Imatralaisopettaja kertoo isosta muutoksesta nuorissa: "Jos ennen parilla oppilaalla oli keskittymisvaikeuksia, ny
Vuosien saatossa vaatimustasoa on laskettu ja opiskelusta pyritty tekemään oppilaille mielekkäämpää. 90-luvulta lähtien Imatralla opettaneen Marja Syrjälän mukaan oppilaat harjoittelevat nykyisin vähemmän kuin ennen.
Kommentit (33)
Itse oon huomannut, että mielen on vaikea enää keskittyä oppikirjoihin kun on tottunut kännykän ruuutuun.
Vierailija kirjoitti:
Vain tilaajille.
Mutta perusidea tulee selville. Nykynuoret eivät ole enää yhtä keskittymiskykyisiä kuin 90-luvulla. Häiriötekijöitä on liikaa eikä oppilailta vaadita enää nykyään niin paljoa. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vain tilaajille.
Mutta perusidea tulee selville. Nykynuoret eivät ole enää yhtä keskittymiskykyisiä kuin 90-luvulla. Häiriötekijöitä on liikaa eikä oppilailta vaadita enää nykyään niin paljoa. Ap
Kysyn tässäkin keskustelussa, että minkä vastuun opettajat ottavat asiasta ja mitä aikovat tehdä, jotta tilanne muuttuisi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vain tilaajille.
Mutta perusidea tulee selville. Nykynuoret eivät ole enää yhtä keskittymiskykyisiä kuin 90-luvulla. Häiriötekijöitä on liikaa eikä oppilailta vaadita enää nykyään niin paljoa. Ap
Kysyn tässäkin keskustelussa, että minkä vastuun opettajat ottavat asiasta ja mitä aikovat tehdä, jotta tilanne muuttuisi?
Opettajilla ei ole valtaa päättää oppilaiden kännykän käytöstä tuntien ulkopuolella. Kyllä se vastuu on vanhemmilla.
Mitäs trendejä on tullut, jotka vaikuttavat kaikkiin?
Medikalisaatio, älypuhelimet (välkkyvä näyttö ja radiolähetin), sapuskassa on enemmän sokeria ja lisäaineet. Imatralla asutaan vanhoissa asunnoissa.
Valitse itse näistä mieleisesi aiheuttaja :)
Itse veikkaan rokotteita, koska näin tapahtuu aina "rokotemaissa".
Vierailija kirjoitti:
Itse oon huomannut, että mielen on vaikea enää keskittyä oppikirjoihin kun on tottunut kännykän ruuutuun.
Onko enää oppikirjoja? Eikös kaikki ala olla digitaalista.
Ja nuo sitten menevät työelämään. Lisää ongelmia yhteiskunnalle tiedossa.
Vierailija kirjoitti:
Itse oon huomannut, että mielen on vaikea enää keskittyä oppikirjoihin kun on tottunut kännykän ruuutuun.
On tosin mahdollista opetella poiskin älylaitteista, ja hankkia takaisin se kyky keskittyä kirjoihin. Aivot ovat aika mukautuvaisia. Lapsilla ja nuorilla erityisesti, mutta aikuisilla myös.
nimim. kokemusta on
Ennen vanhaan oli kiva, kun opettaja kirjoitti liitutaululle ja oppilaat kopsasivat siitä. Asiat siirtyivät paremmin muistiin ja motoriikka parantui. Ylivilkkaille ei jäänyt aikaa häiriköintiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vain tilaajille.
Mutta perusidea tulee selville. Nykynuoret eivät ole enää yhtä keskittymiskykyisiä kuin 90-luvulla. Häiriötekijöitä on liikaa eikä oppilailta vaadita enää nykyään niin paljoa. Ap
Kysyn tässäkin keskustelussa, että minkä vastuun opettajat ottavat asiasta ja mitä aikovat tehdä, jotta tilanne muuttuisi?
Minä taas kysyisin sinulta mitä ihmettä opettajat voivat tehdä? Uskoisin, että he tekevät parhaansa. Kotikasvatus on tärkeimmässä osassa tässä. Ja kotona nimenomaan myös älylaitteiden käytön rajoittaminen. Esim. jatkuva Tiktokin selaaminen aiheuttaa ihmiselle lopulta itseaiheutettuja keskittymisongelmia. Opettajat eivät pysty vaikuttamaan tähän, koska päätökset lasten älylaitteiden käytöstä tehdään kotona. Ohessa lainaus:
"Jos ei jaksa lukea kirjaa ja unohtelee tavaroita, voi mieleen tulla, että tämä on varmaan sitä ADHD:ta. ADHD on kuitenkin kehityksellinen neuropsykiatrinen oirekuva, jonka merkit ovat näkyvissä jo varhaisessa lapsuudessa.
