Lue keskustelun säännöt.
Teini kieltäytyy koiralenkkivuorosta, miten toimin?
Perheen 15v kieltäytyy hoitamasta omaa koiran lenkkivuoroaan ja sanoo, ettei kiinnosta koko koira ja puolestaan myykää pois. Koira 7v ja alkuvuodet siis oli innoissaan koirasta ja sovittu vuorot jolloin jokainen käy lenkillä sen kanssa kerran päivässä.
Sanon, että se on elävä olento ja kotityö, vastuu on kannettava vaikkei huvittaisi. Kotitöitä ei hänelle ole liiaksi. Sanoo että ei kiinnosta koira, hoitakaa ketä kiinnostaa. Kun sanon että siinä tapauksessa en maksa muuta harrastusta karjuu etten voi uhkailla häntä: johon vastaan ettei ole uhkailua vaan rajat että jokainen tekee osansa ja mikäli laiskottaa sekin vähä ei liene energiaa muualle.
Mitä teen? Minulla (yh) eikä toisella nuoremmalla lapsella ole rahkeita hoitaa vielä hänenkin puolesta että hän voi senkin ajan maata puhelimella somessa. Argggh. Neuvoja?
Kommentit (796)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koira ei ole mikään kotityö! Aikuinen ottaa koiran, tekee päätöksen ja sitoutuu siihen.
Koira ei ole kotityö, mutta koiran lenkitys on.
Koira on vain riesa jota täytyy palvella. Käydä joka päivä paskattamassa ja kusettamassa se ja kerätä sitten haisevat köntsät maasta. Niin retardia hommaa. Koira kerjää ja kyttää koko ajan kun ruokaa syöt kuola valuen. Kotia on aina siivottava kun se likaantuu likaisen haisevan koiran takia. Koira räksyttää ja murisee. Hyppii päälle.
Mikään muu eläin ei olen ole noin absurdi ja typerä kuin koira.
Mikään muu eläin ei ole niin uskollinen, empaattinen ja iloinen sinua kohtaan kuin koirasi.
No se riippuu täysin rodusta ja myös kasvatuksesta, millainen siitä tulee. Oma koirani on ainakon hyvin ihmisrakas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei lapsein kuulu kotitöitä tehdä, se on vanhempien tehtävä.
Kyllä kuuluu tehdä.
Koiran ulkoiluttaminen ei ole kotityö. Se huolehtii koirasta, joka sen on ottanut.
Vierailija kirjoitti:
Ehdota vaikkapa mattojen tamppasua, astioiden pesua, imurointi, pöytien pyhintä, roskien vienti, vessan siivous, vaatehuolto jopa ruuanlaitto..
Noihin verrattuna voisi luulla, että koiran ulkoilutus olisi teinille helpompi nakki. Puhelimenkin voi ottaa mukaan, niin ei mee Tiktok-videot ohi silmien.
Vierailija kirjoitti:
Myy koira.
Myy lapsi
Ihan älytöntä ottaa koira 8-vuotiaan toiveen takia. Vanhemmat ulkoiluttavat koiran, kun kerta sen ovat ostaneet. Toisekseen miksi antaa koira lenkitettäväksi teinille, joka ei edes siitä pidä. Tuohan tuo stressiä sille koiralle. Tiedä vaikka teini huonosti kohtelee sitä koiraa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapsen kannattaa ottaa yhteyttä lastensuojeluun, josta hän saa oman turvallisen aikuisen kuuntelijaksi. Yhdessä sitten katsotaan, onko sinusta edes äidiksi, jos asetat koiran oman lapses hyvän elämän edelle. Lapsi ei ole mikään kotiorja, jonka täytyy täyttää vanhemman velvollisuudet kun äidistä ei tähän ole.
