Rahojen siirto: Mitä verottaja sanoo, jos hoitaa läheisensä kauppa-asioita? Kysymys
Hoidan säännöllisesti liikuntakyvyttömän isäni päivittäiset kauppa-asiat niin, että käyn hakemassa hänen pyytämänsä tarvikkeet ja hän maksaa sitten ne minulle. Nyt mietin että jos ja kun ostosten määrä ylittää kolmessa vuodessa 5000 euroa (välillä on ollut isompiakin hankintoja), niin voiko verottaja tulkita, että isäni on lahjoittanut nuo rahat minulle, vaikka todellisuudessa hän maksaa minulle sen, mitä minä olen ostanut hänelle? Miten kannattaisi toimia?
Kommentit (79)
Meillä minä maksan isän pankkikortilla, käytän itsepalvelukassaa.
Verottaja voi periaatteessa tulkita nuo summat lahjoitukseksi, ellei viitetiedoissa ole esim. kauppalasku 11.1.2025 ja siirtona täsmälleen sama summa kuin kaupan kuitissa ko. päivänä.
Jeps. No voin kuule kertoa, että verottaja ei tee yhtikäs mitään. Ei pankki kyttää tuollaisia siirtoja, ei niillä ole siihen mitään intressiäkään. Niillä on aivan kädet täynnä pakollista seurattavaa, kun satoja tuhansia siirrellään tileiltä toisille tai suuria summia jonnekin mahdollisesti Hamasin tileille. Suomalaiset on kyllä säikkyä ja nöyrää kansaa. Sä et tuossa tee edes mitään väärin ja silti sua jo jännittää. Vaikka se isäsi oikeasti antaisi sulle lahjoituksina yli 5000€ kolmessa vuodessa, niin silti ei tarvisi jännittää. Ei tuollaisia hiluja seurata, eikä ole intressiä seurata. Ei pankki ole sun vihollinen, vaan sä olet heidän asiakas. Että jatka samalla mallilla vaan.
Isälle tili, johon sinulla käyttöoikeis ja kortti. Siltä maksat ja isäsi siirtää sinne sopivan määrän rahaa. S-ryhmällä ilmaiset tilit.
Tallenna nyt dokumentteja, miten olet tähän mennessä ostanut isällesi, jos verottaja kiinnostuu.
Voihan sitä yrittää selvittää verottajan kanssa myös ennakkoon, ettei ole tulossa mitään sanktioita.
Vierailija kirjoitti:
Isälle tili, johon sinulla käyttöoikeis ja kortti. Siltä maksat ja isäsi siirtää sinne sopivan määrän rahaa. S-ryhmällä ilmaiset tilit.
Tallenna nyt dokumentteja, miten olet tähän mennessä ostanut isällesi, jos verottaja kiinnostuu.
Voihan sitä yrittää selvittää verottajan kanssa myös ennakkoon, ettei ole tulossa mitään sanktioita.
Et sä tuollaiseen asiaan ikinä saa verottajalta sitovaa ennakkopäätöstä.
Jokaiseen tilisiirtoon jos on laitettu selvitys että mistä se raha on niin ei pitäisi tulla ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Meillä minä maksan isän pankkikortilla, käytän itsepalvelukassaa.
Verottaja voi periaatteessa tulkita nuo summat lahjoitukseksi, ellei viitetiedoissa ole esim. kauppalasku 11.1.2025 ja siirtona täsmälleen sama summa kuin kaupan kuitissa ko. päivänä.
Toisen pankkikorttia ei saa käyttää.
Oket kai pitänyt kirjanpitoa ja säästänyt kaikki kuitit?
Perunkirjoituksessa voi joku kysellä rahojen siirrosta ja mihin ne on käytetty. Siis jos perikunnassa on muitakin jäseniä kuin sinä.
Vierailija kirjoitti:
Isälle tili, johon sinulla käyttöoikeis ja kortti. Siltä maksat ja isäsi siirtää sinne sopivan määrän rahaa. S-ryhmällä ilmaiset tilit.
Tallenna nyt dokumentteja, miten olet tähän mennessä ostanut isällesi, jos verottaja kiinnostuu.
