Sukulaiset ei osallistu lapsen synttäreille

Vierailija kirjoitti:

Olen kuvauksen kaltainen henkilö, syitä vierailemattomuudelle: 

- raha. En halua käyttää rahaa johonkin turhaan lahjaan, tai vastaavasti ostaa jotain kallista lapselle joka hukkaa/hajottaa/unohtaa lahjan heti. Lapsiperheet hukkuu tavaraan niin panokset oikealle lahjalle on kovat. Kiusallista mennä ilman lahjaa.

- sukulaiset. Kaikkia en jaksa tavata edes kerran vuodessa.

- aika. Vaikka asuisi lähellä niin kyllä siihen vierailuun menee lauantaista 3-5 tuntia, kauempaa tullessa pidempäänkin. Työ on aika rankkaa, mun on kertakaikkiaan saatava se yksi kunnon stressitön, valoisan ajan lepopäivä viikossa. Kilpailevia lasten synttäreitä on jatkuvasti. 

- kiittämättömyys? Ei ne vanhemmat yleensä muissa asioissa ota yhteyttä, kuin että tule kiinnostumaan mun lapsesta :) 

 

Tulet kuolemaan yksin. -eri

Itselläni on iso suku ja siitä hyvin pieni osa on niitä, jotka kutsumme lasten syntymäpäiville. Lähinnä siis kummit ja isovanhemmat. Haluamme pitää yhteyttä näihin ihmisiin, kummiksi on myös valittu sellaiset joille olemme voineet luottaa muutenkin lapsen asioita. Mistään lapsenvahtivelvollisuudesta tai kristillisestä kasvattamisesta ei ole kyse, ja olemme kummeille myös kertoneet että toivomme heistä lasten aikuista ystävää, ei lahja-automaattia tai lapsenvahtia.

Tästä huolimatta tietyt kummit eivät osallistu koskaan syntymäpäiville eivätkä muutenkaan käy kylässä. Itseäni harmittaa tämä kovasti, koska itseni on kasvatettu ns kyläilykulttuuriin ja siinä myös lapset oppivat tärkeitä sosiaalisia taitoja.

Aikuiseen ystävyyteen voisi kuitenkin kuulua edes lapsen kuulumisista kiinnostuminen tai joskus joku kohtaamishetki.

Nyky-yhteiskunta on kylmä ja liian etääntynyt läheisistä.

Vierailija kirjoitti:

Miksi sukulaisten pitäisi osallistua, sinäkö määräät ?

Ei sekään normaalilta kuulosta, että näiden sukulaisten juhliin pitäisi kyllä osallistua, mutta itse eivät sitten vaivaudu edes lapsen synttäreille. Outoja ovat.

Aloittajalle sanon, että seuraavan kerran ilmoitatte veljellesi ettette tule heidän juhliinsa. Sano, että alatte sitten taas tulla kun muistavat teidänkin lapsenne juhlat.

Olen itse jo vähän vanhempaa väkeä ja ihmettelen, mihin on kadonneet sellaiset asiat kuten empatiakyky ja velvollisuuden tunne. Nykyään on ihan hirveästi Kun minulla on vapaata, minä haluan ja minä tarvitsen-ihmisiä. Näin varttuneempana ihmisenä sitä on tottunut siihen, että vaikka kyläreissu ei niin huvittaisi, ajattelee, että synttärisankari pettyy, jos ei mennä, ja koska tiedostaa, että kemut on kuitenkin vain kerran vuodessa, niin sitä menee paikalle. Enkä tarkoita nyt mitään 600 km päähän matkustamista, vaan ihan lähialueelle. Ja kivakin on nähdä omaa lähisukua, sisaruksia perheineen jne. Minusta ihan hirveää, jos senkin kokee niin pakkopullana, ettei halua edes kahvitella yhdessä.

En koskaan jättäisi ilmoittamatta etten pääse. 

