Lue keskustelun säännöt.
Tapailu - seksuaalinen vetovoima puuttuu
16.01.2025 |
Tapailen miestä, josta pidän ihmisenä, meillä yhteisiä asioita, emotionaalista yhteyttä ja jonkun verran yhteistä huumoriakin. Halutaan samanlaisia asioita tulevaisuudeltakin. Hän on paperilla sopivan oloinen. En vaan tunne intohimoa tai suurta halua häntä kohtaan. Hän on ihan kivannäköinen objektiivisestikin ajatellen. En pidä häntä epäviehättävänä. En vaan erityisemmin tunne halua pussailla hänen kanssaan tai himoitse seksiä hänen kanssaan, ellei ole mennyt pidempi aika ja puutteessa. Tää ei ole mulle tyypillistä. Olen tuntenut aiemmin seksuaalista vetovoimaa ja halua, olen halunnut repiä vaatteet toisen päältä ja olla lähellä. Olen seksuaalisesti ihan halukas, mutta jostain syystä hän ei innosta mua. Ollaan harrastettu seksiä ainakin 15 kertaa ja se on alkukankeudesta parantunut, mutta edelleen vain ihan ok, ei mitään ihmeellistä.
Mulla on traumataustaa lapsuudesta ja edeltävä parisuhde oli toksinen. Olen yrittänyt tutustua sopivaan mieheen rauhassa, jos ajan kanssa voisi syntyä terve parisuhde. Ihastumisen ja intohimon tunteet eivät vaan ole vielä syntyneet. Onko mies vain väärä vai vaikuttaako lapsuus, etten vain innostu seksuaalisesti tämäntyyppisistä turvallisista ja tasaisista miehistä? Kuinka kauan kannattaa yrittää?
Kommentit (34)
Mielenkiinnosta, miten reagoisit jos mies toteaisi ettei halua enää seksiä koska huomaa ettet syty hänestä? Olisiko sen kuuleminen helpotus vai harmi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Himokaskin suhde tyyntyy alkukiiman jälkeen. Jos kiimaa ei koskaan ollutkaan, toisen naama alkaa jossain vaiheessa rassata pahasti.
Luota vaan siihen himoon. Nykyään sitä tahdotaan vähätellä liikaa ja ihmetellään, kun suhteet eivät kestä.
Kuulostaa siltä, että hän ei vain ole sinua varten. Mielestäni olisi nimenomaan traumatisoituneen käytöstä yrittää suhdetta (tai jatkaa tosi pitkään tapailua), jos fyysistä vetovoimaa ei ole riittävästi. Eikä se välttämättä johdu hänen luonteensa tasaisuudesta ettet tunne intohimoa, voihan olla, että se on jotain alkukantaista: jotkut feromonit tai perimänne ei sovi yhteen? Tai sitten se on se, ettei ulkonäköä ole kuitenkaan riittävästi? Minä tunnen intohimoa vain jos ulkonäkö on todella hyvä silmissäni, ihan kivan näköiset jää aina kaveriasteelle.
Sinun pitää vaihtaa jännikseen. Jätä kunnon miehet rauhaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
viinaa kun juo niin alkaa mekossa olemaan kuhinaa
En jatkaisi suhdetta. Tai sitten ryhtyisin avoimeen polyamoriseen suhteeseen, jossa kummallakin olisi muitakin kumppaneita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naisille on toisinaan vaikea olla mieliksi. - Itse mietin. että uskallanko tai haluanko enää treffeille. On ollut hienoa päästä nais(t)en kanssa kaveriksi tai jopa ystäväksi mutta olisin kyllä toivonut ja halunnut joitain kertoja enemmänkin. Ihastumine on huumava ja ihana tunne mutta pudota ja huomata, että kaikki onkin "taas" ollait vain oman mieleni tuottamaa haavetta ja unelmaa pettävää on raskasta. - Ikävintä on, ehlä se tiedottomuus ja epätietoisuus kun en oikein toedosta mitä teen ja olen tehnyt väärin, että näin on käynyt itselleni,niin usein kuin on käynyt.
Usko kehoasi se on viisas. Ei teistä tule paria sillä et olisi koskaan tyytyväinen. Kyllä toista pitää haluta pussata ja koskettaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa siltä ettet ole valmis aikuismaiseen parisuhteeseen kenenkään kanssa. Ei ole normaalia paneskella tai edes suudella ihmistä johon ei tunne vetoa, tuohan on täysin epätoivoista.
Siis harrastat seksiä miehen kanssa, jota kohtaan et tunne seksuaalista vetovoimaa? Ja koet, että se on traumataustasi kannalta jotenkin järkevää sillä tavalla katsoa voisitko kiinnostua turvallisesta miehestä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa siltä ettet ole valmis aikuismaiseen parisuhteeseen kenenkään kanssa. Ei ole normaalia paneskella tai edes suudella ihmistä johon ei tunne vetoa, tuohan on täysin epätoivoista.
Mutkun traumatausta!
Eroa. Minulla on kokemusta samasta asiasta - mies voi olla mielestäni komea, mutta ei silti koe seksuaalista vetovoimaa. Mystinen ja outo juttu, mutta tuo tunne ei tule muuttumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lopeta se sekoilu ja pakonomainen seuranhaku, sinun pitää ensin opetella löytämään itsestäsi turva. Vasta sitten kykenet rakastamaan kun kaiken lähtökohta ei ole riippuvaisuus ja ahdistus yksinolosta.
Puolison voi periaatteessa valita monella tavalla ja monin eri kriteerein. Kumppanuus on ihan yhtä pätevä valintaperuste kuin himokin.
Mutta onko se ok myös miehelle? Jos hän olettaa teillä olevan myös intohimoista halua, mutta sinulta se puuttuu, on suhde väistämättä epätasapainossa. Kumppanuus ei varmaankaan miehelle riitä, joten sinä suostut seksiin nyt alkuun haluttomana. Mutta kuinka kauan?
Anna miehelle myös anusta, kiimasi voi syttyä :)
Vierailija kirjoitti:
Anna miehelle myös anusta, kiimasi voi syttyä :)
Annettu sitäkin.
Ap
Ei kai se sitten toimi. Jos se toinen vielä odottaa petipuuhia, eikä se tuo silti mitään. Ei pidä miellyttää toista että siksi vain suostuu.
Vierailija kirjoitti:
Naisille on toisinaan vaikea olla mieliksi. - Itse mietin. että uskallanko tai haluanko enää treffeille. On ollut hienoa päästä nais(t)en kanssa kaveriksi tai jopa ystäväksi mutta olisin kyllä toivonut ja halunnut joitain kertoja enemmänkin. Ihastumine on huumava ja ihana tunne mutta pudota ja huomata, että kaikki onkin "taas" ollait vain oman mieleni tuottamaa haavetta ja unelmaa pettävää on raskasta. - Ikävintä on, ehlä se tiedottomuus ja epätietoisuus kun en oikein toedosta mitä teen ja olen tehnyt väärin, että näin on käynyt itselleni,niin usein kuin on käynyt.
Etsiminen ja yrittäminen ei ole epäonnistumista.
Ei kannata jatkaa