai katsovat hieman kieroon jostakin syystä. Itseänsä ei kannata hävetä.
Oman heikon itsetunnon vatvominen ei kuulu työpaikalle. Jos tuo OIKEASTI häiritsee töiden etenemistä ja niiden sujumista on esihenkilön vastuulla puuttua siihen. Jos kyse on vain esim aloittajan omasta myötähäpeän tunteesta se on aloittajan ongelma, ei kenenkään muun.
Ei se ole mitään itsetunnon vatvomista vaan asioiden ja tunteiden käsittelyä. Kuuluu kaikkia
Etkö sinä kyennyt ymmärtämään mitä kommentti halusi kertoa?
Jos itkettää niin täytyy saada itkeä, se on jo tunteen käsittelyä.
Luonnollisesti kaikki tunteet ovat sallittuja eikä niitä tulisi joutua tukahduttamaan.
Tarkoitit itse erilaista ihmistä kuin minä kommentissani.
Jos taas ei kestä kateuksissaan toisten ihmisten tunteita tai vaikkapa ihan olemassaoloa niin ei sovellu minkäänlaiseen työpaikkaan jossa tekee töitä tai asioi muita ihmisiä.
Voisitko opetella lainamaan oikein ? Tässä ei nyt muut tiedä ketä sinä yrität "loukata".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuuntelemalla siitä selviää.
Sekä keskustelemalla. Joskus ne omat tunteet tai persoonallisuuspiirteetkin saattavat hävettää koska kaikki eivät ymmärrä aina asioita ja erilaisia ihmisiä tai katsovat hieman kieroon jostakin syystä. Itseänsä ei kannata hävetä.
Oman heikon itsetunnon vatvominen ei kuulu työpaikalle. Jos tuo OIKEASTI häiritsee töiden etenemistä ja niiden sujumista on esihenkilön vastuulla puuttua siihen. Jos kyse on vain esim aloittajan omasta myötähäpeän tunteesta se on aloittajan ongelma, ei kenenkään muun.
Ei se ole mitään itsetunnon vatvomista vaan asioiden ja tunteiden käsittelyä. Kuuluu kaikkia
Etkö sinä kyennyt ymmärtämään mitä kommentti halusi kertoa?
Jos itkettää niin täytyy saada itkeä, se on jo tunteen käsittelyä.
Luonnollisesti kaikki tunteet ovat sallittuja eikä niitä tulisi joutua tukahduttamaan.
Tarkoitit itse erilaista ihmistä kuin minä kommentissani.
Jos taas ei kestä kateuksissaan toisten ihmisten tunteita tai vaikkapa ihan olemassaoloa niin ei sovellu minkäänlaiseen työpaikkaan jossa tekee töitä tai asioi muita ihmisiä.
Just, työpaikalla pitää saada itkeä? Kun mua v itut aa saan huutaa pääpunaisena sen ulos päin työkaverini naamaa? Vai koskeeko tämä vain niitä joiden tunteet kuulostavat yhtä lempeiltä kuin ekstaasia vetänyt ÄitiAmmanin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuuntelemalla siitä selviää.
Sekä keskustelemalla. Joskus ne omat tunteet tai persoonallisuuspiirteetkin saattavat hävettää koska kaikki eivät ymmärrä aina asioita ja erilaisia ihmisiä tai katsovat hieman kieroon jostakin syystä. Itseänsä ei kannata hävetä.
Oman heikon itsetunnon vatvominen ei kuulu työpaikalle. Jos tuo OIKEASTI häiritsee töiden etenemistä ja niiden sujumista on esihenkilön vastuulla puuttua siihen. Jos kyse on vain esim aloittajan omasta myötähäpeän tunteesta se on aloittajan ongelma, ei kenenkään muun.
Ei se ole mitään itsetunnon vatvomista vaa
Et ymmärtänyt taaskaan yhtään mitään kommentistani enkä ole kuten sinä olet. Hyvää päivänjatkoa sinulle kuitenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuuntelemalla siitä selviää.
Sekä keskustelemalla. Joskus ne omat tunteet tai persoonallisuuspiirteetkin saattavat hävettää koska kaikki eivät ymmärrä aina asioita ja erilaisia ihmisiä tai katsovat hieman kieroon jostakin syystä. Itseänsä ei kannata hävetä.
Oman heikon itsetunnon vatvominen ei kuulu työpaikalle. Jos tuo OIKEASTI häiritsee töiden etenemistä ja niiden sujumista on esihenkilön vastuulla puuttua siihen. Jos kyse on vain esim aloittajan omasta myötähäpeän tunteesta se on aloittajan ongelma, ei kenenkään muun.
Ei se ole mitään itsetunnon vatvomista vaa
Just, työpaikalla pitää saada itkeä? Kun mua v itut aa saan huutaa pääpunaisena sen ulos päin työkaverini naamaa? Vai koskeeko tämä vain niitä joiden tunteet kuulostavat yhtä lempeiltä kuin ekstaasia vetänyt ÄitiAmmanin?
Oikeasti tunteista puhuminen tarkoittaa, että muiden pitää kuunnella naisen tunnetta. Ja tässä piilee oleellisin sääntö kun joku puhuu tunteistaan, niitä pitää myötäillä. Suurin loukkaus on esittää ratkaisuehdotus.
Vierailija kirjoitti:
En voi samaistua tähän. Mielestäni et ole hyvä työntekijä
Oletko sinä sitten mielestäsi hyvä johtaja? EI meinaan viittaa siihen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuuntelemalla siitä selviää.
Sekä keskustelemalla. Joskus ne omat tunteet tai persoonallisuuspiirteetkin saattavat hävettää koska kaikki eivät ymmärrä aina asioita ja erilaisia ihmisiä tai katsovat hieman kieroon jostakin syystä. Itseänsä ei kannata hävetä.
Oman heikon itsetunnon vatvominen ei kuulu työpaikalle. Jos tuo OIKEASTI häiritsee töiden etenemistä ja niiden sujumista on esihenkilön vastuulla puuttua siihen. Jos kyse on vain esim aloittajan omasta myötähäpeän tunteesta se on aloittajan ongelma, ei kenenkään muun.
Ei se ole mitään itsetunnon vatvomista vaa
>just
>vituttaa
>naama punaisena
Hophop nakkikiskalle purkamaan agressioitas, siellä jonossa tarjotaan sitä mitä tilaat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuuntelemalla siitä selviää.
Sekä keskustelemalla. Joskus ne omat tunteet tai persoonallisuuspiirteetkin saattavat hävettää koska kaikki eivät ymmärrä aina asioita ja erilaisia ihmisiä tai katsovat hieman kieroon jostakin syystä. Itseänsä ei kannata hävetä.
Oman heikon itsetunnon vatvominen ei kuulu työpaikalle. Jos tuo OIKEASTI häiritsee töiden etenemistä ja niiden sujumista on esihenkilön vastuulla puuttua siihen. Jos kyse on vain esim aloittajan omasta myötähäpeän tunteesta se on aloittajan ongelma, ei kenenkään muun.
Et ymmärtänyt taaskaan yhtään mitään kommentistani enkä ole kuten sinä olet. Hyvää päivänjatkoa sinulle kuitenkin.
Jos et osaa muuten tuota lainausta, kopio teksi erikseen esim komenttikentään. Ei tässä oikein voi ymmärtää kun ei tiedä mihin viittaat.
Mitä oikein sekoilet? Kuka muka tekisi virheitä tarkoituksella?
Eri