Onko mielestänne seurustelun päämäärä avioliitto?

On se

Ei missään nimessä. Seurustelu voi olla mitä vain kevyestä satunnaisesta tapailusta elämänikäiseen parisuhteeseen asti. Naimisiinmeno on itselleni vain siinä tilanteessa, että haluaisin asua yhdessä ja saada lapsia, mitä en koskaan halua. 

Ei ole pakko mennä avioon. Tuollainen käsitys on jostain 1800-luvulta.

Ei ole.

Se vaara seurustelussa on, että erehtyy avioon. Kosintarituaaleja harva nykyään harrastaa.

Ei tietenkään välttämättä. Voi parisuhteessa olla ilman avioliittoakin.

Suomessa avioliittoon mennään yleensä sen takia, että halutaan juridisesti virallistaa parisuhde. Mutta on paljon maita, joissa avioliiton tarkoitus on ihan muu ja jos aviopuolisoiden välille syntyy parisuhde, se on lähinnä onnekas sattuma. Tavallaan kyse on aivan eri asiasta kuin länsimaisessa avioliitossa, vaikka siitä käytetään samaa sanaa.

Seurustelu voi johtaa avioliittoon, mutta se on enemmänkin suhteen tutustumisvaihe. Se voi päättyä eroon tai pitkään ja vakavaan suhteeseen, mutta siltikään avioliitto ei ole pakollinen vaihe.

Vierailija kirjoitti:

Seurustelu voi johtaa avioliittoon, mutta se on enemmänkin suhteen tutustumisvaihe. Se voi päättyä eroon tai pitkään ja vakavaan suhteeseen, mutta siltikään avioliitto ei ole pakollinen vaihe.

Ei seurustelu pääty silloin kun suhteesta tulee pitkä ja vakava. Missä vaiheessa se edes tapahtuu?

No kun muutimme yhteen niin ei silloin enää vain seurusteltu vaan kyllä se oli avoliitto ja yhteinen talous.

Jos ollaan uskovaisia ihmisiä, niin silloin yleensä on. Muilla ihmisillä ei välttämättä.

Vierailija kirjoitti:

No kun muutimme yhteen niin ei silloin enää vain seurusteltu vaan kyllä se oli avoliitto ja yhteinen talous.

Avoliitto tarkoittaa sitä, että seurusteleva pari asuu yhdessä.

Joku sotki jo uskon asiaan. Vedotaan sitten siihen. Minusta on uskis valinta seurustella, vaikka ei aikoisi olla ikuisesti yhdessä.

Idea on se, että tapaillaan vain sitä yhtä. Ei tarvitse pelätä, että tulee muita väliin tai tulee syrjäytetyksi yhtäkkiä, kuten deittaillessa olisi normaalia. Voi olla varma siitä, että se seurustelukumppani on siinä vielä huomennakin. Kunnes toisin sovitaan.

Eksän seurustelusuhde muuttui avioliitoksi viime kesänä. Mikä on kyllä ihan ymmärrettävää kun mies on 48 vuotta ja nainen 36 vuotta ja heillä on tytär. Kait se ajatteli varmistaa  myöhemmän huoltosuhteen. 

Tuntuu olevan ihmisestä kiinni.

Muistan, kun yksi entinen poikaystävä halusi erota ja hän perusteli halunsa sillä, että ei ole vielä valmis kihloihin ja naimisiin. Häh?! Me oltiin vasta 20 ja 21 vuotiaat ja puolivuotta seurustelua takana. Juu, en mäkään ole tuommoisia edes ajatellut. Kunhan pidetään hauskaa yhdessä. Hänestä se ei ollut sopivaa. Ja silti tällä meni vielä jonkun aikaa, että se pääsi musta yli.. tai soitteli ja seurasi bileisiin. Kerran sai mustasukkaisuuskohtauksen. Mä en oikein tajunnut häntä.

Minä ainakin aloin seurustella nimenomaan saadakseni elinikäisen parisuhteen. Eihän sitä etukäteen tiedä, kauanko suhde jatkuu, mutta päämääränä joka tapauksessa oli loppuelämä yhdessä. Jos hakisin vain "kevyttä tapailuseuraa", niin sehän olisi kuin pitäisi toista kertakäyttöesineenä samalla, kun odottaa jotakin parempaa.

Pari saa ihan itse päättää mitä tekevät.

Mulle on ja sen takia valitsin seurustelukumppanin huolellisesti. Siitä huolimatta eka yritys meni pahasti pieleen. 

Kyllä se on pesän saaminen! T: M65+