Jos on masentunut yksinäisyydestä niin onko siitä mahdollisuus nousta,

Sinänsä on kyllä hieman kyseenalaista kannattaako ottaa vastaan neuvoja yksinäisyyden karkoittamiseen netin kesksutelupalstalta. Eihän täällä tähän aikaan todennäköisesti ole paikalle heitä, jotka viettäisivät runsasta sosiaalista elämäää. En minäkään täällä kirjoittelisi, jos olisi töihinmeno ja vähemmän yksinäinen päivä edessä.

Juu mitään omia ajatusrakennelmiahan ei koskaan kannata kyseenalaistaa! Masennus ja yksinolo on aina toisten vika! Asialle ei voi tehdä mitään!

Hyvää päivänjatkoa teille, mä annan teidän jatkaa itse valitsemallanne tiellä.

 

Vierailija kirjoitti:

Kaipa sekin on mahdollista. Typerintä ovat kuitenkin he, jotka kehottavat hyväksymään tilanteen ja opettelemaan nauttimaan yksin olemisesta. Totuus on, että suurin osa tarvitsee muita ihmisiä ja yhteisöllisyyttä. Se on seikka, joka ei muutu mihinkään vaikka kuinka yritettäisiin ohjata hyväksymään tilannetta. Sekään ei ole ratkaisu, että kunhana on seuraa, sillä yksinäisyyshän liittyy siihen, ettei koe olevansa joukossa, jossa olisi samanhenkisiä tai heitä joiden joukkoon tuntee kuuluvansa.

Minä kyllästyin heihin, jotka jatkuvasti yrittivät tuoda omat latistavat ajatuksensa minun ajatuksisksini. ei kukaan jaksa kuunnella jatkuvasti esimerkiksi töitä hakiessaan lausahduksia: Nuoremmat vievät työt, Mmuuttaajat vievät työt, olet masentunut, olet ties mitä, sitä ja tätä. 

Eli harrastukset, opiskelu ja työ joka on itselle intohimo, johtaa todennäköisesti heidän pariinsa joiden kanssa on yhteistä. Elämäntilanne yhteydet yms

Raivostuttaa ihmiset, jotka kehottavat vain hyväksymään tilanteen. He eivät todellakaan ole itse vastaavassa tilanteessa. Helppo on sanoa, kun ei ole omakohtaista kokemusta, eikä itse tarvitse tehdä sitä mitä toiselta vaatii.

Vierailija kirjoitti:

Ei jos olet mies. Nainen saa aina miehen jos laskee rimaa

Äläpäs vanha piika satuile. Panokelvottomia naisia on vaikka kuinka paljon, jotka eivät kelpaa kenellekään miehelle. 

Vierailija kirjoitti:

En tavallaan ihmettele miksi niin moni roikkuu huonossa parisuhteessa, kun se vaihtoehto Suomessa on yleensä täydellinen yksinäisyys. Täältä puuttuu sellainen muiden huomioonotto ja avoimuus ihan täysin, ellei suorastaan hyljeksitä jos koitat uutena liittyä johonkin ryhmään. Uudet ihmiset koetaan uhkana. Ehkä tämä kansa on vaan niin traumatisoitunutta, on ollut nälänhätää, Isoavihaa, venäläisten muuta terroria, sotaa, köyhyyttä, ilmastokin on haastava ja usein poteroidutaan kotiin kaamosaikana. Pinnallisesti moni kyllä kykenee olemaan vuorovaikutuksessa ihan hyvin mutta syvemmin tutustuminen tapahtuu siinä 10v tuntemisen jälkeen, jos tapahtuu. Enkä kärsi (enää) yksinäisyydestä itse mutta tämmöisiä ajatuksia suomalaisten yksinäisyydestä. 

Tuo on niin totta. Piirit ovat pienet. Sinkut jätetään helposti ulkopuolelle. Ainakin itselleni on käynyt niin. Kutsutaan ne ystäväpariskunnat ja lasten myötä ystäväperheet. Osa hylkää ystävät kokonaan ja viettää aikaa vain perheen ja sukulaisten kanssa, ehkä pari kertaa vuodessa istutaan iltaa naapurien kanssa.

Kaffebulla kirjoitti:

Et sinä yksinäisyydestä ole masentunut. Sinulla on huonot tunnetaidot ja siksi olet sekä masentunut että yksinäinen. Ihmissuhdetaitoja voi harjoitella. 

Miksi et harjoittele itse..? Kun kerran avauduit kerran alkoholismistasi, sehän on aika äärimmäistä tunnetaitojen puutetta. Toki jos tykkää kurjuudesta niin ei varmasti motivaatiota muutokseen, sitten vaan dokaat, koitat vttuilla ja jakelet neuvoja vauvapalstalla muille. :D