Ihmettelen miten jotkut vanhemmat viitsivät nostaa shown ihan mitättömistä asioista
Kuten päähineestä ruokapöydässä, "rumista" sanoista tai vaikka jos lapsi haluaa kaupassa jotain.
Kommentit (24)
Vierailija kirjoitti:
Kuten käytöstavoista?
Oleellisempi käytöstapa on olla satuttamatta ketään. Minusta ei ole mikään maailmanloppu, jos ruokapöydässä istutaan lippis päässä tai lapsi sanoo perkele. Eivät varsinaisesti haittaa yhtään kenenkään elämää.
Ap
Samaa mä olen miettinyt. 2 olen aikuiseksi kasvattanut, eikä ole ikinä jaksettu tuommoisista vääntää. Jos ei ole päivällinen maistunut, on saanut olla syömättä. Seuraavaa ateriaa ei toki saa ennen kuin seuraavaan normaaliin ruoka-aikaan. Jos ei ole huvittanut pukea ulkovaatteita, on menty sinne talvipakkaseen ilman. Kyllä se Siperia opettaa tehokkaammin kuin äidin jäkätys ja vaatiminen. Tahtonsa on saanut läpi useimmissa asioissa, mutta täytynyt myös sitten kestää oman valintansa seuraukset.
Jostain rumista sanoista en ole jaksanut koskaan välittää. Ne on vain sanoja. Olen toki sanonut, ettei ole sopivaa tilanteessa tms, mutta en ole alkanut mitään show:ta nostaa. Jos lapsi on halunnut vaikka rallatella kakkaa tai pimppiä kassajonossa, niin sen kun. Ei siihen maailma kaadu. Jos lapsi haluaa kaupassa jotain, niin päätän joko ostetaan tai ei osteta, eikä siitä tehdä sen enempää showta. Lapsi toki sai niin valitessaan tehdä shown jos halusi, minä en vaan siihen osallistunut. Kyllä se äkkiä sitten oppi, ettei se lattialla rääkyminen auta, kun äiti ei reagoi siihen mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Samaa mä olen miettinyt. 2 olen aikuiseksi kasvattanut, eikä ole ikinä jaksettu tuommoisista vääntää. Jos ei ole päivällinen maistunut, on saanut olla syömättä. Seuraavaa ateriaa ei toki saa ennen kuin seuraavaan normaaliin ruoka-aikaan. Jos ei ole huvittanut pukea ulkovaatteita, on menty sinne talvipakkaseen ilman. Kyllä se Siperia opettaa tehokkaammin kuin äidin jäkätys ja vaatiminen. Tahtonsa on saanut läpi useimmissa asioissa, mutta täytynyt myös sitten kestää oman valintansa seuraukset.
Jostain rumista sanoista en ole jaksanut koskaan välittää. Ne on vain sanoja. Olen toki sanonut, ettei ole sopivaa tilanteessa tms, mutta en ole alkanut mitään show:ta nostaa. Jos lapsi on halunnut vaikka rallatella kakkaa tai pimppiä kassajonossa, niin sen kun. Ei siihen maailma kaadu. Jos lapsi haluaa kaupassa jotain, niin päätän joko ostetaan tai ei osteta, eikä siitä tehdä sen enempää showta. Lapsi toki sai niin valitessaan tehdä shown jos halusi
Hauskintahan noissa rumissa sanoissa on se, että niillä saa aikaan reaktion vanhemmalta.
Ap
Minä olen kyllä näistä huomauttanut lapsille. Arvostan muutenkin hyviä käytöstapoja. Itse en kiroile, eikä meillä lapsetkaan (nyt jo aikuisia) alkaneet kiroilla. Hyvillä tavoilla arvostaa muitakin. Kiljuva ja kiroileva lapsi kaupassa ei piristä kenenkään päivää. Toki joku voi tuntea olevansa parempi vanhempi, mutta se on taas eri asia.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen kyllä näistä huomauttanut lapsille. Arvostan muutenkin hyviä käytöstapoja. Itse en kiroile, eikä meillä lapsetkaan (nyt jo aikuisia) alkaneet kiroilla. Hyvillä tavoilla arvostaa muitakin. Kiljuva ja kiroileva lapsi kaupassa ei piristä kenenkään päivää. Toki joku voi tuntea olevansa parempi vanhempi, mutta se on taas eri asia.
Piristääkö enemmän päivää huutava ja raivoava vanhempi ja itkevä sekä edelleen kirosanoja hokeva lapsi?