Todennäköisemmin aivot ovat vain tottuneet hyppimään asiasta toiseen, koska ne on opetettu huonoille tavoille. Ilmiöllä on nimitys, ADT, attention deficit trait, itsehankittu keskittymisen häiriö.
Videosälä totuttaa nopeisiin palkintoihin, mikä heikentää keskittymiskykyä. Sellainen puuha, josta saa palkinnon vasta ponnistelun jälkeen, ei jaksa kiinnostaa."
Lisää aiheesta täällä: https://yle.fi/aihe/a/20-10004588
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse oon huomannut, että mielen on vaikea enää keskittyä oppikirjoihin kun on tottunut kännykän ruuutuun.
On tosin mahdollista opetella poiskin älylaitteista, ja hankkia takaisin se kyky keskittyä kirjoihin. Aivot ovat aika mukautuvaisia. Lapsilla ja nuorilla erityisesti, mutta aikuisilla myös.
nimim. kokemusta on
Näin pitäisi tehdä itsekin. Huomaa kuinka vaikea on esim. lukea kirjoja enää, kun tottunut puhelimen selailuun. Hyvä jos jaksaa jonkun 2,5h leffan katsoa.
Niin, tää onkin jännä juttu. Mun nuorella on ADD (perinnöllinen), hahmotushäiriö ym. ja hän on yksi luokan rauhallisimmista oppilaista. Wilmaan tulee jatkuvasti kehuja miten ylläpitää muidenkin opiskelurauhaa jne. ja käytösnumero on kymppi. Vaan mitä nykykoulu tekee ns. väärin, jos luokan erityislapsi (jolla ei ole avustajaa/tukitoimia) pärjää parhaiten..?
Sanon ihan suoraan, että nuoreni ei ole mikään ruudinkeksijä. Silti kantaa kotiin kiitettäviä arvosanoja, ja mielestäni osa kokeista on ollut jopa kaksi vuotta nuorempien tasoisia...luokka on ihan tavallinen luokka tavallisessa lähiössä.
Vierailija kirjoitti:
Ja nuo sitten menevät työelämään. Lisää ongelmia yhteiskunnalle tiedossa.
Siihen vielä kirsikkana kakun päälle tekoälyyn nojaaminen. Juuri eilen mietiskelin, mitenköhän yhteiskunnalle käy, kun esimerkiksi arkkitehdit ja koodaajat alkavat jo opiskeluvaiheessa käyttää tekoälyä oikotienä. Ongelmien ratkaisukyky heikkenee heikkenemistään, ja vakavia virheitä jää kaikilta huomaamatta.
Katselen joskus Youtube-videoita lento-onnettomuuksista (mikä on aika typerä harrastus, koska olen jo valmiiksi lentopelkoinen...), ja monissa onnettomuuksissa kohtalokas virhe on tapahtunut niin, että on luotettu liikaa laitteisiin ja huomio on siksi ollut väärään aikaan muualla. Taitavalla lentäjällä - tai taitavalla millä tahansa ammattilaisella - on liuta tärkeitä asioita selkäytimessä. Ne asiat eivät tallennu muistiin kun kovalla harjoittelulla. Miten käy koko yhteiskunnalle, kun kyky tällaiseen harjoitteluun katoaa?
Se vuoden opettajaksi aikanaan valittu Mari Toivola kirjoitti, että nykyisin peruskoulussa annetaan 3 kertaa enemmän kiitettävä numeroita, kuin 10-20 v sitten. Ja näkeehän sen oppikirjojen sisällöistä kun, että jotai aihetta käsitellään paljon suppeammin, HS:ssa oli vertailu kirjoista.
Tämä on todettu jo miljoonaan kertaan mutta toistan kuitenkin:
Nuoret ovat nykyään yleisesti ottaen selvästi tyhmempiä ja sosiaalisesti kömpelömpiä kuin ennen. Se on fakta eikä siitä pääse mihinkään vaikka joku kuinka inttäisi vastaan. He myös käyttäytyvät huonommin vaikkakin huono käytös on aina ollut nuorten kohdalla yleistä.
"Jos ennen parilla oppilaalla oli keskittymisvaikeuksia, nyt parilla ei ole". Otsikko
Ap