Voihan sitä yrittää selvittää verottajan kanssa myös ennakkoon, ettei ole tulossa mitään sanktioita.
Eihän tuo tilin käyttöoikeus vaikuta ap:n kysymykseen verottajasta mitenkään. Samalla lailla siinä käytetään toiselle henkilölle kuuluvaa rahaa.
Olen sitä mieltä, että pitäisi helpottaa toisen puolesta asiointia juuri näiden syiden takia, joita ketjussa on. Onhan se ihmeellistä, jos ei saisi lain mukaan käydä kaupassa toisen puolesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isälle tili, johon sinulla käyttöoikeis ja kortti. Siltä maksat ja isäsi siirtää sinne sopivan määrän rahaa. S-ryhmällä ilmaiset tilit.
Tallenna nyt dokumentteja, miten olet tähän mennessä ostanut isällesi, jos verottaja kiinnostuu.
Voihan sitä yrittää selvittää verottajan kanssa myös ennakkoon, ettei ole tulossa mitään sanktioita.
Et sä tuollaiseen asiaan ikinä saa verottajalta sitovaa ennakkopäätöstä.
Kyllä sieltä jonkinlaiset ohjeet saa. Moni on oman vanhempansa omaishoitaja ja hoitaa tämän raha-asiat, eikä siinä ole verottajalle mitään ongelmaa.
Jos asiassa tapahtuu tilisiirtoja, niin pistät viitekenttään "isän kauppalasku" tai jotain vastaavaa.
Jos hoidatte asian käteisellä, niin ei verottaja siinä mitään tee.
Jos isälläsi on muita perillisiä, niin silloin kannattaa asia hoitaa niin, että jää jäljet kauppalaskuista (eli kuitit talteen) ja rahansiirroista ettei ahneuksissaan sitten joku perillisistä ala väittää, että rahat ovat olleet ennakkoperintöä.
Elatuslahja on verovapaa eli vaikka nuo ruokatarvikkeet menisivät sinun käyttöösi, niin verottajan näkökulmasta tuo on veroton etu. Jos isäsi on edelleen oikeustoimikelpoinen, niin myöskään kukaan muu ei voi kieltää isääsi käyttämästä rahaasi sinuun. Jos olet isäsi edunvalvoja, niin silloin hyvä napata kuiteista kuva.
Sama.
Me teemme niin, että kirjaamme sinne siirtoon, mitä asia koskee. Ruoka, lääkkeet ym.
Pysyy sillon myös itsellä ja omalla vanhemmalla se kirjanpito. Tiedetään, mitä rahan siirrot koskevat. Ei niitä muista kauaa.
Vierailija kirjoitti:
Oket kai pitänyt kirjanpitoa ja säästänyt kaikki kuitit?
Perunkirjoituksessa voi joku kysellä rahojen siirrosta ja mihin ne on käytetty. Siis jos perikunnassa on muitakin jäseniä kuin sinä.
Ei kauppakuitteja tarvitse säilytellä. Jokaisen luulisi tajuavan, että kukaan ei pärjää syömättä. Ruokaan menee vähintään 200-300 euroa kuukaudessa. Jos jotakuta asia mietityttää, niin hän voi ottaa hoitaakseen vanhemman kauppa-asiat.
Miten sitten kun poikaystäväni asuu luonani vaikka putkeen 3 kk ja ostaa tänne ruokaa? Kai verottaja ottaa huomioon, että hän syö myös itse täällä ollessaan? Välillä paljon, välillä vähän, mutta syö kuitenkin. Osaako verottaja eritellä mitkä on hänen ruoka taivmuita kuluja kuiteista. .
Ja mitä ihmettä tässä puhutaan pankista samaan syssyyn verottajan kanssa? Eihän pankki ole mitään verottaja, sossu, Kela muu viranomainen. Nimenomaan pankille kuuluu ne miljoonarötökset paitsi ehkä nekään ei kiinnosta kun ovat jyviä asiakkaita nuo.
Vierailija kirjoitti:
Miten sitten kun poikaystäväni asuu luonani vaikka putkeen 3 kk ja ostaa tänne ruokaa? Kai verottaja ottaa huomioon, että hän syö myös itse täällä ollessaan? Välillä paljon, välillä vähän, mutta syö kuitenkin. Osaako verottaja eritellä mitkä on hänen ruoka taivmuita kuluja kuiteista. .
