Rahojen siirto: Mitä verottaja sanoo, jos hoitaa läheisensä kauppa-asioita? Kysymys
Hoidan säännöllisesti liikuntakyvyttömän isäni päivittäiset kauppa-asiat niin, että käyn hakemassa hänen pyytämänsä tarvikkeet ja hän maksaa sitten ne minulle. Nyt mietin että jos ja kun ostosten määrä ylittää kolmessa vuodessa 5000 euroa (välillä on ollut isompiakin hankintoja), niin voiko verottaja tulkita, että isäni on lahjoittanut nuo rahat minulle, vaikka todellisuudessa hän maksaa minulle sen, mitä minä olen ostanut hänelle? Miten kannattaisi toimia?
Kommentit (79)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oket kai pitänyt kirjanpitoa ja säästänyt kaikki kuitit?
Perunkirjoituksessa voi joku kysellä rahojen siirrosta ja mihin ne on käytetty. Siis jos perikunnassa on muitakin jäseniä kuin sinä.
Ei kauppakuitteja tarvitse säilytellä. Jokaisen luulisi tajuavan, että kukaan ei pärjää syömättä. Ruokaan menee vähintään 200-300 euroa kuukaudessa. Jos jotakuta asia mietityttää, niin hän voi ottaa hoitaakseen vanhemman kauppa-asiat.
kannattaa säilyttää, jos perikunnassa on muitakin jäseniä. koskaan ei voi tietää miten ahneiksi muut perijät käyvät
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä minä maksan isän pankkikortilla, käytän itsepalvelukassaa.
Verottaja voi periaatteessa tulkita nuo summat lahjoitukseksi, ellei viitetiedoissa ole esim. kauppalasku 11.1.2025 ja siirtona täsmälleen sama summa kuin kaupan kuitissa ko. päivänä.
Toisen pankkikorttia ei saa käyttää.
Verottajalla ei taida olla tähänkään mitään sanomista.
Kyllä on, jos toisen kortilla ostelet itsellesi juttuja. Kuinka todennäkösesti jäät kiinni on eri asia mutta kyllä se lahja noinkin muodostuu.
Kyseessä on elatuslahka monessa tapauksessa ja se on veroton.
Vierailija kirjoitti:
Miten sitten kun poikaystäväni asuu luonani vaikka putkeen 3 kk ja ostaa tänne ruokaa? Kai verottaja ottaa huomioon, että hän syö myös itse täällä ollessaan? Välillä paljon, välillä vähän, mutta syö kuitenkin. Osaako verottaja eritellä mitkä on hänen ruoka taivmuita kuluja kuiteista. .
Ja mitä ihmettä tässä puhutaan pankista samaan syssyyn verottajan kanssa? Eihän pankki ole mitään verottaja, sossu, Kela muu viranomainen. Nimenomaan pankille kuuluu ne miljoonarötökset paitsi ehkä nekään ei kiinnosta kun ovat jyviä asiakkaita nuo.
Kyllä toiselle saa ostaa ruokaa. Toisen elantomenoja saa kustantaa, esim. ei tarvitse maksaa veroja siitä, jos sukulainen tarjoaa ruoan.
Vierailija kirjoitti:
Oket kai pitänyt kirjanpitoa ja säästänyt kaikki kuitit?
Perunkirjoituksessa voi joku kysellä rahojen siirrosta ja mihin ne on käytetty. Siis jos perikunnassa on muitakin jäseniä kuin sinä.
Näin aion itse tehdä, jos äidistäni aika jättää ennen minua. Veljeni on hoitanut valtakirjalla äitini raha-asioita usean vuoden ajan suostumatta avoimuuteen. Yksin asuva vanhus ei kovin paljon syö, mutta niinpä vain laskut maksetaan vasta muistutuksien jälkeen.
Kiitos muuten tästä ketjusta! Antaa uskoa ihmisyyteen, että ihmiset haluavat vielä rehellisestikin hoitaa vanhusten raha-asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä minä maksan isän pankkikortilla, käytän itsepalvelukassaa.
Verottaja voi periaatteessa tulkita nuo summat lahjoitukseksi, ellei viitetiedoissa ole esim. kauppalasku 11.1.2025 ja siirtona täsmälleen sama summa kuin kaupan kuitissa ko. päivänä.
Toisen pankkikortin käyttäminen on pankin sopimusehtojen vastaista, kuten varmaan tiesitkin. Ja neuvona annan, jos sinulle on sisaruksia ja tulette aikaan ehkä jotain perimään, niin silloin sinä vasta kusessa olet, jos sattuu yhtä mulpereita sisaruksia olemaan kuin minulla. Syytetään varastamista. Joten ole varuillasi. Etsi joku toinen tapa maksaa isäsi ostokset.
Ei pysty missään todistaa kuka käytti pankkikorttia K-marketissa 11.11.2023 eikä tälläsiin ole kellään aikaa tutkia.
