IL tänään: Jos äiti ja tytär ovat parhaita kavereita, on syytä pysähtyä

Entäs isä ja poika?

Vierailija kirjoitti:

Noh, mielestäni aikuiselle lapselle on satakertaa parempi olla kaveri, kuin edelleen hänen elämänpäätöksiinsä sekaantuva kasvattaja. 

Vanhemman pitää kuitenkin aikuisenakin ymmärtää rajat, jos lapsi sellaiset haluaa asettaa. Kaikki eivät halua jakaa kaikkea vanhemmilleen niin kuin kaverille, vaikka olisikin läheiset ja kaverilliset välit. 

Äiti, joka haluaa pitää psikuista poikaansa seuralaisena ja matkakaverina?

Miellyttämishaluisen nuoren miehen on vaikea sanoa ei, eikä äippä tajua tilanteen vahingoittavuutta.

T. Sukulainen

Tuon jutun kuva kyllä antaa ymmärtää ettei kyse ole mistään alaikäisestä lapsesta ja "kaverivanhemmuudesta", vaan ihan aikuisen tyttären ja äidin suhteesta. Tiedä sitten mitä sisällössä sanotaan kun en tuollaisia ala klikkailla. 

Vierailija kirjoitti:

Onko tässä jotain ikärajaa, meinaan nimittäin että kun oon ite 44-vuotias, niin en mä kyllä jaksaisi jos mun mutsi vieläkin kasvattaisi mua. 

No varmaan vähän nuorempia tarkoitetaan. Ja en tiedä minusta on sääli jos jonkun ihmisen paras ystävä on oma äiti. Joo äidin kanssa voi tulla toimeen, käydä kahvilla ja ostoksilla, mutta ei nyt parhaita ystäviä sentään. 

Tämähän on mukavaa että meille kerrotaan, mikä on oikea tapa olla äiti-tytär-suhteessa. Tosin en juttua edes vielä lukenut, mutta enpä usko, että kaverillinen suhde näin keski-iässä on vahingollinen.

Vierailija kirjoitti:

Äiti, joka haluaa pitää psikuista poikaansa seuralaisena ja matkakaverina?

Miellyttämishaluisen nuoren miehen on vaikea sanoa ei, eikä äippä tajua tilanteen vahingoittavuutta.

T. Sukulainen

Tässä taitaa sukulaiset olla vain kateellisia tai jääneet ajan kelkasta. Nykyään olen nähnyt paljon nuoria aikuisia vanhempiensa tai toisen vanhempansa kanssa reissuilla ja eri riennoissa. Ei olisi tullut kuuloonkaan silloin, kun minä olin nuori. Häpesin vanhempiani enkä todellakaan halunnut hengata heidän kanssaan. Mutta nykyään, kun tunnetaidot on osapuolilla paremmat, on ihan luonnollista mennä mökkilomalle tai festareille yhdessä. Varsinkin kun monet nuoret aikuiset eivät tunnu löytävän elämänkumppaniakaan. Maailma on muuttunut, eikä siinä ole mitään vikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vanhemman kuuluu olla vanhempi lapselleen eikä mikään kaveri. Äiti elää uutta nuoruutta tyttärensä kautta. Se on vähintäänkin noloa.

Sinä ja kaltaisesi tartutte jokaiseen ohi lipuvaan oksan pätkään (otsikkoon) saadaksenne oksentaa misogyniaanne ja muuta pahuuttanne naisten päälle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tytär on aikuinen, saa tyttären äiti olla nuorekas ja elää elämäänsä ihan juuri siten kuin haluaa. Tuolla ne vanhat ukotkin elää ja yrittää pariutua nippa nappa aikuiseksi kasvaneiden naisten kanssa. 

 

Olen kyllästynyt näihin iän ikuisiin naisten lokaamisiin, joiden ainut tarkoitus on kontrolloida jollain tapaa naisen vapaata elämistä ja olemista. Hyi hyi hyi sinä nainen, muista taas kerran paikkasi ja pienennä itseäsi. Muista lapset, mies, appivanhemmat, naapurit ja koko muu maailma; ettet vaan laita itseäsi etusijalle kertaakaan elinaikanasi tai nolaa ketään olemalla onnellinen ja näkyvä persoona. 

Oon pohtinut, että miksi miehiä ei hävetä olla limaisia setämiehiä? Nainen kai pääsääntöisesti häpeää, jos häntä sanotaan puumaksi? Johtuuko se siitä, että hyväveliverkostoissa miehet kannustavat toisiaan sellaiseen käytökseen,

Minua aina pidetään puumana ja toivotaan, että sellainen olisin. Ja mulle se on ihan kunniamaininta, en sitä häpeä. Tosin en nuorten miesten kanssa sänkyyn ole ainakaan vielä mennyt, mutta tykkään pienestä virittyneisyydestä ja flirtistä heidän kanssaan. Jostain syystä minua sen takia pidetään puumana, vaikka olen kiinnostunut lähinnä romantiikasta, en seksistä.