Ja mitä ihmettä tässä puhutaan pankista samaan syssyyn verottajan kanssa? Eihän pankki ole mitään verottaja, sossu, Kela muu viranomainen. Nimenomaan pankille kuuluu ne miljoonarötökset paitsi ehkä nekään ei kiinnosta kun ovat jyviä asiakkaita nuo.
Verottaja saa pankilta tilitiedot, jos epäilee veronkiertoa.
Minulla on kirjanpito, jonka perusteella kokoan kvartaalikohtaisen laskun.
Vierailija kirjoitti:
Miten sitten kun poikaystäväni asuu luonani vaikka putkeen 3 kk ja ostaa tänne ruokaa? Kai verottaja ottaa huomioon, että hän syö myös itse täällä ollessaan? Välillä paljon, välillä vähän, mutta syö kuitenkin. Osaako verottaja eritellä mitkä on hänen ruoka taivmuita kuluja kuiteista. .
Ja mitä ihmettä tässä puhutaan pankista samaan syssyyn verottajan kanssa? Eihän pankki ole mitään verottaja, sossu, Kela muu viranomainen. Nimenomaan pankille kuuluu ne miljoonarötökset paitsi ehkä nekään ei kiinnosta kun ovat jyviä asiakkaita nuo.
Se että joku ostaa toiselle ruokaa on elatuslahja ja verotonta. Kuka tahansa saa antaa elatuslahjoja ihan niin paljon kuin lystää kenellä huvittaa, eikä siitä tule lahjaveroa. Kannattaa huomata että elatuslahjaksi ei katsota mitä hyvänsä, esim luksustuotteita ei saa elatuslahjojen piiriin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä minä maksan isän pankkikortilla, käytän itsepalvelukassaa.
Verottaja voi periaatteessa tulkita nuo summat lahjoitukseksi, ellei viitetiedoissa ole esim. kauppalasku 11.1.2025 ja siirtona täsmälleen sama summa kuin kaupan kuitissa ko. päivänä.
Toisen pankkikorttia ei saa käyttää.
Ja kukahan siitä saa tietää? Mun lapset käytti aikoinaan mun korttia, kun kaupassa kävivät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oket kai pitänyt kirjanpitoa ja säästänyt kaikki kuitit?
Perunkirjoituksessa voi joku kysellä rahojen siirrosta ja mihin ne on käytetty. Siis jos perikunnassa on muitakin jäseniä kuin sinä.
Ei kauppakuitteja tarvitse säilytellä. Jokaisen luulisi tajuavan, että kukaan ei pärjää syömättä. Ruokaan menee vähintään 200-300 euroa kuukaudessa. Jos jotakuta asia mietityttää, niin hän voi ottaa hoitaakseen vanhemman kauppa-asiat.
Niin ja sitten vielä muut pakolliset kulut kuten vaatteet. Käykö hän itse ostamassa ne sitten? Onhan tuossa perää, että monesti ne asiat mitä on ostettu laskulla, on muka konkreettisempia menoja, kun ne mitä ostetaan rahalla, joko käteisellä tai kortilla. Vaateostoksissa voi vaate toimia kuittina, vaikka niistäkään ei aina parin vuoden jälleen paljoa jäljellä esim. lapsilla. Ruokakuluja ei sitten niin käytetäkään toteen jälkikäteen. Ja tadaa onko jonkun päätelmä sitten että eihän paljon mitään ole ostettukaan hehheh. Mitta se joka ostaa vaikka huonekalut voi sanoa, kato mä ostin tuon ja tuon. .
Paitsi järkevään ihminen kyllä tajuaa, että jos jotain normikulutusta haluaa miettiä, menee helposti pelkästään edellämainittuihin keskimäärin xxx summa kuukaudessa aikuisella tai lapsella, mutta summa vaihtelee ikäryhmittäin lapsilla.
Itse teen noin oman vanhemman kanssa. Minulla on hänen tiliin tilinkäyttöoikeus, joten siirrän kauppaostojen summan tililleni. Isommat jutut pyydän laskulle ja maksan ne vanhemman tililtä.