Mene nyt teini sieltä vaikka kouluun
Meilläkin joskus teininä kiukuteltiin koiran ulkoiluttamisesta (vaatimus oli noin 10-15 min rauhallinen eli muutaman sadan metrin kävelytys), enkä antanut siitä kertaakaan periksi. Se oli yksi kotityö ja piste. Mistä ja miten nuori oppii hoitamaan velvollisuutensa jos ei kotona? Ei opiskellessa tai palkkatyössä pääse (yleensä) valikoimaan, että mitä hommia hoitaa ja mitä ei. Mitä nuorempana elämän ja yhteiskunnan pelisäännöt omaksuu, sen vähemmällä pääsee myöhemmässä elämässään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meilläkin joskus teininä kiukuteltiin koiran ulkoiluttamisesta (vaatimus oli noin 10-15 min rauhallinen eli muutaman sadan metrin kävelytys), enkä antanut siitä kertaakaan periksi. Se oli yksi kotityö ja piste. Mistä ja miten nuori oppii hoitamaan velvollisuutensa jos ei kotona? Ei opiskellessa tai palkkatyössä pääse (yleensä) valikoimaan, että mitä hommia hoitaa ja mitä ei. Mitä nuorempana elämän ja yhteiskunnan pelisäännöt omaksuu, sen vähemmällä pääsee myöhemmässä elämässään.
Minä en hoitanut yhtäkään kotieläintä meillä kotona, en edes koiraa. Ei vaan tuolloin kiinnostanut eikä minua siihen pakotettu. Kaverit olivat kateellisia, kun meillä oli hevosia ja muita lemmikkejä, mutta kaikki vanhempien omasta tahdostaan. Aikuisena vasta otin koiran ja lenkkeilen sen kanssa 2-3 tuntia päivässä ja se loikoilee sohvalla aina vieressäni. Onneksi lapsena ei pakotettu hoitamaan, koska siitä olisi voinut jäädä negatiivinen asenne lemmikkejä kohtaan.
Otat kännykän pois ja annat sen takaisin kun koira on käynyt ulkona. Miksi edes kyselet asiaa muilta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pahoittelen, en jaksanut lukea koko ketjua, mutta kerron mielipiteeni silti.
Koiran ulkoiluttaminen ja siitä huolehtiminen pitää tehdä halusta, ei pakolla. Jos talossa on koira, siitä pitää tykätä ja sen kanssa olemisesta ja touhuamisesta tietysti myös. Jos koirasta tykkää, sen hyvinvoinnin eteen on valmis tekemään kaiken tarvittavan ja vähän enemmänkin, ilman, että sen tekee pakosti. Sitä ulkoiluttaa sen tarpeisiin nähden riittävästi, oli keli mikä vain, sen kanssa leikkii, touhuaa, sitä aktivoi kotosalla ja mahdollisesti harrastuksissa ilman, että se on pakkopulla. Omia menoja on karsittava tai jätettävä väliin, jotta koiran hyvinvointi on taattu.
Niin se vain on!
Ihan alunperinkin pitää osata ajatella, mitä kaikkea koiran pitäminen vaatii ja edellyttää. Jos siihen ei kykene, eikä toimimaa koiran kannalta hyvin, koiraa ei pidä ottaa. Jos ajan myötä koiran pitämisessä ilmenee ongelmia, siitä pitää luopua. Ei ole koiran vika, jos siitä ei pysty huolehtimaan niin, että sillä on oikeanlainen koiramainen elämä.
Teinin tai kenen tahansa muun pakottaminen koiran hoitamiseen, vaikka vain ulkoiluttamiseen, aiheuttaa helposti koiran kannalta ongelmatilanteita. Jos esim. teini pakosti ulkoiluttaa koiraa, sen ei ehkä anneta haistella, ei tehdä tarpeita rauhassa, sitä nyitään ja kiskotaan jne. jne. ihan vain siksi, että teinin haluttomuus saattaa johtaa kärsimättömyyteen, jopa vihaan koiraa, tai ainakin sen ulkoiluttamista, kohtaan. Silloin ulkoilemisesta ei nauti kukaan, ja ajan mittaan siitä saattaa tulla koiralle, kuten teinillekin, hyvin epämiellyttävää. Vastahakoinen teini, tai kuka vain, ei mahdollisesti myöskään muuten tykkää olla koiran kanssa, ei leiki sen kanssa, ei seurustele jne. jne. Se ei pitemmän päälle ole hyväksi kenellekään ja voi aiheuttaa huonoja tuntemuksia kaikille osapuolille.