Huomauttaminen on eri asia kuin "nyt sinä tottelet minua vaikka oltaisiin tässä maailman tappiin saakka" -show tai rangaistukset, joita tässä nyt tarkoitettiin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Samaa mä olen miettinyt. 2 olen aikuiseksi kasvattanut, eikä ole ikinä jaksettu tuommoisista vääntää. Jos ei ole päivällinen maistunut, on saanut olla syömättä. Seuraavaa ateriaa ei toki saa ennen kuin seuraavaan normaaliin ruoka-aikaan. Jos ei ole huvittanut pukea ulkovaatteita, on menty sinne talvipakkaseen ilman. Kyllä se Siperia opettaa tehokkaammin kuin äidin jäkätys ja vaatiminen. Tahtonsa on saanut läpi useimmissa asioissa, mutta täytynyt myös sitten kestää oman valintansa seuraukset.
Jostain rumista sanoista en ole jaksanut koskaan välittää. Ne on vain sanoja. Olen toki sanonut, ettei ole sopivaa tilanteessa tms, mutta en ole alkanut mitään show:ta nostaa. Jos lapsi on halunnut vaikka rallatella kakkaa tai pimppiä kassajonossa, niin sen kun. Ei siihen maailma kaadu. Jos lapsi haluaa kaupassa jotain, niin päätän joko ostetaan tai ei osteta, eikä siitä tehdä sen enempää showta. Lapsi toki sai niin valitessaan tehdä shown jos halusi
"Kyllä se Siperia opettaa tehokkaammin kuin äidin jäkätys ja vaatiminen. Tahtonsa on saanut läpi useimmissa asioissa, mutta täytynyt myös sitten kestää oman valintansa seuraukset."
Komppaan. Ei lapsi opi kuin yrityksen ja erehdyksen kautta. Ja jos lapsen oma tahto ja se yrittäminen nujerretaan täysin on aikuisena tuloksena ylikiltti, konflikteja ja virheiden tekemistä pelkäävä kontrollifriikki joka ei kestä mitään vastoinkäymisiä. On annettava mahdollisuus tehdä niitä virheitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen kyllä näistä huomauttanut lapsille. Arvostan muutenkin hyviä käytöstapoja. Itse en kiroile, eikä meillä lapsetkaan (nyt jo aikuisia) alkaneet kiroilla. Hyvillä tavoilla arvostaa muitakin. Kiljuva ja kiroileva lapsi kaupassa ei piristä kenenkään päivää. Toki joku voi tuntea olevansa parempi vanhempi, mutta se on taas eri asia.
Piristääkö enemmän päivää huutava ja raivoava vanhempi ja itkevä sekä edelleen kirosanoja hokeva lapsi?
Huomauttaminen on eri asia kuin "nyt sinä tottelet minua vaikka oltaisiin tässä maailman tappiin saakka" -show tai rangaistukset, joita tässä nyt tarkoitettiin.
Ap
Ihan mielenkiinnosta kysyn. Onko ap.lla lapsia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen kyllä näistä huomauttanut lapsille. Arvostan muutenkin hyviä käytöstapoja. Itse en kiroile, eikä meillä lapsetkaan (nyt jo aikuisia) alkaneet kiroilla. Hyvillä tavoilla arvostaa muitakin. Kiljuva ja kiroileva lapsi kaupassa ei piristä kenenkään päivää. Toki joku voi tuntea olevansa parempi vanhempi, mutta se on taas eri asia.
Piristääkö enemmän päivää huutava ja raivoava vanhempi ja itkevä sekä edelleen kirosanoja hokeva lapsi?
Huomauttaminen on eri asia kuin "nyt sinä tottelet minua vaikka oltaisiin tässä maailman tappiin saakka" -show tai rangaistukset, joita tässä nyt tarkoitettiin.
Ap
Ihan mielenkiinnosta kysyn. Onko ap.lla lapsia?
Kolme aikuista lasta, jotka ovat kunnon ihmisiä ja luottaisin vaikka henkeni heidän käsiinsä, jos olisi tarve. Onko sulla lapsia?
Ap
Vierailija kirjoitti:
No mikäs siinä sitten. Haista ap vttu, saatana.
Muille haistattelu on todella epäkohteliasta ja siihen puuttuminen ei ole mitättömästä asiasta valittamista. Lopeta tuo. Kirosanoja voit mun puolesta taas kirjoittaa vaikka koko viestikentän merkkimäärän täyteen, se ei mua haittaa. Toivottavasti ymmärrät mikä ero noissa on.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mikäs siinä sitten. Haista ap vttu, saatana.