Voihan nuo lähihoitajat ostaa siteensä teidän vanhuksien laskuun, menkää niitä kyttäämään.
Ei se nyt kyllä niin voi mennä että jos auttaa vanhempiaan kauppa-asioissa niin vielä verottaja puuttuu siihen. Eihän?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä minä maksan isän pankkikortilla, käytän itsepalvelukassaa.
Verottaja voi periaatteessa tulkita nuo summat lahjoitukseksi, ellei viitetiedoissa ole esim. kauppalasku 11.1.2025 ja siirtona täsmälleen sama summa kuin kaupan kuitissa ko. päivänä.
Toisen pankkikortin käyttäminen on pankin sopimusehtojen vastaista, kuten varmaan tiesitkin. Ja neuvona annan, jos sinulle on sisaruksia ja tulette aikaan ehkä jotain perimään, niin silloin sinä vasta kusessa olet, jos sattuu yhtä mulpereita sisaruksia olemaan kuin minulla. Syytetään varastamista. Joten ole varuillasi. Etsi joku toinen tapa maksaa isäsi ostokset.
Kyllä on outoa porukkaa sitten. Meillä kun äiti meni yhtäkkiä siihen kuntoon, ettei voinut edes kaupassa yksin eikä lopulta autettunakaan käydä, me alettiin siskon kanssa vuorotellen käydä äidille kaupassa. Äiti antoi pankkikorttinsa aina meille ja sillä maksettiin. Äiti eli kamalan vanhaksi, joten tämä käytäntö oli meillä melkein 20 vuotta. Kerran sitten varmuuden vuoksi soitin pankkiin, että tehdänkö me tässä jotain väärin, kun äitiä ei voida enää tuoda pankkiin tekemään meille oikeuksia käyttää hänen korttiaan, vaikka äiti on ihan päästään kunnossa, liikuntakyky vain lähes olematon. Virkailija neuvoi, että tehkää äitinne kanssa kirjallinen valtakirja ja siihen todistajat, että äiti antaa teidän käyttää pankkikorttiaan äidin omiin laskuihin ja ostoksiin. Näin me sitten tehtiin. Ikipäivänä sitäkään paperia ei kukaan missään kysynyt. Mutta ensimmäiseen kymmeneen vuoteen meillä ei siis ollut tuotakaan paperia olemassa, eikä siis asiaan puuttunut pankki, ei kauppa, ei verottaja.
Meillä pelasi yhteistyö ja luottamus, ei olisi tullut mieleenkään ostaa äidin kortilla mitään itsellemme, ja oltaisiinhan me nähty tiliotteelta, jos jostain muualta kuin näistä itse käymistämme liikkeistä jotain olisi ostettu. No ostin minä äidille kerran pesukoneen ja isomman telkkarin, ne oli yhdessä sovittuja juttuja. Mattokaupoilla käytiin äidille ja uudet verhot ompelutettiin, maksettiin äidin kortilla.
Pankit laittaa tietysti sellaiset ukaasit pankkikorteille, että sitä ei saa antaa muiden käyttöön, ihan siksi, että välttää sillä korvausvelvollisuutensa, jos joku tosiaan käyttääkin sitä väärin ja se huomataan. Mutta ei pankki mikään sakottaja ole. Silloin kun tämmöisistä asioista oikeasti tulee joku rikosasia, siinä on kyse jo isoista rahoista ja asianomistajahan on aina se kortin omistaja, ei pankki. Eli sen kortin omistajan täytyy asia huomata ja ryhtyä toimenpiteisiin.
Verottajan sotkemista tähän en ymmärrä olenkaan, koska mistä se verottaja saisi tietää, kuka se kortin käyttäjä on? Meillä se olisi siis voinut olla joko minä, tai siskoni, joskus taas siskon mieskin, kun sisko ei itse päässyt. Ketä se verottaja olisi siinä lähtenyt verottamaan? Ei se kortti kerro, kenen käsi sen sinne maksupäätteeseen laittaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei se nyt kyllä niin voi mennä että jos auttaa vanhempiaan kauppa-asioissa niin vielä verottaja puuttuu siihen. Eihän?
Lain mukaan puuttuu. Ja sama omien lasten kanssa. Jos lapsi itse käy ostamassa itselleen talvikengät ja maksan ne hänen tililleen, lasketaan tuo lahjaksi.
Muutenhan tässä ei ole ongelmaa, mutta joskus tulee ostettua kalliitakin asioita, jotka pitäisi maksaa suoraan kaupassa, ei lapsen tilille etukäteen/jälkikäteen.
Vierailija kirjoitti:
Ei se nyt kyllä niin voi mennä että jos auttaa vanhempiaan kauppa-asioissa niin vielä verottaja puuttuu siihen. Eihän?
EI.
