Lue keskustelun säännöt.
Mikä on sinusta hyvä keskiarvo yliopistossa?
08.01.2025 |
Itselläni siis on 3,8 ja se on minusta ihan hyvä. 3 on huonoin arvosana jota vielä pidän hyvänä.
Kommentit (10)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
4,3. Tosin valtaosalle sillä ei ole juurikaan merkitystä.
Katson enemmän kurssikohtaisesti ja alakohtaisesti. Esim. kasvatustieteistä ja kultturitieteistä saa helposti vitosia, mutta oikeustiede ja lääketiede on sitten eri juttu. Eli helpoilla aloilla nelonen ja vitonen ovat hyviä. eikä alle niitä saisi olla. Oikiksessa ym. joku kakkonenkin on hyvä, mutta ei sillä silti töihin kannata mennä sille alalle. Vaatimustasot, aineistot ym. ovat hyvin erilaisia. Toisaalta kasvatustieteissä ei riitä pelkkä ulkoa opetteleminen, kun taas oikiksessa riittää hyvä muisti. Älyä siellä ei tarvita.
Riippuu yliopistosta ja alasta ja kurssista. Esim. Itsellä ja kaverilla oli ihan puhdas kirjatentti samasta kirjasta - yliopistossani A tästä sai 2op, kaverin yliopistossa B 5op. Varmaan arvosteluperusteetkin heittelee jos samasta materiaalista saa noin paljon vaihtelevia pistemääriä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu mitä opiskelee. Luonnontieteissä läpipääsy voi jo olla hyvä.
Ainakin meidän yliopistossa arvosana 3 tarkoitti hyvää, joten oletettavasti kolmosella alkavat keskiarvot ovat sitten hyviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Katson enemmän kurssikohtaisesti ja alakohtaisesti. Esim. kasvatustieteistä ja kultturitieteistä saa helposti vitosia, mutta oikeustiede ja lääketiede on sitten eri juttu. Eli helpoilla aloilla nelonen ja vitonen ovat hyviä. eikä alle niitä saisi olla. Oikiksessa ym. joku kakkonenkin on hyvä, mutta ei sillä silti töihin kannata mennä sille alalle. Vaatimustasot, aineistot ym. ovat hyvin erilaisia. Toisaalta kasvatustieteissä ei riitä pelkkä ulkoa opetteleminen, kun taas oikiksessa riittää hyvä muisti. Älyä siellä ei tarvita.
Sähkötekniikassa meillä oli sellaisia kursseja, joissa suurin osa sai ensin hylätyn ja tyyliin yksi tai kaksi pääsi läpi. Kolmannella uusintakerralla ehkä hieman yli puolet oli päässyt sitten läpi. Muut kävivät kurssiin uudestaan seuraavana vuonna ja osa keskeytti opinnot kokonaan.
Vierailija kirjoitti:
Sähkötekniikassa meillä oli sellaisia kursseja, joissa suurin osa sai ensin hylätyn ja tyyliin yksi tai kaksi pääsi läpi. Kolmannella uusintakerralla ehkä hieman yli puolet oli päässyt sitten läpi. Muut kävivät kurssiin uudestaan seuraavana vuonna ja osa keskeytti opinnot kokonaan.
Tässä varmaan osaltaan painaa se, että esimerkiksi sähkölle pääsee huomattavasti helpommin kuin vaikka tuotantotalouteen. Eli ne matemaattisesti kaikkein fiksuimmat on pääosin muualla opiskelemassa, kun sitten taas se vaatimustaso matemaattisen osaamisen suhteen on sähköllä ihan toista kuin jossain kaupallisella puolella - kohtaanto-ongelma.
Kunhan läpi pääsee