Oman ikäiset on jotenkin niin pervoja jo lähestymisissään. Aina tullaan seksiehdotukset edellä. Setämiehiä on toki nuorissakin miehissä, mutta jotenkin ne on ujompia ja osaavat katsoa silmiin paremmin :-D Tykkään.

Minulle ei oma äiti ole koskaan ollut kaveri, enkä minä äitinä ole kaveri omille lapsilleni. Toki huumoria pitää olla, mutta kaveri. 

Vierailija kirjoitti:

Vanhemman kuuluu olla vanhempi lapselleen eikä mikään kaveri. Äiti elää uutta nuoruutta tyttärensä kautta. Se on vähintäänkin noloa.

Miksi äidin pitäisi tuossa tilanteessa "elää uutta nuoruutta"?

Sivusta seuranneena erään sukulaisen äiti ja aikuinen, nyt jo reilusti yli 50 v tytär olivat jatkuvasti niin kiinni toisissaan, että pahaa teki katsoa. Tytär soitti äidilleen aikuisenakin useita kertoja päivässä, ramppasi jatkuvasti käymässä lapsuudenkodissaan (asuivat 20 km etäisyydellä toisistaan), kertoi kaikki asiat elämästään äidilleen, myös parisuhteen kuviot ja ongelmat ja haukkui kulloistakin puolisoaan äidilleen. Äiti mielellään roikkui kiinni tässä kuviossa ja neuvoi tytärtään joka asiassa ja tytär teki pääosin kuten äiti halusi. Äiti oli erittäin dominoiva jyrä ja manipuloi tytärtään milloin uhriutumalla, heittäytymällä marttyyriksi tai apua jatkuvasti tarvitsevaksi hoidettavaksi. Tytär kuunteli äitiään, auttoi, yritti miellyttää ja metsään meni hänen elämänsä, että kolina kävi. Tämä äiti kuoli muutama vuosi sitten ja tytär on ihan sekaisin elämänsä kanssa eikä ole päässyt yli äitinsä kuolemasta eikä omien sanojensa mukaan tule ikinä pääsemäänkään. Tyttärellä ei ole ystäviä eikä ole koskaan juuri ollutkaan, kun äitisuhde on ollut liian takertuva. Tästä artikkelissa puhuttiin ja varoiteltiin. Tämä on yksi esimerkki siitä, millainen äiti-tytär-suhde ei ole terve. Kyse siis jutussa oli aikuisista lapsista ja heidän äideistään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa typerää. Itse olen tässä "keskellä" eli paras kaveri sekä äitini että tyttäreni kanssa.

Kahden kanssa paras? Ei ihan mahdollista. Eikä myöskään tervettä.

Veri on vettä sakeampiaa. Totta kai voi olla "paras kaveri" monenkin ihmisen kanssa, riippumatta siitä ollaanko sukua vai ei. Mutta veriside tekee ihmisistä läheisempiä kuin mitkään ystävät voivat ikinä olla, ellei tätä sidettä olla paskottu huonolla käytöksellä. Aikuisia (siis yli 18v) ei myöskään enää kasvateta, joten suhde on viimeistään siitä lähtien tasavertainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noh, mielestäni aikuiselle lapselle on satakertaa parempi olla kaveri, kuin edelleen hänen elämänpäätöksiinsä sekaantuva kasvattaja. 

Vanhemman pitää kuitenkin aikuisenakin ymmärtää rajat, jos lapsi sellaiset haluaa asettaa. Kaikki eivät halua jakaa kaikkea vanhemmilleen niin kuin kaverille, vaikka olisikin läheiset ja kaverilliset välit. 

No kuka nyt kavereilleenkaan kaikkea jakaa? Ei ihmisiin pidä ikinä luottaa niin paljon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äiti, joka haluaa pitää psikuista poikaansa seuralaisena ja matkakaverina?

Miellyttämishaluisen nuoren miehen on vaikea sanoa ei, eikä äippä tajua tilanteen vahingoittavuutta.

T. Sukulainen

Tässä taitaa sukulaiset olla vain kateellisia tai jääneet ajan kelkasta. Nykyään olen nähnyt paljon nuoria aikuisia vanhempiensa tai toisen vanhempansa kanssa reissuilla ja eri riennoissa. Ei olisi tullut kuuloonkaan silloin, kun minä olin nuori. Häpesin vanhempiani enkä todellakaan halunnut hengata heidän kanssaan. Mutta nykyään, kun tunnetaidot on osapuolilla paremmat, on ihan luonnollista mennä mökkilomalle tai festareille yhdessä. Varsinkin kun monet nuoret aikuiset eivät tunnu löytävän elämänkumppaniakaan. Maailma on muuttunut, eikä siinä ole mitään vikaa.

