Naisystäväni on muuttunut kylmäksi ja etäiseksi

Vierailija kirjoitti:

Vastaan siihen olemalla itse etäinen.

Jos toista ei huvita, ei sitten minuakaan. Naisten peleihin ei kuulu lähteä mukaan.

Oikeasti parisuhteessa ei edes kuulu olla "läheinen". Miehellä ja naisella on oma luonnollinen roolinsa. Miehen pitää kyetä olemaan mies eikä siihen kuulu "tarvitsevuus" - mitä siis on valittaminen siitä että nainen on etäinen. Hoida hommasi äläkä ulise. Eli ole se mies.

Naiset ovat sitäpaitsi kuin kissoja. Jos jahtaa, kiinni ei saa. Kiinnitä huomiota johonkin muuhun, niin johan se kissa tulee siihen kiehnäämään jalkoihin, yleensä vielä silloin kun et koko kissaa yhtään kaipaisi.

Näitä naisia todellakin on. Juuri nyt olen ihastunut tällaiseen ja on muuten raskasta.

Sillä on toinen.

Toi voi olla joku naisen paskatesti. Älä viestittele sille ja tee omia juttujas vaan 

Vierailija kirjoitti:

Toi voi olla joku naisen paskatesti. Älä viestittele sille ja tee omia juttujas vaan 

Ai että, näinhän se parisuhde toimii. Pelataan vaan pelejä ja odotetaan että toinen jotenkin telepaattisesti arvaa, mikä olisi seuraava oikea siirto. Pidetään yllä siilipuolustusta, jotta mitään ei joutuisi antamaan suhteeseen. 

Eipä sillä, jos suhteessa jostain syystä ei ole hyvä olla, niin siitä pitää lähteä. Jos haluat tehdä omia juttujasi, niin ilmoita siitä toiselle osapuolelle.

Vierailija kirjoitti:

Et kerro minkä ikäisiä lapsia teillä on. 

Minulla tuli pikkulapsiaikaan joku kosketuksen tarve täytetyksi, suorastaan ylikuormitetuksi kun mukulat tunki syliin ja roikkui lahkeissa (ja meillä syliteltiin ja oltiin lähekkäin) mutta miehelle ei sitten riittänytkään enää huomiota.

Olin kuin  ruokakaappi, josta käytiin hakemassa jotain. Mieskin vuorollaan.  Jos kukaan ei tarvinnut, silloin sain olla rauhassa. 

Joten jos haluat pitää perheesi, niin älä ainakaan kohtele vaimoasi samalla välinpitämättömyydellä. Äläkä pelkää häntä niin, että saatuasi hetken lämpöä jätät hänet rauhaan ja häviät omiin projekteihisi.

En minä osaa täältä kaukaa neuvoa, mutta perhe on arvokas. Eksäni ratkoi ongelman keksimällä (ei-niin-omaperäisen) ratkaisun ja kitisi sitten, että lapset eivät hänestä välitä. Yritä sinä ja välitä. 

Toiseen ketjuun kirjoitin siitä, miten miehen 15- ja 17-vuotiaat aiheuttavat minun näkökulmastani ongelmaa parisuhteelle. Seitsemän kuukautta oltu yhdessä, eivätkä nuo aikuisuutta lähestyvät teinit vielä "saa tietää" minusta. Tuntuu, kuin olisin miehen salarakas, mutta vaimon sijaan minut pitää pitää salassa teineiltä. Teinit ovat tosi paljon kotona ja silloin mies kokee että hänen on oltava läsnä teineille kun ovat hänen luonaan eikä äidillään. Eli joka toinen viikko. Jotenkin vaikuttaa siltä, että mies on jämähtänyt tilanteeseen, joka oli viisi vuotta sitten kun olivat vielä oikeasti lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Kiva kuulla että miehillä on tunteita ja että odottavat jotakin. Ettei se ole vain naisten juttu.

Ei ap ole mies. Miehet ei kutsu naistaan kumppaniksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lakkaan puhumasta jos tulee tunne, ettei kumppani kuuntele tai ole edes kiinnostunut asioistani.