Muille haistattelu on todella epäkohteliasta ja siihen puuttuminen ei ole mitättömästä asiasta valittamista. Lopeta tuo. Kirosanoja voit mun puolesta taas kirjoittaa vaikka koko viestikentän merkkimäärän täyteen, se ei mua haittaa. Toivottavasti ymmärrät mikä ero noissa on.
Ap
No vttu sori.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mikäs siinä sitten. Haista ap vttu, saatana.
Muille haistattelu on todella epäkohteliasta ja siihen puuttuminen ei ole mitättömästä asiasta valittamista. Lopeta tuo. Kirosanoja voit mun puolesta taas kirjoittaa vaikka koko viestikentän merkkimäärän täyteen, se ei mua haittaa. Toivottavasti ymmärrät mikä ero noissa on.
Ap
No vttu sori.
Saat anteeksi.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen kyllä näistä huomauttanut lapsille. Arvostan muutenkin hyviä käytöstapoja. Itse en kiroile, eikä meillä lapsetkaan (nyt jo aikuisia) alkaneet kiroilla. Hyvillä tavoilla arvostaa muitakin. Kiljuva ja kiroileva lapsi kaupassa ei piristä kenenkään päivää. Toki joku voi tuntea olevansa parempi vanhempi, mutta se on taas eri asia.
Piristääkö enemmän päivää huutava ja raivoava vanhempi ja itkevä sekä edelleen kirosanoja hokeva lapsi?
Huomauttaminen on eri asia kuin "nyt sinä tottelet minua vaikka oltaisiin tässä maailman tappiin saakka" -show tai rangaistukset, joita tässä nyt tarkoitettiin.
Ap
No en minä ole kyllä kuullut kenenkään kaupassa tai ravintolassa varsinaisesti huutavan lapselleen. Sen sijaan huutavia lapsia näkee usein. Siinä sitten vieressä miettii, että a) onko se huutava lapsi pakko ollut raahata kauppaaan, varsinkin jos ollaan koko perheen kanssa liikenteessä b) voisiko tilanteen katkaista viemällä muksu hetkeksi autoon tai ulos. Se että pistää rajat ja pitää niistä kiinni on vain fiksua.
Jos myssyn ottaa pienestä asti pois päästä eikä kaupassa osteta herkkuja kuin herkkupäivinä ei tarvitse edes käydä näistä kamppailua. Kiroilu on ylipäätänsä turhaa oli ikä mikä tahansa. Mutta toki onhan näitä pissakakkahuumorista nauttivia aikuisia, jotka istuu lippis syvällä ravintolassa ja kiroilee lapsilleen. Ei ehkä näiden lapsiltakaan voi muuta odottaa.
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä. Mitä se haittaa jos joka toinen sana on v*ttu?
Ei se ainakaan satuta ketään. Mitä haittaa siitä sinun mielestäsi on?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä. Mitä se haittaa jos joka toinen sana on v*ttu?
Ei se ainakaan satuta ketään. Mitä haittaa siitä sinun mielestäsi on?
Ap
Kuulostaa typerältä.
Olis ikävää jos omat muksut identifioituisi idiooteiksi.
Vierailija kirjoitti:
Samaa mä olen miettinyt. 2 olen aikuiseksi kasvattanut, eikä ole ikinä jaksettu tuommoisista vääntää. Jos ei ole päivällinen maistunut, on saanut olla syömättä. Seuraavaa ateriaa ei toki saa ennen kuin seuraavaan normaaliin ruoka-aikaan. Jos ei ole huvittanut pukea ulkovaatteita, on menty sinne talvipakkaseen ilman. Kyllä se Siperia opettaa tehokkaammin kuin äidin jäkätys ja vaatiminen. Tahtonsa on saanut läpi useimmissa asioissa, mutta täytynyt myös sitten kestää oman valintansa seuraukset.
Jostain rumista sanoista en ole jaksanut koskaan välittää. Ne on vain sanoja. Olen toki sanonut, ettei ole sopivaa tilanteessa tms, mutta en ole alkanut mitään show:ta nostaa. Jos lapsi on halunnut vaikka rallatella kakkaa tai pimppiä kassajonossa, niin sen kun. Ei siihen maailma kaadu. Jos lapsi haluaa kaupassa jotain, niin päätän joko ostetaan tai ei osteta, eikä siitä tehdä sen enempää showta. Lapsi toki sai niin valitessaan tehdä shown jos halusi
Kyllä ne lapset kasvaa aikuisiksi vaikka olisivat heitteillä. Rajat on rakkautta. Jos niitä ei aseta niin lapsilla on turvaton olo.
Tai vaikka siitä, että lapsi ei suostu sinä päivänä syömään tarjottua päivällistä.