Verottajalla ei ole tämmöisissä asioissa mitään tekemistä. Vai puuttuu se verottaja jo kaupassa käymisiinkin ja ihmisten ostoksiin. Millähän lihaksilla se senkin tekee? Ei verottaja kysy, mihin sen sinun vanhempasi rahat menee. Se kysyy vain, minkä verran sitä rahaa heille tulee, ja mätkii siitä veroa heille sen mitä katsovat oikeaksi. Ja senhän ne näkee tulotiedoista. Menot ei niitä kiinnosta, ellei ne ole jotain vähennyskelpoisia. Muita menoja ne ei edes näe mistään. Ei kukaan toimita verottajalle kauppakuittejaan.
Vielä vähemmän se kysyy, kuka heille kaupassa käy ja millä rahalla. Onhan sulla oikeus käydä heille kaupassa vaikka omillakin rahoillasi. Tai naapurin Penan, jos se suostuu siihen.
Selkeämpää olisi, jos lahjavero poistettaisiin kokonaan lasten ja vanhempien väliltä.
Esim: haluaisin maksaa lapseni vakuutusmaksun, mutta lapseni haluaa, että maksan sen hänen tililleen, kun se on jokin semmoinen sopimus. En edes ymmärrä, mitä hän tarkoitti. Sanoin, että pitää vaatia vakuutusyhtiöstä tilinumero ja viite. Ei tykkää suostua.
Kommenttisi vaikuttaisi luotettavammalta, jos olisit tarkastanut edes sen, että pankkitarkastusvirastoa ei ole ollut v. 1993 jälkeen...
Vierailija kirjoitti:
Kommenttisi vaikuttaisi luotettavammalta, jos olisit tarkastanut edes sen, että pankkitarkastusvirastoa ei ole ollut v. 1993 jälkeen...
Tämä siis sille, joka puhui pankkitarkastusvirastosta.
Vierailija kirjoitti:
Ei se nyt kyllä niin voi mennä että jos auttaa vanhempiaan kauppa-asioissa niin vielä verottaja puuttuu siihen. Eihän?
Tämä on Suomi joten kaikki on kyllä mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Selkeämpää olisi, jos lahjavero poistettaisiin kokonaan lasten ja vanhempien väliltä.
Esim: haluaisin maksaa lapseni vakuutusmaksun, mutta lapseni haluaa, että maksan sen hänen tililleen, kun se on jokin semmoinen sopimus. En edes ymmärrä, mitä hän tarkoitti. Sanoin, että pitää vaatia vakuutusyhtiöstä tilinumero ja viite. Ei tykkää suostua.
Varsin erikoista. Mä olen maksanut muutaman lapseni autoon liittyvän laskun. Laittoi mulle kuvakaappauksen laskusta ja niillä tiedoilla maksoin laskun.
Vierailija kirjoitti:
Selkeämpää olisi, jos lahjavero poistettaisiin kokonaan lasten ja vanhempien väliltä.
Esim: haluaisin maksaa lapseni vakuutusmaksun, mutta lapseni haluaa, että maksan sen hänen tililleen, kun se on jokin semmoinen sopimus. En edes ymmärrä, mitä hän tarkoitti. Sanoin, että pitää vaatia vakuutusyhtiöstä tilinumero ja viite. Ei tykkää suostua.
No kai nyt käsität, että se sun lapsi haluaa sen rahan omalle tililleen, että voi käyttää sen johonkin muuhun kuin siihen vakuutusmaksuun. Voi olla, ettei sillä mitään vakuutusmaksua olekaan, vaan koittaa vaan saada sulta rahaa. Tai sitten vaan hurvittelee sen rahan ja jää vakuutus maksamatta, hälläväliä...
Kyllä tarvitaan _kansalaistaito_ takaisin peruskouluun!
Ei veroasiat ole mielipideasioita vaan ekstaktia faktaa.
Tietoa löytyy veri.fi- sivulta. EI vauvapalstalta.
Verottajaa ei todellakaan kiinnosta, eikä tuossa mitään verotettavaa olisikaan. Mutta tosiaan perinnönjaosta olen kuullut sen verran hulluja juttuja, että säilyttäisin kuitit.
Vierailija kirjoitti:
Jeps. No voin kuule kertoa, että verottaja ei tee yhtikäs mitään. Ei pankki kyttää tuollaisia siirtoja, ei niillä ole siihen mitään intressiäkään. Niillä on aivan kädet täynnä pakollista seurattavaa, kun satoja tuhansia siirrellään tileiltä toisille tai suuria summia jonnekin mahdollisesti Hamasin tileille. Suomalaiset on kyllä säikkyä ja nöyrää kansaa. Sä et tuossa tee edes mitään väärin ja silti sua jo jännittää. Vaikka se isäsi oikeasti antaisi sulle lahjoituksina yli 5000€ kolmessa vuodessa, niin silti ei tarvisi jännittää. Ei tuollaisia hiluja seurata, eikä ole intressiä seurata. Ei pankki ole sun vihollinen, vaan sä olet heidän asiakas. Että jatka samalla mallilla vaan.
Se on juuri näin! T: verottajatäti
Elatuslahja voi olla luksistuote. Väärässä olet.