Koira, tai minkä tahansa lemmikin, pitämisen ja siitä huolehtimisen pitää olla vapaaehtoista ja sen hyväksi sen ehdoilla. Jos siihen ei kykene, lemmikki pitää antaa pois.
Ylipäätään lapsen halujen takia koiraa, tai muita lemmikkejä, ei tulee ottaa, eikä luottaa siihen, että lapsen innostus sen kanssa jatkuu vuosia. Kyllä koko homma on aikuisten vastuulla!
Mä en ymmärrä tätä. Jos on yh, niin miksi se aina tarkoittaa samaa kuin tyhmä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole teinin työ koiranhoito
Moneen perheeseen otetaan koira (jonka yleensä lapset haluaa) sillä ehdolla, että lenkitykseen osallistuu kaikki kykenevät. Teinille ei tule liikaa rasitusta yhdestä koiralenkistä, vielä sovittu juttu etukäteen.
Lapsi ei välttämättä ymmärrä minkälainen sitoutuminen tämä on moneksi vuodeksi, joten koiran hoitoa / lenkitystä ei voi laittaa lapsen vastuulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen kannattaa ottaa yhteyttä lastensuojeluun, josta hän saa oman turvallisen aikuisen kuuntelijaksi. Yhdessä sitten katsotaan, onko sinusta edes äidiksi, jos asetat koiran oman lapses hyvän elämän edelle. Lapsi ei ole mikään kotiorja, jonka täytyy täyttää vanhemman velvollisuudet kun äidistä ei tähän ole.
Mene nyt teini sieltä vaikka kouluun
Osui ja uppsi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meilläkin joskus teininä kiukuteltiin koiran ulkoiluttamisesta (vaatimus oli noin 10-15 min rauhallinen eli muutaman sadan metrin kävelytys), enkä antanut siitä kertaakaan periksi. Se oli yksi kotityö ja piste. Mistä ja miten nuori oppii hoitamaan velvollisuutensa jos ei kotona? Ei opiskellessa tai palkkatyössä pääse (yleensä) valikoimaan, että mitä hommia hoitaa ja mitä ei. Mitä nuorempana elämän ja yhteiskunnan pelisäännöt omaksuu, sen vähemmällä pääsee myöhemmässä elämässään.
Lapsityöorjuudestako sinä unelmoit?
Parempi koiran kannalta, että sen hoitaa sellainen ihminen, joka siitä välittää. Mutta teinille joku muu kotityö tilalle ja jos ei siihenkään suostu niin sitten toisiaan harrastuskulujen maksu tai jokin muu etu pois.
Mä luovun siinä paikassa meidän elukoista kun lapset, jotka ne halusi ei jaksa enää hoitaa. Ja meidän lapset tietää sen ja hoitavat reippaasti. Ihan sydäntä lämmityää kun katsoo tota tunnollisuutta ja omistautumista
Vierailija kirjoitti:
Myy koira.
Koira on perheenjäsen siinä missä teinikin. Yhtä hyvin voisit ehdottaa teinin myymistä.
Kylläpä kuulostaa neuvot sellaisilta, että välejä et ainakaan niillä lapseesi paranna.
Käykää rauhassa kaksistaan pöydän ääreen juttelee miten tilanne ratkaistaan. Varmaan nuorellakin on ehdotuksia joita kannattaa kuunnella ja tehdä kompromissi yhdessä.
Teinit on vaan sellasia, että yritetään vastustaa kaikkea, mutta siitäkin selviätte yhdessä.
Kiellä koiralenkki ja varaa se aina itsellesi. Riitelele puolisosi, jos mahdollista naapureittesi kanssa koiran ulkoiluttamisvoroista. Teinille iskee välittömästi halu ulkoiluttamiseen. Jopa kahdesti päivässä, viikonloppuisin kolmesti.
Kyllä kuuluu tehdä.