Siskollani on neljä alle 10v lasta ja neljät yhden perheen syntymäpäivät vuodessa 400km päässä on minulle liikaa. Näen heitä kaikkia mielelläni muutenkin mutta en jaksa mennä neljä kertaa vuodessa lasten syntymäpäiville syömään sokeria ja kuluttamaan siihen arvokkaan kokonaisen päivän. Pidän siskoni perheestä valtavasti joten ei ole siitä kiinni. Pitkä välimatka kyllä vaikuttaa. Jos asuisin lähellä niin aika varmasti menisin useammin. 

+ lapsettomana pienipalkkaisena ihmisenä joudun tarkkailemaan budjettiani ankarasti. Oma hyvinvointini kärsii jos laitan rahaa neljään pitkään matkaan lahjoineen vuodessa. Ehkä moni ei tule ajatelleeksi miten paljon vierailta menee rahaa joten pelkkiin matkoihin. 

Minulle ei pidetty koskaan synttäreitä. Kun sitä kysyin kerran niin sanottiin että kaikki ihmiset ovat juuri lomalla eikä ketään ole tulossa. Olin syntynyt juuri ihmisten loma-aikoihin. Ei sitten sisarellenikaan pidetty synttäreitä vaikka oli syntynyt loma-aikojen ulkopuolella.

Meidän perheessä oli juhlapyhätkin ihan tavallista arkea eikä poikennut mistään millään tavalla. Jouluna ainoostaan tuotiin joku harva metsä kuusen ranka kotiin joka koristeltiin suomen paperi lipuilla. Sen kuusen alla ei ollut mitään lahjoja muuta kuin tekokuitu kylmät sukat ja laku pötkö.

Minua ärsyttää eniten se, ettei ilmoiteta jos ei tulla. Saa sitten arvuutella, että onko tulossa 10 vai 30 vierasta. Siskoni on ainoa joka on ilmoittanut tulostaan juhliin. Veljeni taas ei ilmoita mitään. Nuorimmaisen tapasi ensimmäisen kerran vasta yli puolen vuoden ikäisenä vaikka oli useamman kerran kutsuttuna.

Ainoo joulu lahja jonka sain niin oli puolimätä omena paperi pussissa ja pieni laku pätkä joita oli seurakunta jakanut ja kamalat ylisuuret miesten kokoa kylmät ja kovat tekokuitu sukat.

Opettaja kun alkoi tenttaamaan koulussa joulun jälkeen mitä kukin sai joululahjaksi niin se oli ihan kamalin paikka kun kotona ankarasti opetettiin ettei saa valehdella vaan totta pitää puhua.

Jos joku puhuu kamalasta lapsuudesta niin ei voi kamalimmasta tietää yhtään mitään.

Ei sukulaisille lapsen synttäreitä!  Eihän sitä muuta ehtisi tehdäkkään kuin synttäreillä käydä.  Kaverisynttärit riittää.   

Miksi täytyy pitää 20 aikuiselle lastensynttärit, jotta päibänsankari pääsee herkuttelemaan rakkaiden ihmisten kanssa? Harva perheellinen eno tai täti on kovinkaan läheinen yli 50 km päässä asuvan alakoululaisen kanssa, joten jos nämä kaikki aikuiset todella ovat rakkaita läheisiä, he ovat vähintään viikottain tekemisissä ko. lapsen kanssa. Ovatko oikeasti?

Lauantaina iltapäivällä omalla perheellä on ihan tarpeeksi tekemistä muutenkin, Sara-serkun synttärit ei hurjasti innosta etenkin kun siellä on ruuaksi parsaa ja vatkulia.

Mun mies ei osallistu sisarustensa lasten synttäreille. Syy on, että häntä ei kiinnosta. Ei ole läheinen lasten kanssa ja oma elämänsä kuormittavaa, joten laittaa mielummin omat tarpeet edelle. 

Teillä on kyllä valtavan kokoisia synttärijuhlia lapselle. Meillä järjestettiin lapsen kaverisynttäreitä, vieraita n. 6-8 kpl. Ja nimenomaan lapsen kavereita, ei vanhempien. 

Itse en kyllä lapsena kaivannut mitään sukulaisia synttäreilleni. Kaverit kiinnosti ja sukua tavattiin sitten muulloin, vaikka jonkun yhteisen aktiviteetin merkeissä. Kahvipöytähetket oli aika kuormittaviakin lapselle ja varmaan myös niille sukulaisille.