Kun en ole kovin supliikkimies, niin kiinnostaa että miten se kiinnostus pitäisi naisille osoittaa? Kun nainen kertoo minulle asioitaan, niin en aina oikein tiedä, pitäisikö minun kommentoida jotenkin vai vaan kuunnella ja nyökkäillä.

Onnetonta.

Vierailija kirjoitti:

Toi voi olla joku naisen paskatesti. Älä viestittele sille ja tee omia juttujas vaan 

Tätä olen itsekin miettinyt. Minua koetellaan nytja selvitetään, miten reagoin.

-Aloittaja

Vierailija kirjoitti:

Aloitti ajoissa murjotuksen ettei vain tarvitsisi sitä seksiä harrastaa nyt kun siihen olisi loistava mahdollisuus. Voit lähteä vaikka baariin, sitä seksiä ei tipu kuitenkaan. Saat kärsiä krapulankin lokoisasti loikoillen ilman lasten hulinaa ja vaatimuksia

Ai, tuotako on laadukas suomalainen parisuhde? Olla mies  seksiä kännissä ja parannella rapulaansa? Etovan kaljamahansa kanssa. Ja se pitäisi tuottaa iloa naiselle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toi voi olla joku naisen paskatesti. Älä viestittele sille ja tee omia juttujas vaan 

Ai että, näinhän se parisuhde toimii. Pelataan vaan pelejä ja odotetaan että toinen jotenkin telepaattisesti arvaa, mikä olisi seuraava oikea siirto. Pidetään yllä siilipuolustusta, jotta mitään ei joutuisi antamaan suhteeseen. 

Eipä sillä, jos suhteessa jostain syystä ei ole hyvä olla, niin siitä pitää lähteä. Jos haluat tehdä omia juttujasi, niin ilmoita siitä toiselle osapuolelle.

Suhde sellaisen kanssa, joka on vuoroviikkovanhempi, voi näköjään olla raskasta. Omaa aikaa on näin lapsettomana osapuolena vähän liikaakin. Ensin on lapsiviikko, jolloin nähdään harvoin naisen tahdosta. Sitten on lapsivapaa viikko, jolloin nainen haluaa omaa aikaa sekä hoitaa ne lapsiviikolla rästiin jääneet asiat, eikä aikaa parisuhteelle ole paljoa. Sitten on taas lapsiviikko. Tuntuu, etten ihan Top-5:een mahdu naisen elämässä. Hyvä jos edes kymmenen kärkeen. Kuitenkin halusi alkaa parisuhteeseen. Note to myself & others: Mieti tarkkaan, kannattaako alkaa parisuhteeseen sellaisen ihmisen kanssa, jolla on alaikäisiä huollettavia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lakkaan puhumasta jos tulee tunne, ettei kumppani kuuntele tai ole edes kiinnostunut asioistani.

Kun en ole kovin supliikkimies, niin kiinnostaa että miten se kiinnostus pitäisi naisille osoittaa? Kun nainen kertoo minulle asioitaan, niin en aina oikein tiedä, pitäisikö minun kommentoida jotenkin vai vaan kuunnella ja nyökkäillä.

Kuunnella ja keskustella asiasta. Onko se noin vaikea tajuta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lakkaan puhumasta jos tulee tunne, ettei kumppani kuuntele tai ole edes kiinnostunut asioistani.

Kun en ole kovin supliikkimies, niin kiinnostaa että miten se kiinnostus pitäisi naisille osoittaa? Kun nainen kertoo minulle asioitaan, niin en aina oikein tiedä, pitäisikö minun kommentoida jotenkin vai vaan kuunnella ja nyökkäillä.

Kuunnella ja keskustella asiasta. Onko se noin vaikea tajuta?

Jos ei ole psykologi tai muuten asiaan hyvin perehtynyt, niin aika vaikea on lähteä syvällisesti ja fiksusti kommentoimaan vaikka jotain lapsuuden tai menneiden, kompleksisten parisuhteiden aiheuttamia traumoja. Keveämmät puheenaiheet ovat asia erikseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lakkaan puhumasta jos tulee tunne, ettei kumppani kuuntele tai ole edes kiinnostunut asioistani.