No niin, tulihan se sieltä. Mietin, laittaako nimimerkkiä sukulainen (tai mitään) koska tiesin, että kateuskortti vilahtaa välittömästi. No voin sanoa, että käsityksesi ei osunut oikeaan.  

Voidaan kyllä kysyä, auttaako oman kumppanin löytämisessä se, että on jo kaveri matkoille, ravintoloihin, konsertteihin jne., vaikka se kaveri sitten onkin oma äiti.

T. Kolmen aikuisen äiti

Vierailija kirjoitti:

Sivusta seuranneena erään sukulaisen äiti ja aikuinen, nyt jo reilusti yli 50 v tytär olivat jatkuvasti niin kiinni toisissaan, että pahaa teki katsoa. Tytär soitti äidilleen aikuisenakin useita kertoja päivässä, ramppasi jatkuvasti käymässä lapsuudenkodissaan (asuivat 20 km etäisyydellä toisistaan), kertoi kaikki asiat elämästään äidilleen, myös parisuhteen kuviot ja ongelmat ja haukkui kulloistakin puolisoaan äidilleen. Äiti mielellään roikkui kiinni tässä kuviossa ja neuvoi tytärtään joka asiassa ja tytär teki pääosin kuten äiti halusi. Äiti oli erittäin dominoiva jyrä ja manipuloi tytärtään milloin uhriutumalla, heittäytymällä marttyyriksi tai apua jatkuvasti tarvitsevaksi hoidettavaksi. Tytär kuunteli äitiään, auttoi, yritti miellyttää ja metsään meni hänen elämänsä, että kolina kävi. Tämä äiti kuoli muutama vuosi sitten ja tytär on ihan sekaisin elämänsä kanssa eikä ole päässyt yli äitinsä kuolemasta eikä om

Ymmärrän hyvin että tuollainen suhde ei ole terve, mutta sitä en ymmärrä miksi just äidit ja tyttäret oli nostettu esimerkiksi, kyllähän tuollainen takertuva suhde toiseen ihmiseen on epäterve riippumatta sukulaisuussuhteesta ja sukupuolesta? Kyllä kai se voi olla poikakin jonka elämässä äiti jyrää, tai kyseessä voi olla sisaruussuhde tai mitä vaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äiti, joka haluaa pitää psikuista poikaansa seuralaisena ja matkakaverina?

Miellyttämishaluisen nuoren miehen on vaikea sanoa ei, eikä äippä tajua tilanteen vahingoittavuutta.

T. Sukulainen

Tässä taitaa sukulaiset olla vain kateellisia tai jääneet ajan kelkasta. Nykyään olen nähnyt paljon nuoria aikuisia vanhempiensa tai toisen vanhempansa kanssa reissuilla ja eri riennoissa. Ei olisi tullut kuuloonkaan silloin, kun minä olin nuori. Häpesin vanhempiani enkä todellakaan halunnut hengata heidän kanssaan. Mutta nykyään, kun tunnetaidot on osapuolilla paremmat, on ihan luonnollista mennä mökkilomalle tai festareille yhdessä. Varsinkin kun monet nuoret aikuiset eivät tunnu löytävän elämänkumppaniakaan. Maailma on muuttunut, eikä siinä ole mitään vikaa.

Varmaan riippuu määrästä ja suhteen tiiviydestä ja siitä, kumpi on aloitteellinen.

Jotkut vanhat äidit on ymmärtäneet tämän niin, että ei saa olla kaveri oman aikuisen tyttären kanssa. Äiti on aina äiti, auktoriteetti, joka asettaa rajat. 

Voi miten kiva viettää yhteistä aikaa.

Tässäpäs tämän IL klikkijutun avaus, jota AP ei vaivautunut aloitukseen laittamaan. Ihan aikuisista siinä puhutaan ja psykologi Heiskanen hakee nimelleen mainosta.

"Liian läheinen äiti

Osa aikuisista naisista on liian läheisiä äitinsä kanssa. Psykologi Lotta Heiskanen listaa kolme hälytysmerkkiä. Ne on syytä ottaa vakavasti, sillä liian läheinen äitisuhde voi vaikeuttaa karulla tavalla sinunkin elämääsi."

Vierailija kirjoitti:

Tässäpäs tämän IL klikkijutun avaus, jota AP ei vaivautunut aloitukseen laittamaan. Ihan aikuisista siinä puhutaan ja psykologi Heiskanen hakee nimelleen mainosta.

"Liian läheinen äiti

Osa aikuisista naisista on liian läheisiä äitinsä kanssa. Psykologi Lotta Heiskanen listaa kolme hälytysmerkkiä. Ne on syytä ottaa vakavasti, sillä liian läheinen äitisuhde voi vaikeuttaa karulla tavalla sinunkin elämääsi."

Okei, eli ihan vaan tällaista perinteistä hömppää koko juttu, jossa joku esittää omia näkemyksiään jonain totuutena.