Meil se o just toisin päin. Meit ei edes kutsuttu sinne, ku nuorin tuli täysi-ikäiseksi viime kuussa ! Nii se vaan o, ettei nuori Malle järjestetä mitään tullessaan täysi-ikäiseksi, ei muillekaan järjestetty mitään ! Olen nyt 49-v vammainen nainen. Hänellä o 2 vanhempaa veljeä, joille järjestettiin kyllä kunnon juhlat omilla ajoillaan. Se tuntui musta aika inhottavalta. Ja väärältä ! Sukulaiset kuuluu kutsua ! Ja jos ilmoittavat, etteivät tule, niin mitä sitten ? Ei se ole maailman loppu ! Lahjan voi lähettääkin ! Tairahalahjan voi laittaa lapsen tilille tai lähettää käteisenä lapselle. 

Vierailija kirjoitti:

'Ei sukulaisille lapsen synttäreitä! Eihän sitä muuta ehtisi tehdäkään kuin synttäreillä käydä. Kaverisynttärit riittää.'

Minua seuraa perässä aina tämä yksi ja sama pahanilkinen alapeukuttaja. Hän tunnistaa mun viestini. Joskus ei tunnista, vaan olettaa. Tässä taisi taas olla oletus. 🤔

Ko.kommentti ei minun.

Ei muuta tähän ketjuun.

 

Viikonloppuna haluaa kyllä hoitaa asioitaan ja ehkä jopa palautua viikon töistä. Ei ole mielekästä lähteä lasten synttäreille.  Kohteliaasti kieltäydyn. 

Vierailija kirjoitti:

Miksi täytyy pitää 20 aikuiselle lastensynttärit, jotta päibänsankari pääsee herkuttelemaan rakkaiden ihmisten kanssa? Harva perheellinen eno tai täti on kovinkaan läheinen yli 50 km päässä asuvan alakoululaisen kanssa, joten jos nämä kaikki aikuiset todella ovat rakkaita läheisiä, he ovat vähintään viikottain tekemisissä ko. lapsen kanssa. Ovatko oikeasti?

Lauantaina iltapäivällä omalla perheellä on ihan tarpeeksi tekemistä muutenkin, Sara-serkun synttärit ei hurjasti innosta etenkin kun siellä on ruuaksi parsaa ja vatkulia.

Miten niistä sukulaisista voi ikinä edes tulla läheisiä, jos niitä ei koskaan näe? Juhlien hyvä puoli on siinä, että näkee useita sukulaisia kerralla, eikä tarvitse käydä joka viikko kylässä.

Ystävillä ja sukulaisilla on paljon samanikäisiä pieniä lapsia. Nykyisessä rahatilanteessa en pysty menemään kaikkien syntymäpäiville. Raha on vaikea asia ja en halua levitellä julkisesti sen vähyyttä niin sitten menen vain osaan juhlista. Lahjat ja matkat juhliin kuormittavat rahallisesti. 

Vierailija kirjoitti:

Minua ärsyttää eniten se, ettei ilmoiteta jos ei tulla. Saa sitten arvuutella, että onko tulossa 10 vai 30 vierasta. Siskoni on ainoa joka on ilmoittanut tulostaan juhliin. Veljeni taas ei ilmoita mitään. Nuorimmaisen tapasi ensimmäisen kerran vasta yli puolen vuoden ikäisenä vaikka oli useamman kerran kutsuttuna.

Mihin teillä mahtuu 30 vierasta? 

Jos lapsesi on oikeasti niin mukava kuin kerrot, ettei juuri välitä lahjoista vaan haluaa vain viettää aikaa rakkaiden ihmisten kanssa (21 kpl, kaikkiko tosiaan tuntee hyvin?) ja on hyväkäytöksinen, niin sitten kyllä ihmettelen, miksi niin harva tulee paikalle. Olisi kyllä ehdottoman tärkeää ilmoittaa, jos ei pääse. Nykyajan aikuiset ihmiset eivät kauheasti kanna vastuuta eivätkä hallitse käytöstapoja. Sääli lapsellesi sekä tietenkin heidän lapsilleen, joille näyttävät esimerkkiä.