Kun en ole kovin supliikkimies, niin kiinnostaa että miten se kiinnostus pitäisi naisille osoittaa? Kun nainen kertoo minulle asioitaan, niin en aina oikein tiedä, pitäisikö minun kommentoida jotenkin vai vaan kuunnella ja nyökkäillä.

Kuunnella ja keskustella asiasta. Onko se noin vaikea tajuta?

Entä jos toinen haluaa puhua vaikka kunnaloispolitiikasta tai jostain filosofisesta problematiikasta? Kuunnella voi aina, vaikka ei ymmärtäisi sanaakaan. Keskustelu sen sijaan voi olla hankalampaa.

Mököttämällä saa miehen huomion. Ja sopivasti aika ajoin mököttämällä saa miehen hemmottelemaan, tuomaan kukkia ja panostamaan parisuhteeseen ja yhteiseen aikaan. Näin minulle opetti jo mummoni aikoinaan.

N45

Ap, joko olet siis vienyt kukkia, suklaata, skumppaa ja varannut pöydän hienosta ravintolasta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lakkaan puhumasta jos tulee tunne, ettei kumppani kuuntele tai ole edes kiinnostunut asioistani.

Kun en ole kovin supliikkimies, niin kiinnostaa että miten se kiinnostus pitäisi naisille osoittaa? Kun nainen kertoo minulle asioitaan, niin en aina oikein tiedä, pitäisikö minun kommentoida jotenkin vai vaan kuunnella ja nyökkäillä.

Eikö sinulla ole tunteita? Kun nainen kertoo sinulle asioitaan, reagoit sen mukaan, miltä sinusta tuntuu.   Tunnetko empatiaa, myötätuntoa hänen vuokseen, oletko välinpitämäyön, iloinen, vihainen tms.?  Ilmaiset itseäsi sen mukaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kukaan nainen katkaise puhevälejä fiksuun mieheen.

En olis noin varma. Naisten järjenjuoksua ei voi mistään arvata etukäteen, ihan mitä vaan voi tapahtua. 30 vuoden kokemuksella.

Näin naisena joudun komppaamaan, ja toteamaan, että emme mekään kaikki fiksuja ole... Fiksujen ihmisten välillä tilanteet harvoin ajautuvat tuohon pisteeseen. Sukupuoliriippumattomasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toi voi olla joku naisen paskatesti. Älä viestittele sille ja tee omia juttujas vaan 

Tätä olen itsekin miettinyt. Minua koetellaan nytja selvitetään, miten reagoin.

-Aloittaja

Tietenkin se on testi mutta sun tehtävä on joka tapauksessa olla lähtemättä siihen mukaan. Olet vaan ja et välitä pskaakaan, ja jos ei homma muutu, lähde kävelemään katsomatta taaksesi.

Voi olla, että sillä on joku toinen. Mitä sitten? Sen suuremmalla syyllä sun ei kuulu välittää skaakaan vaan keskity itseesi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lakkaan puhumasta jos tulee tunne, ettei kumppani kuuntele tai ole edes kiinnostunut asioistani.

Kun en ole kovin supliikkimies, niin kiinnostaa että miten se kiinnostus pitäisi naisille osoittaa? Kun nainen kertoo minulle asioitaan, niin en aina oikein tiedä, pitäisikö minun kommentoida jotenkin vai vaan kuunnella ja nyökkäillä.

Eikö sinulla ole tunteita? Kun nainen kertoo sinulle asioitaan, reagoit sen mukaan, miltä sinusta tuntuu.   Tunnetko empatiaa, myötätuntoa hänen vuokseen, oletko välinpitämäyön, iloinen, vihainen tms.?  Ilmaiset itseäsi sen mukaan. 

 

Kaikilla on tunteita. Mutta joskus ei ehkä ole mitään sanottavaa, pelkkä kuuntelukin luulisi helpottavan toista. What can I say?

Meillä käy usein noin silloin, kun nainen vetää jostain herneet nenään. Kysyttäessä ei ole mikään hätänä, mutta aikansa mökötettyään kertoo sitten kuitenkin syyn, koska tajuaa etten ole ajatustenlukija.