Miksi toiset eivät tunne syyllistyyttä helposti oikein mistään?

Ihmisillä  on erilainen sietokyky. 

Vähän samoja fiiliksiä. Ostin jopa aiheeseen sopivan paidan https://www.hauskatpaidat.com/tuote/aina-saa-karsia-ja-haveta-t-paita/

Mutta eikö tämä tästä.

Olen laiska en välitä kuin omasta mukavuudesta ei ei suurempia rötöksiä omallatunnollani  tykkään laiskotella enkä tuon taivaallista välitä mitä muut ihmiset ajattelevat laiskuudestani  pääasia,että pysyn mukavuusvyöhykkeelläni,luonteeni on helppo:)

oikeistolaisilla ei ole sielua eikä moraalia joten eivät tunne syyllisyyttäkään tekemistään hirveyksistä, jolla yrittävät täyttää onttoa oloaan...

Mistä tiedät ettei tunne? En minä ainakaan syyllisyyden tunteistani avaudu tai anna niiden näkyä ulospäin.

User876841 kirjoitti:

Hermoston toiminta erilainen ja siten reaktio kortisolin vasteisiin?

🤣

Miksi tuntisin syyllisyyttä? Koskaan en ole tehnyt mitään mistä olisi haittaa muille niin jää vain asiat jotka oli mulle hyväksi.

Väärästä syyllisyydestä voi vapautua ja taakan kantamisen voi lopettaa.

Jotkut tekevät sen terapiassa, toiset oppaiden avulla, kolmannet ovat saaneet uskon kutsun. 

Mitä hyvää siitä saa? Syyllistymisestä? Jos tekisin sitä, siitä pitäisi olla hyötyä. Mitä hyötyä siitä on? Ja jos teette sitä ja ette saa siitä hyötyä, silloinhan hyödytön toiminta kannattaa lakata.

Omatunnon paha kaksoissisarus. Sen äänen voi jättää omaan arvoonsa. Antaa sen olla, mutta omaan arvoonsa. Se hiljenee omina aikoinaan. Juju on olla ottamatta ääntä todesta, koska se ei ole totta vaan ajatuksien hölinää.

Syyllisyyden eli häpeäntunteen puuttuminen indikoi joko narsismia tai sosiopatiaa, pahimmillaan psykopatiaa. Nämä narsismi-sosiopatia ovat persoonallisuushäiriöitä, mutta psykopatia aivojen rakenteellinen poikkeavuus.

Vierailija kirjoitti:

User876841 kirjoitti:

Hermoston toiminta erilainen ja siten reaktio kortisolin vasteisiin?

🤣

 

Itseasiassa täydellinen kuvaus, muttei selitys. Miksi hermoston toiminta on erilainen?

Vastaus: joko persoonallisuushäiriön takia (narsismi, sosiopatia) tai aivojen rakennepoikkeavuuden takia (psykopatia).

Vierailija kirjoitti:

Syyllisyyden eli häpeäntunteen puuttuminen indikoi joko narsismia tai sosiopatiaa, pahimmillaan psykopatiaa. Nämä narsismi-sosiopatia ovat persoonallisuushäiriöitä, mutta psykopatia aivojen rakenteellinen poikkeavuus.

Siis tarkoitettiin tervettä ja aiheellista syyllisyyttä, huonoa omaatuntoa.

Jatkuva ja ylimitoitettu häpeäntunne on taas eri asia ja liittyy itsetunto- ja neuroottisuusongelmiin. Näissäkin usein persoonallisuushäiriötausta.

Minulla ei ole kovin vahvana katuminen ja syyllisyyden tunto. Asiaa kun pohdin niin on kahdenlaisia tilanteita, jos esim. töissä vaan mokaan jotain, niin totta kai tunnen siitä syyllisyyttä ja häpeää, todella paljonkin nuorempana, olisin mieluummin kuollut kuin ollut häpeän parrasvaloissa. 

Olen todella looginen ja järjestelmällinen, lähes aina päätökseni ovat harkittuja eikä tunteella tehtyjä ja olen pohtinut niitä joka näkökulmasta. Miksi siis niitä katuisin tai häpeäisin vaikka joku menisi mönkään, se oli parasta mihin pystyin.

Joskus harvoin tulee tilanteita, kun on menty tunne edellä ja valittu ns. väärin. Silloinkin annan itselleni anteeksi ja ymmärrän etten parempaan ko. tilanteessa silloin kyennyt toimimaan. Tulevaisuudessa paremmin sitten.

Saatan vaikuttaa kylmältä, koska en reagoi tunteella. Toisaalta olen todella empaattinen, kuunteleva ja vetäisin itseni vaikka solmuun rakastamieni ihmisten tähden. Tuskin siis mikään psykopaatti tai narsisti kuitenkaan, ei tämä ihan niin mustavalkoista ole.